Soittokierros pohjalaiskuntiin paljastaa: Järjestyshäiriöt kouluilla yleisiä, poliisia tarvitaan harvoin

Yle Pohjanmaa soitti muutamille pohjalaisille sivistysjohtajille sekä kouluille ja selvitti muun muassa, milloin ja miksi oppilas erotetaan.

järjestyshäiriöt
koululaisia rappukäytävässä
AOP

Pohjanmaan poliisi on syksyn aikana selvitellyt kahteen kertaan oppilaiden välistä nujakointia Kauhavan Alahärmän yläkoulussa. Tapaukset herättivät runsaasti huomiota sosiaalisessa mediassa.

Yle Uutisten soittokierros kuntiin paljastaa, että koulujen järjestyshäiriöt ovat yleisiä. Poliisia tarvitaan kuitenkin harvoin.

Pohjanmaan poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Mikael Appelin mukaan poliisi joutuu käymään alueen kouluilla keskimäärin kahdesta-kolmeen kertaa vuodessa.

– Ne ovat yksittäistapauksia. Yleensä tapaukset ovat olleet käsirysyjä, joiden selvittämiseen on vaadittu koulun ulkopuolista apua, Appel kertoo.

Milloin poliisi paikalle?

Kuortaneen sivistysjohtaja Sanna Koiviston ei ole tarvinnut soittaa kolmen virkavuotensa aikana kertaakaan poliisia tai vartijaa paikalle.

Myöskään Alavudella ei ole soitettu poliisille kiireellisen tapauksen vuoksi viimeisten viiden vuoden aikana, kertoo sivistysjohtaja Antti Takala. Takalan mukaan poliisi hälytetään esimerkiksi hoitamaan riitojen jälkiselvittelyitä tai puhalluttamaan oppilaita.

– Pahoinpitelyt ovat todella harvinaisia, mutta oppilaat saattavat vähän kaljotella päivän aikana tai oppilas voi tulla humalassa kouluun. Silloin soitetaan poliisit puhalluttamaan tai vanhemmille, riippuu vähän tapauksesta, sivistysjohtaja Antti Takala kertoo.

Vaasassa virkavaltaa tarvitaan paikalle muutamia kertoja vuodessa, kertoo Vaasan koulutoimenjohtaja Juha-Pekka Lehmus.

– Pääsääntöisesti meidän koulun henkilökunta pärjää omalla osaamisellaan hyvin. Jokaisen koulun osalta yhteistyö poliisin kanssa on lukuvuosittaista. Tietyissä kohdissa tulee tilanteita, että kysytään poliisilta neuvoa tai ääritilanteissa jopa tarvitaan poliisi paikalle, mutta ne ovat harvinaisempia. Enemmän ne ovat konsultointitapauksia.

Seinäjoen yhteiskoulussa on yläkouluikäisiä oppilaita 600. Rehtori Jari Noposen mukaan joka lukuvuosi tulee oppilaiden välille muutamia sellaisia nujakoita, joihin opettajat joutuvat puuttumaan. Ongelmatilanteet on selvitetty omin voimin, poliisia ei ole tarvittu, Noponen sanoo.

– Se on sellaista nahistelua. Varsinaista väkivaltaa ei ole esiintynyt.

Koulukiusaaminen
Yle

Kuinka paljon takavarikointeja?

Kouluissa esiintyviä järjestyshäiriöitä on monentasoisia. Yleisimpinä koulussa esiintyy häiritsevää käytöstä, luvattomia poissaoloja ja uhkaavaa tai väkivaltaista käytöstä.

Vaasan koulutoimenjohtaja Juha-Pekka Lehmuksen kokemusten mukaan koulusta takavarikoitavat tavarat, kuten linkkuveitset ovat kohtalaisen yleisiä Vaasan kokoisessa kaupungissa.

Monesti laiton tavara on voinut yksinkertaisesti unohtua mukaan.

– Sanoisin että meillä 60-70 prosenttia tapauksista on sellaisia, että teräase on selvästi vain unohtunut reppuun, sanoo toteaa Kauhavan yläkoulun rehtori Hannu Mäkynen.

Semmoista koulua ei varmasti olekaan, missä ei ole minkälaisia järjestyshäiriöitä, ainakaan yläkoulua.

Minna Vanhamäki

Kristiinankaupungissa veitsien ja muiden teräaseiden takavarikoinnit harvinaisia. Viimeisimmässä tapauksessa linkkuveitsi päätyi rehtorille muuta kautta kuin suoranaisen uhkauksen vuoksi.

– Semmoista koulua ei varmasti olekaan, missä ei ole minkälaisia järjestyshäiriöitä, ainakaan yläkoulua. Meillä ei väkivaltaan liittyviä uhkailuja kovin usein esiinny, korkeintaan kerran vuodessa, kertoo Kristiinankaupungin yläasteen ja lukion rehtori Minna Vanhamäki.

Tuntematon mies pitää puukkoa tiukasti nyrkissä.
Mikko Suhonen

Milloin oppilas erotetaan?

Kouluista erotetaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla muutamia oppilaita lukuvuoden aikanaa. Kurikassa oppilaita joudutaan erottamaan kerran-pari lukuvuodessa. Yleensä syynä on se, että oppilas rikkoo toistuvasti sääntöjä vastaan.

– Pelkkä teräaseen hallussapito ei mielestäni ole erottamisen syy, jos puukko on esimerkiksi unohtunut reppuun. Täällä maaseudulla harrastetaan paljon metsästystä ja oppilailla voi hyvinkin olla sama reppu käytössä metsässä ja koulussa. Mutta jos puukko otetaan esiin ja sillä uhkaillaan tai se aiheuttaa vaaraa, silloin erottaminen tulee kysymykseen, sanoo Kurikan sivistysjohtaja Päivi Hernesmaa.

Alavuden sivistysjohtaja Antti Takalan mukaan Häiriökäyttäytymisen vuoksi oppilaita Alavuden kokoisessa kaupungissa joudutaan erottamaan yhdestä kahteen vuoden aikana.

– Siihen voi liittyä kuitenkin muutakin kuin käyttäytyminen. Se on yleensä kokonaispaketti ja siinä on jotain muutakin, kuten vahingontekoa koulukiinteistölle. Mielestäni sellainen meillä on viimeksi ollut, että on jotain rikottu, Takala kertoo.

– Kyllä siinä tarvitsisi olla muiden oppilaiden tai opettajan turvallisuus uhattuna, jos pitäisi erottaa oppilas, kertoo sivistysjohtaja Sanna Koivisto Kuortaneelta.

– Erottaminen lähtee siitä, että oppilaan koulunkäynti aiheuttaa sen verran ristiriitoja, kaikki muut keinot on siinä määrin käytetty ja muilla keinoin ei enää pystytä tilannetta vakauttamaan. Se on yleensä se viimeinen keino. Meidän tehtävämme on hoitaa lasten oppivelvollisuus kuntoon. Ei meillä montaa tapausta ole yhden lukuvuoden aikana, jolloin erottamaan joudutaan, mutta kyllä niitä yleensä joka lukuvuosi on 1-5 kappaletta, Vaasan kaupungin koulutoimenjohtaja Juha-Pekka Lehmus kertoo.

Ensin keskustelu ja varoitus

OAJ vastaanottaa muutaman kerran kuussa puheluita, joissa kysytään toimintaohjeita esimerkiksi teräaseiden takavarikoinnille ja erottamisista. OAJ:n tietojen mukaan laittomien tavaroiden takavarikointeja tehdään säännöllisesti.

Perusopetuslain (siirryt toiseen palveluun) mukaan oppilas, joka häiritsee esimerkiksi opetusta, rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti on mahdollista erottaa. Ensisijainen keino on kuitenkin kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, kirjallinen varoitus.

– Jos nämäkään eivät tehoa, niin määräaikainen erottaminen on sitten vaihtoehto. Käytännössä se tilanne pitää keskustella oppilaan kanssa ja oppilasta kuulla, jos ollaan oppilasta erottamassa, toteaa OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen.

Mikäli oppilas käyttäytyy uhkaavasti tai väkivaltaisesti voidaan oppilas erottaa heti.

– Kyllä se vakavampi rikos täytyy olla. Jos oppilaan käytös on ollut niin väkivaltainen tai uhkaava, että toisella oppilaalla tai henkilöstöllä turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut ja on ilmeinen vaara, että tilanne uusiutuu, niin silloin voidaan erottamispäätös laittaa käytäntöön välittömästi, eikä tarvitse odottaa lainvoimaisuutta, OAJ:n Erkki Mustonen toteaa.

Myös tällöin on kuultava oppilasta ja huoltajaa. Oppilas voidaan erottaa kolmeksi kuukaudeksi. Hänelle pitää täksi ajaksi laatia opillinen suunnitelma, jotta hän ei jää jälkeen opinnoissa. Huoltaja voi valittaa erottamispäätöksestä hallinto-oikeuteen. Valitukset ovat kuitenkin Mustosen mukaan harvinaisia.