Bongarit villiintyivät aasialaisesta linnusta – "Megaluokan harvinaisuus on kyseessä"

Aasianpääskykahlaajaa ei ole tavattu Suomessa koskaan aiemmin. Lintu näyttäytyi Joroisissa vajaan vuorokauden ajan heinäkuussa.

luonto
Lintubongareita kiikareineen Pasalan pellon laidalla katsomassa harvinaista aasianpääskykahlaajaa.
Kun tieto aasianpääskykahlaajasta tavoitti lintuharrastajat, alkoi Pasalan pellon laidalla olla vipinää. Arviolta parisataa bongaria kävi vuorokauden aikana lintua katsomassa. Hannu Räsänen

Heinäkuun 14. päivä jää monen lintuharrastajan mieleen ikimuistoisena päivänä. Silloin Joroisissa tehtiin huippuharvinanen lintuhavainto, kun aasianpääskykahlaaja bongattiin Pasalan pelloilla. Havainto on ensimmäinen lajiaan Suomessa ja Euroopassakin lintua on tavattu vain kymmenisen kertaa.

Kaikki alkoi siitä, kun kaksi lintuharrastajaa, Mikael Dyhr ja Teemu Paavola, olivat tavanomaisella linturetkellä Pasalan pelloilla. Pellolle oli laskeutunut 200-300 töyhtöhyypän parvi. Yllättäin töyhtöhyyppien keskeltä miesten silmiin osui jotain erikoista. Pian alkoivat lintubongareiden puhelimet ympäri Suomen kilistä.

Aasianpääskykahlaaja lentää.
Mika Bruunin kuvassa erottuu hyvin siipien punaruskea alapinta. Mika Bruun

– Meillä on käytössä Lintutiedotus-sovellus (siirryt toiseen palveluun), jossa lintuhavaintoja jaetaan bongareiden kesken. Hieman epävarmana havaintona tätä ensin ilmoiteltiin, sillä lajimääritys on kentällä haastavaa. Mutta pikkuhiljaa alkoi tulla entisä vahvempaa tietoa siitä, että kyseessä on mahdollisesti aasianpääskykahlaaja, harvinaista päivää muistelee Etelä-Savon lintuharrastajat Oriolus ry:n varapuheenjohtaja Hannu Räsänen.

Hannu Räsänen ja Pasalan pellon laidalla asuva lintuharrastaja Eino Repo olivat ensimmäisten joukossa tätä lintuharvinaisuutta katsomassa. Eino Repo kertoo herättyään katsoneensa puhelintaan, johon oli tullut 8 puhelua ja 3 viestiä, ja miettineensä mitä ihmettä on tapahtunut.

– Kun pääsin ulos, oli lintu jo hävinnyt. Onneksi se pian saatiin kiikarin kuviin uudestaan, ja liki koko päivä sitä tuli seurattua, Repo kertaa tapahtumia.

Kuinka lintu eksyi Joroisiin?

Kun tieto harvinaisuudesta tavoitti bongarit, alkoi Pasalan kylätiellä käydä kuhina. Arviolta parisataa lintubongaria eri puolilta Suomea kävi vajaan vuorokauden näyttäytynyttä ihmettä katsomassa.

Aasianpääskykahlaaja seisoo pellossa.
Lintuharvinaisuus päästi bongarit alle 200 metrin päähän itsestään. Mika Bruun

Aasianpääskykahlaaja on nimensä mukaisesti aasialainen lintulaji, joka tyypillisesti esiintyy Sri Lankan, Thaimaan ja Kaakkois-Aasian alueilla. Se, kuinka tämä yksilö on Suomeen eksynyt, on mysteeri.

– Kuvien ja havaintojen perusteella kyseessä on nuori, noin vuoden ikäinen yksilö. Se ei siis vielä ole pesinyt, ja jostain syystä on harhautunut suotuisien tuulien mukana Suomeen ja Joroisiin, kertoo BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Koko Euroopassa siitä on tehty vain runsaat 10 havaintoa, joten megaluokan harvinaisuus on kyseessä.

Jan Södersved, BirdLife Suomen tiedottaja

Södersved kertoo, että jos ja kun BirdLifen rariteettikomitea toteaa linnun aasianpääskykahlaajaksi, on se todellakin hyvin harvinainen havainto.

– Aasianpääskykahlaajaa ei Suomessa ole aiemmin tavattu. Koko Euroopassa siitä on tehty vain runsaat 10 havaintoa, joten megaluokan harvinaisuus on kyseessä.

Museonahkat ja ulkomaiset asiantuntija apuna

Aivan joka päivä ei uusia lintujlajeja Suomessa tavata, mutta vuosittain kylläkin. Vuonna 2016 uusia lajihavaintoja tehtiin peräti kaksi. Viime vuoden loppuun mennessä Suomessa oli tavattu hyväksytysti 477 luonnonvaraiseksi luokiteltua lintulajia. Suomelle uudet lajit otetaan mukaan vasta sitten, kun harvinaisuushavainnot tarkistava BirdLife Suomen rariteettikomitea on havainnon käsitellyt ja hyväksynyt.

Aasianpääskykahlaaja lähdössä lentoon.
Espoolainen Mika Bruun sai ikuistettua aasianpääskykahlaajan Pasalassa. Mika Bruun

Joroisissa tehty aasianpääskykahlaajahavainto on nyt BirdLife Suomen rariteettikomitean käsittelyssä. Komitean jäsenet tutkivat linnusta otettuja kuvia ja havaintoja. Myös ulkomaisia asiantuntijalausuntoja on pyydetty. Jan Södersved kertoo, ettei lajitunnistus ole aivan yksinkertaista puuhaa ja siinä kysytään jo vapaaehtoishenkeäkin.

– Rariteettikomitean jäsenet voivat tarvittaessa joutua käymään ulkomaisissa eläintieteellisissä museoissa museonahkoja tutkimassa, jotta laji saadaan tunnistettua varmasti. Siksi tästäkään havainnosta ei julkisuuteen ole paljon kerrottu, koska varmistustyö on edelleen kesken, Jan Södersved kertoo.

BirdLife Suomen rariteettikomitea kokoontuu seuraavan kerran tammikuussa. Joko silloin, tai viimeistään maaliskuussa 2018 laji joko todetaan aasianpääskykahljaajaksi tai sitten joksikin muuksi.

– Pääskykahlaajia on kaksi muutakin lajia, ja erot lintujen välillä eivät ole kovin isoja, BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved kertoo.