Vuoden 2005 terrori-isku opetti viranomaisyhteistyön merkityksen Lontoon poliisille – Suomessa niukkuus on pakottanut yhteistyöhön

Suomen viranomaisten yhteistyömalli on poikkeuksellinen muihin maihin verrattuna.

viranomaiset
Pommi-iskun tuhoja Lontoossa.
Pommi-iskun tuhoja 7. heinäkuuta 2005 Woburn Placessa, Lontoossa.Peter Macdiarmid / EPA

Heinäkuussa 2005 Lontoo oli juuri valittu vuoden 2012 kesäolympialaisten järjestäjäksi, kun neljän pommin sarja ravisutti Britannian pääkaupunkia. Kymmeniä uhreja vaatinut terrori-isku oli tuhoisin väkivallan teko Iso-Britanniassa sitten Lockerbien pommi-iskun vuonna 1988.

Iskun aikana Lontoossa poliisina työskennellyt Jeff Martin sanoo, että räjähdykset havahduttivat brittiviranomaiset näkemään ongelmat eri organisaatioiden välisessä yhteistyössä.

Lontoossa toimii kolme eri poliisiorganisaatiota, joista jokainen kommunikoi oman järjestelmän kautta omalla kielellään. Poliisien lisäksi eri pelastusviranomaiset toimivat omien toimintamallien mukaan, jolloin yhteistyö sirpaloitui.

– Tämä aiheutti isoja haasteita etenkin poliiseille, jotka laskeutuivat metrotunneleihin, joissa ei ollut kommunikointijärjestelmiä, Martin kertoo.

– Puutteellisen kommunikaation vuoksi palokunta ei voinut varmistaa, mitkä voimajohdot oli suljettu, jotta he voivat mennä tunneliin noutamaan loukkuun jääneitä ihmisiä, Martin jatkaa.

Jeff Martin
Jeff MartinMikko Ahmajärvi / Yle

Nykyään Suomessa asuva Martin kertoi brittiviranomaisten saamista opetuksista eilen keskiviikkona turvallisuusalan FinnSec-messuilla Helsingissä. Lontoon pommi-iskujen seurauksena Britannian viranomaiset alkoivat keskittyä keskinäisen yhteistyön kehittämiseen. Eri organisaatiot alkoivat harjoitella yhdessä sekä käyttämään yhteistä kieltä ja teknologiaa.

"Kukaan meistä ei oikein pahassa tilanteessa pärjää yksin"

Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on jo pitkään ollut arkipäivää. Osittain yhteiset toimintatavat ovat syntyneet pakon sanelemina.

– Meillä on ollut niukat määrärahat ja niukat henkilöresurssit kaikilla viranomaisilla verrattuna ulkomaille. On todettu, että kukaan meistä ei siinä oikein pahassa tilanteessa pärjää yksin ja me tarvitsemme toinen toisiamme ja toinen toistemme kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntemusta, toteaa poliisitarkastaja Marko Savolainen poliisihallituksesta.

Suomessa viranomaiset ovatkin tottuneet tekemään yhteistyötä huomattavasti enemmän kuin vaikkapa muualla Euroopassa. Vuosien aikana läpikäydyt harjoitukset ovat nostaneet tehokkaan viranomaisyhteistyön Suomen erityiseksi vahvuudeksi kansainvälisissä vertailuissa. Lisäksi kansainvälisesti ainutlaatuinen hätäkeskusjärjestelmä helpottaa viranomaisten yhteistyötä, kun kaikki viestintä tapahtuu yhteen keskukseen.

Marko Savolainen
Marko SavolainenYle

Savolainen nostaa esimerkiksi joustavasta yhteistyöstä Myyrmannin räjähdyksen vuonna 2002.

– Silloin pelastustoimi aloitti yleisjohtamisen ja jatkoi sitä edelleen, vaikka tiedettiin, ettei kyseessä ole onnettomuus ja tapaus oli siirtynyt poliisin toimialalle. Mutta kun johtovastuuta ei siinä toiminnan vaiheessa ollut järkeä lähteä siirtämään, niin sitä ei siirretty. Pääasia oli, että joku siellä johtaa, Savolainen sanoo.

Turvallisuus on yhteinen asia

Viranomaisten keskinäisen yhteistyön lisäksi turvallisuuskonsultti Jeff Martin painottaa yhteisöjen välistä yhteistyötä.

– Jokaisen yhteisön Suomessa, oli se sitten liike-elämä tai paikallisyhteisö, pitää toimia yhdessä turvallisuuden parantamiseksi, Martin sanoo.

Raja-aidat ihmisten ja viranomaisten välillä pitää pitää matalina.

Tämä toteutuu melko hyvin Suomessa, jossa luottamus yhteiskuntaan on korkealla. Monessa asiassa viranomaiset saavat apua kansalaisilta, esimerkiksi vapaaehtoisen pelastuspalvelun muodossa. Lisäksi SPR:n kaltaisilla järjestöillä on merkittävä rooli viranomaisten auttamisessa.