Tutkija muuttaisi puolukan nimen arktiseksi karpaloksi – jauheesta voisi pyytää jopa 8 000 euroa kilolta

Puolukkaa halutaan jalostaa terveystuotteeksi kansainvälisille markkinoille. Imago-ongelmainen marja voisi löytää kansainväliset ostajat sisarmarjansa karpalon nimen siivellä.

puolukka (laji)
Jatkojalostettua puolukkarouhetta purkissa.
Jatkojalostetusta puolukasta kaavaillaan tulevaisuuden kansainvälistä vientituotetta. Kuvassa Kajaanin tutkimuskeskuksessa valmistettua puolukkarouhetta.Niko Mannonen / Yle

KajaaniPuolukka on jäänyt kansainvälisillä markkinoilla seinäruusuksi ja pahasti esimerkiksi mustikan varjoon.

Nyt tätä punaista metsämarjaa halutaan viedä kansainvälisille markkinoille terveystuotteena. Rikastetusta puolukasta uskotaan löytyvän uusi kansainvälinen vientituote, mikäli sen terveysvaikutukset ja brändi vetoavat suuriin yrityksiin.

Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikössä Kajaanissa puolukan jatkojalostuksella ollaan saatu aikaan hyviä tuloksia aiemminkin. Aiemmassa tutkimushankkeessa pyrittiin rikastamaan eli erottelemaan puolukan sivuvirtatuotteita.

Esimerkiksi kun puolukasta tehdään mehua, jää kuoresta jätettä, jota voitaisiin hyödyntää.

Tekesin rahoittamassa hankkeessa pyrittiin eristämään ja rikastamaan puolukan arvokkaita osia, jonka lopputuloksena syntyi uusi eristys- ja rikastusmenetelmä.

– Lumene osti oikeudet sen hyödyntämiseen kosmetiikkateollisuudessa, kertoo Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikön tutkimusjohtaja Jarkko Räty.

Puolukka
Puolukkatuotteista voisi brändäämällä saada menestyksekkään tulokkaan maailman terveysmarkkinoille, uskovat tutkijat. Toni Pitkänen / Yle

Tutkijat huomasivat myös, että elintarviketeollisuudessa käytettävä puolukka liikkuu maasta pakasteena, mikä ei Rädyn mukaan ole järkevin vaihtoehto.

– Meidän pitäisi pyrkiä jalostamaan ja rikastamaan näitä puolukkatuotteita Suomessa, Räty sanoo.

Tutkijat jatkoivat uudessa hankkeessa kaupallista valmistelua uuden menetelmän avulla.

– Tavoitteena on kaupallistaa rikaste, jolloin jalostusarvo jää Suomeen, Räty sanoo.

Kapseleina ulkomaille

Uudella menettelyllä yritetään käytännössä tislata puolukasta esiin sen terveydelle arvokkaimmat raaka-aineet jauheeksi. Lopputuotetta voidaan hyödyntää elintarviketeollisuudessa erilaisissa tuotteissa. Mittaustekniikan yksikössä testauksissa ollaan jo onnistuttu.

Jauhetta ollaan lähetetty kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille testaukseen. Rädyn mukaan mahdollisuuksia jauheen erilaiseen hyödyntämiseen löytyy.

– Siitä voidaan tehdä esimerkiksi kapseleita ja niitä voidaan toimittaa kuluttajalle ihan globaalissa mittakaavassa, Räty kertoo.

Tutkimusjohtaja Jarkko Räty Kajaanin yliopistokeskuksessa.
Oulun yliopiston mittaustekniikan tutkimusjohtajan Jarkko Rädyn mukaan puolukassa on potentiaalia kansainväliseksi vientituotteeksi.Niko Mannonen / Yle

Kapselissa voi olla usean yksittäisen puolukan terveysvaikutukset. Mahdollisia vaikutuksia kuitenkin tutkitaan edelleen.

– Puolukan terveysvaikutuksia on tutkittu jonkin verran pienempien eliöiden tasolla. Puolukalla voi olla vaikutuksia sokeriaineenvaihduntaan eli se voi estää virtsatietulehduksen syntyä, Räty kertoo.

– Jonkinlaisia vaikutuksia on havaittu myös sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn liittyen, hän jatkaa.

Taloudellista potentiaalia löytyy ainakin jos puolukka lyö läpi samoilla markkinoilla kuin muutkin jauhetut marjatuotteet.

– Tietyistä marjoista on nähty, että tällaiset rikasteet saattavat olla arvoltaan jopa 8 000 euroa kilo, Räty kertoo.

Puolukasta "Arctic cranberry"?

Hankkeen työryhmä on kartoittanut myös puolukan kiinnostusta ulkomailla. Suomessa tunnettu marjan maine ei ole kantanut vielä rajojen ulkopuolelle.

– Suomalaista puolukkaa ei tunneta ulkomailla kovinkaan hyvin, mutta sen sijaan sen sisarmarja karpalo on hyvin tunnettu, Räty kertoo.

Nyt kaivataankin uusia keinoja, joilla puolukan tunnettavuutta nostetaan maailmalla.

– Yksi esimerkki on sen brändääminen toisella nimellä, vaikka "Arctic Cranberryna". Tai sitten voidaan tuoda esille näitä sen hyviä ominaisuuksia: luomumahdollisuus tai tämä arktinen luonto, Räty esittää.

– Kyllä se vahvoilla argumenteilla saadaan markkinoitua globaaleille markkinoille, hän uskoo.

Puolukka metsässä.
Puolukan tunnettavuutta halutaan parantaa korostamalla sen arktisuutta.Niko Mannonen / Yle

Räty luottaa puolukan mahdollisuuksiin alati kasvaville terveysmarkkinoilla.

– Se on uusi, kiinnostava ja ehkä jopa eksoottinen marja. Tällä hetkellä puolukan terveysvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta täysin ja siinäkin olisi tutkimisen sarkaa, mikä lisäisi marjan kiinnostavuutta tuolla globaaleilla markkinoilla, Räty toteaa.

Puolukan riittävyydestä on Rädyllä varma näkemys.

– Puolukkaa tulee suomalaiseen metsään vuosittain 250 miljoonaa kiloa, eli marjaa kyllä riittää jos globaalit markkinat alkavat vetämään, Räty toteaa naurahtaen.

Yhteistyökumppani varovaisen innostunut

Kainuun Suomussalmella päämajaansa pitävä marjayhtiö Kiantama on ollut mukana Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen CEMIS-yksikön erilaisissa marjatutkimushankkeissa.

Yhtiön laatu- ja vastuulllisuuspäällikkö Riitta Ryyti kertoo, että marjayritys on ollut tutkimuksessa mukana pienellä rahoituksella sekä raaka-aineen toimittajana.

Yhteistyö on ollut onnistunutta ja Kiantamassa ollaankin kiinnostuneita jatkamaan tutkimusten parissa. Pääosin yhtiön marjat menevät kuitenkin elintarvikekäyttöön.

– Pääosin ne menevät pakastemarjoihin teollisuuteen ja kuluttajatuotteisiin, mutta myös kuivattujen marjajalosteiden, kuten marjajauheiden ja marjarouheiden osuutta on lisätty, Ryyti kertoo.

Riitta Ryyti Suomussalmella
Kiantaman laatu- ja vastuullisuuspäälikön Riitta Ryyti kertoo, että puolukan jatkojalostus kiinnostaa, mutta he odottavat vielä tarkempia tutkimuksia sen terveysvaikutuksista.Niko Mannonen / Yle

Ryyti kertoo puolukan jatkojalostuksen kiinnostavan, sillä Ruotsissa sen testaamisesta on saatu jo lupaavaa suuntaa sen terveysvaikutusten esiin tuomiseen. Nyt tutkimusten tuloksia odotetaan rauhallisissa tunnelmissa.

– Puolukassa kiinnostavia yhdisteitä ovat proantosyanidit kversetiini ja resveratroli, joita on löytynyt muista kasviksista, marjoista ja hedelmistä, Ryyti kertoo.

– Niiden mahdollisista vaikutuksista tiedetään jo, mutta puolukasta pitäisi saada vahvempi näyttö, että sillä on terveysmarjan tutkittu status, hän jatkaa.

Tuloksia odotellessa

Uuden rikastus- ja eristysmenetelmän avulla saatavaa tuotetta on pyritty kaupallistamaan hankkeen alusta asti.

– Nyt ei olla tutkittu tutkimisen ilosta. Tämä on ollut kaupallistumisen valmistelun hanke, eli jonkinlaiset tutkitut todisteet on täytynyt olla jo pohjalla, Räty kertoo.

Nyt ei olla tutkittu tutkimisen ilosta.

Jarkko Räty

Hanke on nyt päättynyt, mutta kaikki ei ole vielä ohi.

– Nyt odotetaan palautteita meidän tuotteista ja katsotaan sitten, millainen liiketoimintamalli olisi kaikista järkevin idean eteenpäin viemiseksi.

Oppia eri malleista löytyy jo vanhasta muistista.

– Myös kosmetiikkateollisuuden oppien mukaan mennään. Tässä voi olla edessä uuden yrityksen perustaminen, tai sitten lisensioidaan tämä meidän teknologia jo jollekin jo olemassa olevalle yritykselle.