Maatalouslomittajia jää työttömiksi – viimeisimmät yt-neuvottelut käytiin Alavudella

Maatalouslomittajista oli vielä muutama vuosi sitten huutava pula. Nyt heitä jää työttömiksi eri puolilla Suomea. Lomittajia on kouluttautunut muun muassa lähihoitajiksi.

maatalouslomittajat
Mies kävelee navetassa.
Maatalouslomittajien määrä vähenee Suomessa.Toni Pitkänen / Yle

Maatalouslomittajien määrä vähenee. Esimerkiksi pohjalaiskunnat ovat joutuneet osa-aikaistamaan ja jopa irtisanomaan maatalouslomittajia. Lomittajien edunvalvontajärjestöstä Maatalouslomittajat ry:stä kerrotaan, että viimeisimmät yt-neuvottelut käytiin Alavudella.

– Osassa paikallisyksiköistä lomittajien työtilanne on aika vakaa, mutta sitten on muutamia paikallisyksikköjä, joissa maatalousyrittäjät ovat lopettaneet karjanpidon ja sitä kautta lomapäivien määrä on kääntynyt laskuun. Sitten on jouduttu joissain tapauksissa irtisanomaan ja osa-aikaistamaan lomittajia, Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja Raimo Kivineva selvittää.

– Viime vuosien heikot sadot ovat osaltaan kiihdyttäneet tilojen lopettamista.

Suomessa työskentelee tällä hetkellä vajaa neljä tuhatta maatalouslomittajaa. Työt hupenevat maatalouslomittajilta eri puolilla Suomea, ei vain pohjalaiskunnissa.

– Jos katsotaan yksittäisiä paikallisyksikköjä, löytyy huomattavia poikkeuksia. Kaiken kaikkiaan tilanne on kuitenkin samanlainen eri puolilla Suomea, Raimo Kivineva arvioi.

Raimo Kivineva muistaa, että maatalouslomittajien määrä oli Suomessa suurimmillaan 1990-luvun alkupuolella. Silloin Maatalouslomittajat ry:llä oli noin 6 000 jäsentä ja heidän lisäkseen lomitustöissä oli 20 000 – 30 000 pätkätyöläistä. Kaiken kaikkiaan tuolloin puhuttiin noin 10 000 lomittajatyövuodesta.

Kourallinen yksityisiä lomittajia

Suomessa kunnalliset maatalouslomittajat tekevät 94 prosenttia kaikista lomituspäivistä. Jonkin verran on tarjolla myös yksityisiä maatalouslomituspalveluja, mutta Raimo Kivinevan mukaan niiden määrä on koko maassa vähäinen.

– Melan joidenkin tilastojen mukaan lomituksessa on 50–60 ammatinharjoittajaa, joista harva tekee lomitusta päätoimekseen.

Raimo Kivineva ei usko yksityisten lomittajien häiritsevän lomitusmarkkinoita.

– Enemmänkin he täydentävät markkinoita, kun tarvitaan jotain erikoisosaamista tai palvelua yllättäviin sijaisapuihin.

Uusi työ lähihoitajana

Vielä muutama vuosi sitten maatalouslomittajista oli huutava pula. Tilanne on kääntynyt nopeasti toisinpäin.

– Uudelleenkouluttautumista on verrattain paljon tällä hetkellä, jos vertaa esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen aikaan. Tuolloin maatalouslomittajat eivät juurikaan kouluttautuneet uusiin ammatteihin, Raimo Kivineva kertoo.

Maatalouslomittajat ovat osin siirtyneet aivan erilaisiin tehtäviin.

– Maatalouslomittajia jää jonkin verran maatalouden lliitännäiselinkeinoihin kuten metsätalouteen ja kauppaan, mutta suuntaus on ollut myös sosiaalipuolelle. Lomittajia on lähtenyt opiskelemaan lähihoitajiksi, koska siellä on ollut kysyntää, Raimo Kivineva tietää.

Vuodessa 26 lomapäivää

Nykyisen lainsäädännön mukaan maatalousyrittäjällä on oikeus saada vuosilomaa 26 päivää kalenterivuodessa.

– Sijaisapua voi puolestaan saada sairauden tai muun tilapäisen syyn vuoksi pitkäänkin, tapauksesta riippuen. Sitten on tarjolla 120 tunnin lisävapaa, joka on maatalousyrittäjälle osittain maksullista.