Kunnat suivaantuivat hallituksen kovakorvaisuuteen – puheita säästötavoitteiden ylisuuruudesta ei huomioitu ollenkaan

Hallitus asetti kunnille 765 miljoonan säästötavoitteen ensi vuodelle. Kuntakyselyn mukaan korkeintaan 220 miljoonan säästöt ovat mahdollisia.

kunnat
Sairaanhoitaja antaa MPR-rokotuksen reiteen vuoden ikäiselle vauvalle.
Kunnat arvioivat pääsevänsä korkeintaan 220 miljoonan euron säästöihin ensi vuonna.David Gee / AOP

Kuntien puolta pitävässä Kuntaliitossa on närkästytty valtion tavasta ottaa hyvin minimaalisesti huomioon kuntien näkemykset niille asetettujen säästötavoitteiden epärealistisuudesta.

Hallitus lätkäisi kunnille 765 miljoonan säästötavoitteen ensi vuodelle, mutta kunnat arvioivat pääsevänsä korkeintaan 220 miljoonan euron säästöihin. Eroa on 545 miljoonaa euroa.

Tulos selviää Kuntaliiton toteuttamasta kyselystä, johon vastasi 142 kuntaa ja kuntayhtymää. Vastaajien asukasluku kattaa yli puolet maan väestöstä.

Infografiikka

– Kunnat eivät voi tietenkään yhdessä vuodessa ja nopeasti tehdä esimerkiksi työajan pidennyksestä johtuvia voimakkaita henkilöstömuutoksia, koska hoiva- ja hoitopalveluiden kysyntä kuitenkin kasvaa. Sama koskee erikoissairaanhoitoa, omaishoidon tukea ja eräitä muitakin asioita, avaa kunta-arkea apulaisjohtaja Reijo Vuorento Kuntaliitosta.

Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento.
Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento.Markku Pitkänen / Yle

Kiitos, mutta ei kiitos

Kuntaliitto infosi valtiota kuntakyselynsä tuloksista, mutta tuoreeseen valtion ensi vuoden budjettiehdotukseen kuntien näkemyksiä ei juuri huomioitu.

– Kuntakyselyn tulokset ovat hallituksen ja valtiovarainministeriön tiedossa ja kovasti niitä kiiteltiin, mutta mitään vaikutusta ei ole ollut: vanhoilla oletuksilla mennään, kuvaa Vuorento lopputulosta.

Kaiken huipuksi ministeriö ynnäsi kuntien ensi vuoden valtionosuudet suoraan laskemiensa säästötavoitteiden pohjalta. Kuntien mielestä siinä on kyse isosta menettelymuutoksesta.

– Kysymys on siitä, että kun ennen tehtiin muutoksia ja niiden kustannusvaikutukset hoidettiin jälkikäteen valtio/kuntasuhteissa, niin nyt etukäteen leikataan kuntien valtionosuuksia.

Valtiovarainministeriössä asia nähdään toisin.

– En näkisi, että tässä on varsinaisesti kyse muutoksesta. Valtion toimenpiteet perustuvat lainsäädäntöön ja niiden vaikutusarvioihin, jotka tehdään sen hetkisen parhaan tietämyksen pohjalta. Tilastot aikanaan näyttävat, ovatko ne toteutuneet arvioidulla tavalla, sanoo osastopäällikkö Jani Pitkäniemi ministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta.

Epäluottamusta kuntiin?

Kuntaliiton mukaan vähässä huomioimisessa on pohjimmiltaan kysymys valtion epäluottamuksesta kuntia kohtaan.

Osastopäällikkö Jani Pitkäniemi.
Osastopäällikkö Jani Pitkäniemi.Markku Pitkänen / Yle

– Suuntaus on ollut huolestuttava. Vaikuttaa siltä, että kuntiin luotetaan yhä vähemmän. Kunnat ovat kuitenkin pitäneet taloutensa tasapainossa ja olleet positiivisia, kun taas esimerkiksi valtiontalous on jatkuvasti miinusmerkkinen ja alijäämäinen, Vuorento sanoo.

– Ja kun puhutaan siitä, että pitäisi paikallista päätäntävaltaa lisätä, niin kunta- ja kansalaisten palveluasioissa ollaan menossa ihan toiseen suuntaan. Meille tulee erilaisia kontrolliyksiköitä ja valtiovetoinen talous näille kaavailluille maakunnille ja niin edes päin.

Ministeriön mukaan luottamus on yhtä hyvää kuin ennenkin. Tavoitteena on karsia kuntien velvoitteita ja yksityiskohtaista ohjausta.

– Toki on huomioitava se, että Suomen julkinen talous on kokonaisuus, jossa valtiolla, kunnilla ja sosiaaliturvasektorilla on oma vastuu siitä, että yhteiset velvoitteemme tulevat hoidettua. Siinä mielessä myös tiukka kokonaisohjaus on tarpeen, toteaa Pitkäniemi.

Lue lisää:

Poikkeuksellisen moni kunta laski kuntaveroaan tälle vuodelle – ensi vuoden prosenteista päätetään pian

Näin hallitus kurittaa meitä asujia ensi vuonna – "Suurin suhteellinen häviäjä yksinasuva eläkeläinen"