yle.fi-etusivu

Kyberturvallisuus Suomen valtti maailmalla - esillä myös EU:n huippukokouksessa Tallinnassa

Kyberturvallisuuden professori korostaa tutkimuksen merkitystä. Tuleviin turvallisuusuhkiin pitää varautua tutkimuksen avulla, hän sanoo.

internet
Tietokoneen näppäimistö
Henrietta Hassinen / Yle

Suomen kyberturvallisuustutkimus on maailman huippua. Se on huomattu maailmalla Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja myöten.

EU:n puheenjohtajamaa Viro järjestää Tallinnassa tänä viikonloppuna huippukokouksen, johon osallistuvat EU-maiden johtajat. Kokouksen puitteissa järjestetään kyberturvallisuustapahtuma Tallinn Digital Summit, jonka pääpuhuja on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

Kyseessä on merkittävä huomionosoitus senkin vuoksi, että Limnélliä saapuvat ennakkotietojen mukaan kuuntelemaan Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja monet muut EU:n huippupoliitikot.

Limnéll haluaa säästää tärkeimmät viestinsä perjantaiseen puheeseensa, mutta kertoo, että aikoo nostaa esille muun muassa eri keinoja yhdistävään hybridivaikuttamiseen liittyvät uhkat. Tällaisia voivat olla tietomurrot, tietovuodot sekä psykologinen vaikuttaminen erilaisten sosiaalisten medioiden kautta, ja niillä voidaan haluta vaikuttaa esimerkiksi vaaleihin.

Limnéll aikoo myös korostaa Euroopan maiden yhteistyötä.

– Tarvitaan koordinoidumpaa yhteistyötä eurooppalaisten yliopistojen välillä, se on ihan välttämättömyys.

Limnéllin mukaan yhteistyötä on jo jonkin verran lähinnä turvallisuuden ja teknologian kehityksen osalta, mutta sitä on syytä tehostaa. Tarvitaan esimerkiksi poikkitieteellistä lähestymistapaa, hän sanoo.

Limnélli on tyytyväinen siitä, että kyberturvallisuus on nykyisin hyvin esillä myös tiedotusvälineissä. Se on kuitenkin hyvin laaja ilmiö, hän korostaa.

Siihen liittyvät myös muun muassa yksityisen ihmisen käyttäytyminen, kansalaistaidot, globaalit normit ja eurooppalaisten arvojen edistäminen koko kybermaailmassa. Kyse on myös luottamuksesta teknologiaan ja digitaalisiin palveluihin.

Limnéll uskoo, että Tallinnan kokous antaa hyviä eväitä konkreettisten toimien läpiviemiseen.

Ouluun tutkimuskeskus Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyönä

Suomalaisten osaaminen on tehnyt ilmeisesti vaikutuksen myös presidentti Donald Trumpiin, joka kehui Suomen kyberturvallisuusosaamista, kun presidentti Sauli Niinistö vieraili Valkoisessa talossa elokuun lopussa.

Pian Trumpin kehujen jälkeen kerrottiin, että Ouluun perustetaan kyberturvallisuuden tutkimuskeskus. Hankkeen takana on sekä suomalaisia että yhdysvaltalaisia voimia.

Uusi Cyber Security and Software Engineering Research Site toimii osana yhdysvaltalaista Serc-keskusta, jonka taustavoimina on 13 yliopistoa ja yli 20 teollista ja julkishallinnollista partneria. Tutkimusyksikkö on avoin kaikille suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille.

Oulun tutkimuskeskuksen kiinnostuksen kohteina ovat julkishallintoa ja yrityksiä koskevat uhat, mutta myös yksityisiä kansalaisia liikuttavat asiat, kuten nettikiusaaminen ja verkkomaksamisen ongelmat.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Kokonaisturvallisuus Suomen vientivaltti

Limnéllin mukaan suomalaisen osaamisen lisäksi maailmalla arvostetaan meillä sotien jälkeen kehitettyä kokonaisturvallisuuden mallia.

Kun Suomessa puhutaan kyberturvallisuudesta ja hybridivaikuttamisesta, ovat yhteistyössä mukana eri viranomaiset, yrityselämä, tutkimusmaailma ja kansalaisjärjestöt.

– Ne tekevät aktiivista varautumisen yhteistyötä ja ylläpitävät toistensa tilannekuvaa.

Suomalainen malli kiinnostaa maailmassa, jossa varaudutaan yhä monimuotoisempiin uhkatekijöihin, ovat ne sitten kybermaailman tai fyysisen maailman puolelta, Limnéll sanoo.

Maailmalla on myös havaittu suomalaisten ottavan turvallisuusasiat edelleen vakavasti. Samalla Limnéll korostaa, ettei mikään maa kykene hoitamaan kyberturvallisuuttaan yksin.

– Painotan tässä eurooppalaista yhteistyötä.

Yritettiinkö vaaleihin vaikuttaa?

Mahdollisesta kybervaikuttamisesta on puhuttu erityisesti vaalien yhteydessä. Yhdysvalloissa presidentinvaalien jälkeen alkanut keskustelu ei osoita vieläkään laantumisen merkkejä. Viimeksi venäläistrollien arveltiin villinneen nettikeskusteluja amerikkalaisen jalkapallon pelaajien ja Trumpin välisessä sanasodassa.

Venäläisten trollien on epäilty yrittäneen vaikuttaa myös Ranskassa ja Saksassa käytyjen vaalien tuloksiin.

Viimeksi Saksassa käydyissä vaaleissa laitaoikeisto menestyi hyvin, mutta oliko kyse kybervaikuttamisesta vai oliko vaalitulos seurausta Saksassa käydystä keskustelusta?

– Saksassa oli etukäteen varsin suurta huolestuneisuutta. Pelättiin, että joku maa yrittää vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Nyt kun vaalit ovat ohi, ei ainakaan minun korviini ole kantautunut mitään merkittävää. Ainoastaan joitain sosiaalisen median kautta bottikoneilla tehtyjä yrityksiä.

Botit ovat haittaohjelmia, jotka toimivat valtaamissaan tietokoneissa isäntänsä käskyjen mukaan.

Vaalivaikuttamisyritykset eivät ole kuitenkaan yksiselitteisen selkeitä tapauksia. Limnéllin mukaan siksi tarvitaan eurooppalaista tutkimusta.

– Jos varaudumme kyberturvallisuudessa vain uhkiin, jotka on jo nähty ja koettu, ilman, että osaamme varautua tuleviin vaikuttamiskeinoihin, olemme aina askeleen jäljessä.

Jarno Limnéllin kolumni: Kyberturvallisuus on entistä laajempi käsite

Vuoden 2005 terrori-isku opetti viranomaisyhteistyön merkityksen Lontoon poliisille – Suomessa niukkuus on pakottanut yhteistyöhön