Itärajan pieni yliopisto tekee ihmeitä: aurinkosähköllä ruokaa ja öljyä aavikolle

Lappeenrannan teknillinen yliopisto aikoo ratkaista maailman ruokaongelmaa aurinkosähkön, veden ja hiilidioksidin avulla.

aurinkoenergia
Saharan hiekka-aavikko
Rutikuiva Saharan autiomaaErkki Kukkonen

Lappeenrannan teknillisen yliopiston takapihalla hyrisevässä kontissa erotetaan vedestä vetyä, joka taltioidaan kontin katolla olevaan säiliöön. Lisäksi tarvitaan ilmasta kaapattua hiilidioksidia.

Pilottilaitos valmistaa uusiutuvia hiilivetyjä, joista jalostetaan hiilineutraalia raakaöljyä. Siitä voitaisiin tehdä myös kaasua sekä muovin korvaavaa seosta.

Pikkulusikallinen vaaleanruskeaa rouhetta.
Tältä näyttää valmis tuote lusikassa VTT:n laboratoriossa.Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Aurinkosähkön hyödyntämiselle on löytymässä uusia käyttötapoja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja VTT:n yhteishankkeessa. Kesällä Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja VTT onnistuivat ensimmäisen kerran valmistamaan aurinkosähkön avulla vedestä ja hiilidioksidista ruoan raaka-aineena käytettävää yksisoluproteiinia.

– Tämä on maataloutta ilman maata. Meistä kiinnostui yli 400 mediaa eri puolilla maailmaa, ja kansainvälinen julkisuus yllätti meidät täysin, sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa.

Ei ole sattumaa, että qatarilainen Al-Jazeera julkaisi videon (siirryt toiseen palveluun) proteiinin valmistamisesta. Prosessissa tarvittavaa aurinkosähköä on saatavilla Persianlahden maissa käytännössä rajattomasti. Samaan aikaan maailman ruokapula pahenee, ja tutkijat etsivät kuumeisesti keinoa hyödyntää aavikoita ruoan valmistuksessa.

– Me pystymme tekemään proteiinia alle kaksi euroa kilolta, ja koska sen voi tehdä vaikka aavikolla, sillä on merkitystä jo nälänhädän poistamisessa, pohtii Saksa.

soletair lut-yliopitos
Soletair-tutkimusprojektissa vedyn erotteluun käytettävä kontti.Yle

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on entistä vahvemmin erikoistumassa puhtaaseen energiaan ja kiertotalouteen liittyvään tutkimukseen, jossa esimerkiksi aurinkosähkölle etsitään uusia käyttötapoja. Yliopistolle se merkitsee vahvan kasvun vuosia.

– Meidän kannattaa keskittyä siihen, missä me olemme Suomessa parhaita ja kansainvälisestikin kärjen tuntumassa, muotoilee Juha-Matti Saksa.

Näytepullossa on uusiutuvaa hiilivetyä.
Näytepullossa on uusiutuvaa hiilivetyä. Kari Kosonen / Yle

Öljy-yhtiöt varpaillaan

Suomessa tehtävää tutkimusta seurataan tarkkaan esimerkiksi öljy-yhtiöissä. Raakaöljyn valmistaminen ilmasta ja vedestä on toistaiseksi vielä kalliimpaa kuin perinteinen raakaöljy. Tuotantokustannukset laskevat, kun laitteistoja aletaan valmistaa massatuotantona.

– Jotkut öljy-yhtiöt näkevät tämän karmivana uhkana, koska se haastaa nykytilan. Mutta toiset näkevät siinä mahdollisuuden kehittää uutta liiketoimintaa, sanoo Saksa.

Kaupalliseen tuotantoon ruoan ja öljytuotteiden valmistuksessa päästään aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua.

Jopa 100 uutta työpaikkaa

Tällä hetkellä LUT työllistää noin 900 henkilöä, mutta yliopisto varautuu lähivuosina noin sadan työntekijän palkkaamista tutkimushankkeisiin, jos rahoitus varmistuu.

– Meillä on kaikkiin uusiin tutkimuspaikkoihin avoin kansainvälinen haku ja rekrytoimme työntekijöitä koko maailmasta. Tähän asti olemme olleet houkutteleva paikka, sanoo Saksa.

Juha-Matti Saksa
Tommi Parkkinen/Yle

Tällä hetkellä yliopiston henkilökunta koostuu 70 kansallisuudesta. Kansainvälisen näkyvyyden toivotaan tuovan Lappeenrantaan lisää huippuosaajia maailmalta ja rahaa tutkimukseen.

– Kilpailu rahasta on ollut todella raakaa viime vuonna. Tällä hetkellä jo 40 prosenttia budjetista tulee muualta kuin opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ja jatkossa yritysten, yhdistysten ja EU:n merkitys rahoittajana tulee kasvamaan.