Suomeen perustettu osaamiskeskus torjuu hybridiuhkia – mutta miksi ihmeessä se on suojassa lain kouralta?

Hybridiuhkakeskus nauttii kansainvälisten järjestöjen tapaan lainkäytöllisestä koskemattomuudesta.

lainsäädäntö
Serveri.
Hybridikeskuksen tavoitteena on edistää ymmärrystä valtiollisten tai ei-valtiollisten toimijoiden hybridivaikuttamisesta.Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomessa aloitti syyskuussa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus. Ihmetystä on herättänyt se, että sille on annettu Suomessa lainkäytöllinen koskemattomuus eli käytännössä suoja lain kouralta.

Hybridikeskusta koskevassa laissa (siirryt toiseen palveluun) sanotaan koskemattomuudesta tarkalleen ottaen seuraavasti:

5 § Hybridiosaamiskeskuksella on Suomessa lainkäytöllinen koskemattomuus, ellei se ole yksittäistapauksessa nimenomaisesti siitä luopunut. Koskemattomuudesta luopuminen ei sisällä suostumusta tuomion täytäntöönpanotoimiin. Tuomio on pantavissa täytäntöön vain, jos siihen on suostuttu erikseen.

Tämä tarkoittaa sitä, että hybridikeskus on vapautettu Suomessa kaikesta, lähinnä siviili- ja hallinto-oikeudellisesta tuomiovallasta.

EU- ja valtiosopimusoikeuden yksikön päällikkö Kaija Suvanto ulkoministeriöstä kertoo koskemattomuuden liittyvän ennen kaikkea siihen, että hybridikeskuksen katsotaan olevan monin tavoin rinnastettavissa kansainväliseen järjestöön.

Kansainväliset järjestöt nauttivat kansainvälisissä käytännöissä usein diplomaattisten vapauksien tyylisistä erioikeuksista ja vapauksista.

– Näin turvataan hybridikeskuksen riippumatonta toimintaa. Kyse on hallitustenvälisistä toiminnasta ja keskus tarvitsee toiminnalleen tietynlaisen itsenäisyyden niin, että valtion viranomaiset eivät siihen puutu, Suvanto selventää.

Keskus tarvitsee toiminnalleen tietynlaisen itsenäisyyden niin, että valtion viranomaiset eivät siihen puutu.

Kaija Suvanto, yksikönpäällikkö, ulkoministeriö

Helsingissä sijaitsevan keskuksen toimintaan osallistuu 12 EU- ja Nato-maata: Suomi, Ruotsi, Norja, Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Britannia, Espanja, Puola, Viro, Latvia ja Liettua. Sen toimintaan saattaa liittyä jatkossa vielä muitakin valtioita.

Perusteluina myös keskuksen tehtävät

Hybridikeskus on tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on (siirryt toiseen palveluun) edistää ymmärrystä valtiollisten tai ei-valtiollisten toimijoiden hybridivaikuttamisesta sekä hybridiuhkien torjunnasta. Se ei siis itse pysäytä hyökkäyksiä.

Hybridiuhkissa on kyse tavoista horjuttaa valtioita ilman varsinaista sodanjulistusta: esimerkiksi verkkohyökkäyksiä tieto- ja pankkipalveluihin, vaalihakkerointia, valeuutisia ja ääriryhmien tukemista.

Lain perusteluissa on katsottu, että koskemattomuus on perusteltua myös, kun otetaan huomioon hybridiuhkiin liittyvät tehtävät.

Kansainvälisten suhteiden päällikkö Juha Mustonen Suomeen tulevan Hybridikeskuksen taustatilaisuudessa Helsingissä 1. syyskuuta 2017.
Kansainvälisten suhteiden päällikkö Juha Mustonen ulkoministeriöstä hybridikeskuksen taustatilaisuudessa Helsingissä.Anni Reenpää / Lehtikuva

Keskus voi myös luopua koskemattomuudesta, mutta silloinkaan sen ei ole pakko suostua tuomion täytäntöönpanoon.

Keskuksen tilat ja omaisuus on myös vapautettu pakkotoimista Suomessa, esimerkiksi takavarikoista ja uhkasakoista. Asiakirjaturvallisuudesta ja tilojen loukkaamattomuudesta taas on laissa säädetty vielä erikseen.

Kuinka tavallista on, että Suomessa toimii laitoksia ja virastoja, joihin lain koura ei ulotu?

– Lainkäytöllinen koskemattomuus on esimerkiksi Itämeren suojelukomissiolla Helcomilla, Euroopan metsäinstituutilla ja EU:n kemikaalivirastolla, Suvanto kertoo.

Suvannon mukaan koskemattomuuden takia hybridikeskusta ei voitaisi esimerkiksi haastaa oikeuteen maksamattomista maksuista.

Hybridikeskuksesta oli alkujaan tarkoitus perustaa kansainvälinen järjestö. Suvanto kertoo, että kansainvälisen järjestön perustaminen olisi kestänyt kuitenkin mahdollisesti jopa vuosia, joten keskus päädyttiin perustamaan oikeudellisesti sitomattomalla yhteisymmärryspöytäkirjalla ja säätämään erioikeuksista ja vapauksista kansallisella lailla.

Myös henkilökunta on suojassa

Myös hybridikeskuksen johtokunta, johtaja ja henkilöstö nauttivat Suomessa lainkäytöllisestä koskemattomuudesta, kun kyse on työhön liittyvistä tehtävistä. Laissa todetaan seuraavasti:

11 § Hybridiosaamiskeskuksen johtokunnan jäsenillä, johtajalla ja keskuksen henkilöstöllä on Suomessa lainkäytöllinen koskemattomuus heidän tehtävänsä perusteella antamiensa suullisten ja kirjallisten lausuntojen ja tehtävänsä perusteella suorittamiensa toimenpiteiden osalta."

Suvannon mukaan koskemattomuus on myönnetty nimenomaan hybridikeskuksen etuja ja siellä suoritettavia tehtäviä varten.

_– _Immuniteetti eli koskemattomuus ei koske yksityiselämää, vaan tarkoituksena on suojata henkilön työtä, jotta hän voi tehdä sitä rauhassa ilman ulkopuolista vaikuttamisyritystä.

Tarkoituksena on suojata henkilön työtä, jotta hän voi tehdä sitä rauhassa ilman ulkopuolista vaikuttamisyritystä.

Kaija Suvanto, yksikönpäällikkö, ulkoministeriö

Hän lisää, että hybridikeskuksen johtajalla on myös oikeus harkintansa mukaan poistaa henkilöstön koskemattomuus tai johtokunnalla johtajan immuniteetti, jos sen säilyttäminen ei ole keskuksen edun mukaista.

– Jos kyse olisi esimerkiksi asiakirjoihin liittyvästä rikoksesta, jäisi keskuksen harkintaan, luovutaanko koskemattomuudesta, Suvanto antaa esimerkin.

Hybridikeskuksen viralliset avajaiset pidetään lokakuun alussa, mutta sen toiminta käynnistyi syyskuussa. Täydessä toiminnassa keskuksen arvellaan olevan ensi vuoden alussa.

Tällä hetkellä keskuksen henkilökuntaan kuuluu kuusi suomalaista ja yksi britti.