Koe uusi yle.fi

Ääripäät pois painonhallinnasta – ahmiminen lisää ruuan himoa entisestään

Elämäntapamuutoksissa kannattaa edetä hitaasti, neuvoo turkulaislääkäri Harri Helajärvi.

painonhallinta
hampurilainen
AOP

Turku

Turun yliopiston tuoreen tutkimustuloksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan se, mitä syömme, vaikuttaa mielialaan. Syöminen vapauttaa aivoissa endorfiineja. Se saa aikaan kylläisyyden ja mielihyvän tuntemuksia. Toistuva ylensyöminen voi kuitenkin lamaannuttaa hormonijärjestelmää ja edesauttaa lihomista.

Kaikki ääritoiminta niin liikunnassa kuin ravinnossakin, voi aiheuttaa elimistön ja mielen ylilyöntejä.

Harri Helajärvi

Turun Paavo Nurmi -keskuksessa työskentelevä lääketieteen tohtori Harri Helajärvi on tutkinut muun muassa runsaan istumisen yhteyttä ylipainoon. Hän kohtaa myös paljon potilaita, joilla on hankaluuksia painonhallinnan kanssa. Ahmimista koskeva tutkimus kertoo Helajärven mielestä siitä, että ääripäitä kannattaa välttää.

– Kaikki ääritoiminta, niin liikunnassa kuin ravinnossakin, voi aiheuttaa elimistön ja mielen ylilyöntejä. Hyvän olon voimakas tavoittelu voi jättää syömisen intohimon päälle. Hetkellinen hyvän olon tunne ruokkii itseään negatiivisella tavalla. Se voikin lisätä ruokahalua tai halua saada siitä nautintoa, kertoo Helajärvi.

Herkkupäivät ja totaalikieltäytyminen pois

Monet laihduttajat pitävät herkkupäiviä tai kieltäytyvät laihdutuskuurin ajaksi herkuista kokonaan. Lääkäri Harri Helajärvi neuvoo unohtamaan tiukat säännöt.

Silloin saattaa syntyä ylitsepääsemättömiä intohimoja, kun täytyy saada juuri sitä hyvää, joka kielletään.

Harri Helajärvi

– Tutkimusten mukaan hyvän painonhallitsijan kolme peruspiirrettä ovat: hän syö kunnon aamiaisen, syö tasaisesti pitkin päivää ja suhtautuu rennosti ruokaan. Montako tällaista laihduttajaa tunnemme? Usein teemme juuri päinvastoin. Ylitsepääsemättömiä intohimoja saattaa syntyä, kun täytyy saada juuri sitä hyvää, joka kielletään, kertoo Helajärvi.

Herkut voisivat olla osa ravintoa.

– Herkuista on helpompi luopua, kun niitä on välillä luvassa. Jos on kieltänyt itseltään suklaan, juuri se nähdään ensimmäisenä kaupan hyllyssä. Kiellosta voi jäädä väärä viesti aivoihin.

Painonhallintaa laihdutuskuurin sijaan

Kaikkien ei tarvitse lääkäri Harri Helajärven mielestä olla laihoja. Hän muistuttaa termistä "laihaläski", jolla tarkoitetaan hoikkaa, heikkokuntoista henkilöä. Hyvä peruskunto on terveyden kannalta tärkeämpää kuin laihuus, eikä pieni ylipaino ole välttämättä haitallista.

Yhtenä päivänä tai silloin tällöin jossain juhlassa voi huoletta syödä vähän paremmin.

Harri Helajärvi

– Normaalia käytöstä muuttamalla voisimme oppia tekemään oikeita valintoja joka päivä. Yhtenä päivänä tai silloin tällöin jossain juhlassa voi huoletta syödä vähän paremmin ja ehkä vähän herkutella tavallista enemmän, kertoo Helajärvi.

Runsas ylipaino on tietenkin eri asia. Se lisää kakkostyypin diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, sydän- ja verisuonisairauksien, maksan rasvoittumisen ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.

– Oikean ateriarytmin opetteleminen on tärkeää. Monet jättävät aamiaisen ja lounaankin väliin tai syövät vain kevyen salaatin tai sämpylän. Jos syö vasta illalla kotona, tulee helposti ahmineeksi ja syöneeksi liikaa, kertoo Helajärvi.

Aivojen kylläisyyskeskusta pitää ruokkia oikein koko päivän ajan.

– Tärkeintä ei ole se, mitä syödään, vaan miten syödään. Ensinnäkin kannattaa syödä rauhallisesti, jotta kylläisyyskeskus ehtii reagoida nautitun ruuan määrään. Toiseksi on hyvä ruokailla pitkin päivää, ettei nälkä kasva missään vaiheessa huutavaksi eikä tule syötyä itseään ähkyksi.

Suomalaisten lihomista ei ole saatu kuriin. Olemme edelleen Pohjoismaiden lihavin kansa. Kuinka suorasukaisesti lääkäri voi puuttua potilaan ylipainoon? A-teema: Lihava Suomi Yle TV1 torstaina 28.9. klo 21.05 alkaen. Ohjelma on nähtävissä myös Yle Areenassa. #ateema