Kohutuista vieraslistoista odotetaan päätöstä tänään – eduskunta on tehnyt kaikkensa, ettei listoja julkaistaisi

Eduskunnan kansliatoimikunnan pitäisi päättää tänään, mitä vieraslistojen julkisuudelle tehdään. Eduskunnan menettelyistä on tehty neljä oikaisupyyntöä ja päätoimittajien kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

politiikka
Vieraita eduskunnassa.
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kansanvallan pyhimmässä, eduskunnassa, käy vuosittain 80 000 vierailijaa. Eduskunnan kansliatoimikunnan mielestä kenellekään ei kuulu ketä, tai millä asialla vierailijat ovat.

Toimittajat haluavat selvittää kerättävästä tietoaineistosta, yrittävätkö eri tahot vaikuttaa epävirallisesti millaisia lakeja tähän maahan säädetään.

Vieraslistojen julkisesta puimisesta on tullut kiperä asia myös puolueille. Myöskään maanantainen päätoimittajien kantelu ei näytä lainsäätäjien kannalta hyvältä. Kansanedustajan on vaikea olla julkisesti avoimuutta vastaan.

Eduskuntaryhmissä pohditaan nyt, mikä kanta kiistaan otetaan. Vieraslistat ovat esillä tänään torstaina ainakin vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä. Kristillisdemokraatit suunnittelevat julkistavansa omat vierailijansa.

Eduskunta on tehnyt kaikkensa, ettei listoja julkaistaisi

Eduskunta on johdonmukaisesti kieltäytynyt vieraslistojen antamisesta. Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjohtajat ovat perustelleet tätä turvallisuusasioilla, Suomen ulkosuhteiden vaarantumisella ja kansanedustajien yksityisyyden häiritsemisellä.

Myös kansliatoimikuntaan kuuluvat kansanedustajat ovat perustelleet salaamista vierailijoiden turvallisuudella.

Korkein hallinto-oikeus päätti jo vuoden vaihteessa, että vieraslistat ovat julkisia eli ne pitää luovuttaa, kun niitä pyydetään.

Eduskunta ratkaisi kiistan tuhoamalla vieraslistat, joita oli siihen saakka säilytetty vuoden päivät. Uuden käytännön mukaan vieraslistat tuhotaan päivittäin.

Tästä alkoi uusi valitusprosessi.

Nelivuotinen julkisuustaistelu

Julkisuustaistelua on käyty jo neljä vuotta.

Svenska Yle ryhtyi selvittämään miten julkisuuslaki toimii (siirryt toiseen palveluun). Toimitus pyysi aluksi kaikilta ministeriöiltä ja eduskunnalta vieraslistoja nähtäväksi.

Vain maa- ja metsätalousministeriö ja oikeusministeriö olisivat antaneet vieraslistansa. Muut vetosivat turvallisuusasioihin.

Svenska Ylen lisäksi Avoin ministeriö -yhdistys pyysi vieraslistoja eduskunnalta. Avoin ministeriö -yhdistys halusi listoja ajalta, jolloin eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta tekijänoikeuksista. Svenska Yle oli kiinnostunut koko syyskauden 2014 vierailijalistasta selvitelläkseen, onko suuren vierailijalistan tietoaineistosta seulottavissa kansanedustajiin kohdistuvia epävirallisia vaikuttamisyrityksiä.

Virallisia vaikuttamiskanavia ovat valiokunnat, joihin pyydetään asiantuntijoiksi edunvalvontatahoja eri puolilta lakien valmisteluvaiheessa.

Vieraslistapyynnöt eri muodoissaan ovat seilanneet toimittajien, eduskunnan ja hallinto-oikeuden eri asteiden välillä. Parhaillaan Helsingin hallinto-oikeus selvittelee vierailijalistojen tuhoamisen oikeellisuutta.

Yksi puhuu yhdestä, toinen toisesta

Avoin ministeriö -yhdistyksen toiminnanjohtaja Joonas Pekkanen ihmettelee eduskunnan pelkoja siitä, että toimittajat haluaisivat julkaista tietoja yksittäisten kansanedustajien yksittäisistä vierailuista.

– Julkinen tieto, ei tarkoita sitä, että tiedot julkaistaisiin. Ei ole kyse yksittäisten kansanedustajien vieraista, vaan siitä tietoaineistosta, jota vieraslistasta saadaan.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhion mielestä kyse ei ole lainkaan julkisuuslaista.

– Mikähän laki edellyttäisi eduskuntaa keräämään vuoden ajalta vierailijat? Eduskunnan päivittäislistat ovat vain turvallisuusosaston tarpeita varten, osasto on itse määritellyt sen. Ei listoja ole kerätty sen vuoksi, että joku laki edellyttäisi keräämään tietoja vierailijoista.

Lobbarirekisterin mallina kansanedustajien sidonnaisuuslista

Kansliatoimikunnan puheenjohtajan, eduskunnan ensimmäinen varapuhemiehen Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan parhaillaan selvitellään, pitäisikö eduskuntaan perustaa erityinen lobbarirekisteri.

Eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion mukaan rekisterin malli voisi olla kansanedustajien sidonnaisuusilmoitus, (siirryt toiseen palveluun) jollaisesta päätettiin viime vaalikaudella. Rekisteristä voitaisiin päättää samalla tavalla eduskunnan ohjesäännön muutoksella, täysistunnon päätöksellä.

Kansanedustajan pitää kertoa ylimääräistä tehtävistään ja tuloistaan omalla sidonnaisuussivullaan.

Myös saamistaan yli 400 euron arvoisista lahjoista, matkoista ja pääsylipuista pitää ilmoittaa erityisellä lahjailmoituksella.

Ilmoitusten perusteella kansanedustajat ovat olleet tänä vuonna varsin lahjattomia. Vain kuusi parlamentaarikkoa ilmoittaa saaneensa ylimääräisiä lahjoja. Lahjat vaihtelevat Kiinan, Etelä-Korean ja Taiwanin matkoista Yhdysvaltain ulkoministeriön johtajuusohjelmaan osallistumiseen.