500 lihansyöjäkasvia kotona ei riitä – himoharrastaja muuttaa Yhdysvaltoihin pelastamaan uhanalaisia ötökkäansoja

Lihansyöjäkasvit ovat vallanneet Siru Nurmisen huoneen, kellarin ja osan puutarhasta. Rapakon takana monet "lihikset" ovat sukupuuton partaalla.

lihansyöjäkasvit
Jauhomato ja lihansyöjäkasvi

Kaikki alkoi 10 vuotta sitten.

Siru Nurminen oli äitinsä kanssa käymässä lahtelaisessa kukkakaupassa. Tarkoituksena oli ostaa tuiki tavallisia huonekasveja, mutta toisin kävi. Mukaan tarttui kolme lihansyöjäkasvia.

Kyllä ne sieltä sitten monen yllätykseksi heräsivät.

Siru Nurminen

Kasvit eivät kuitenkaan pysyneet kauaa hengissä, ja harrastus meinasi kyykähtää alkumetreille. Kipinä lihansyöjäkasveihin jäi kuitenkin kytemään.

– Aloin ottaa selvää erilaisista lihansyöjäkasveista. Olen aina ollut kiinnostunut kasveista, mutta ”lihikset” alkoivat kiehtoa minua eritoten, Siru Nurminen kertoo.

Nepenthes hamata -kannukasvi.
Sirun silmäterä on Nepenthes hamata -niminen kannukasvi. Sen erikoisuus on hampaissa, joilla se estää jyrsijöiden pääsyn varastamaan hyönteisiä kannuistaan.Vihtori Koskinen / Yle

Nyt Nurmisella on noin 500 lihansyöjäkasvin kokoelma. Kasvit ovat vallanneet Sirun ja hänen vanhempiensa kodista kellarin, Sirun huoneen ja myös osan puutarhasta. Lihansyöjäkasveja on erilaisia, ja myös kasvien kasvuolosuhteet on pyritty rakentamaan eri lajien tarpeiden mukaan.

Osa kasveista elää terraariossa. Trooppisiin oloihin tottuneet lihansyöjäkasvit elävät parin neliön kokoisessa kasvuteltassa, kun taas viileämpään ilmastoon tottuneet lihansyöjät viihtyvät pihalla.

– Viime talvena osa kasveista talvehti ulkona. Kaivoin niille ison kuopan, jonne pistin talvilepoa kaipaavat kasvit, kuten kärpäsloukut ja tötterölehdet. Kyllä ne sieltä sitten monen yllätykseksi heräsivät.

Siru ja tötterölehtiä
Siru Nurminen ja lihansyöjäkasvien ulkotarha. Useat tötterölehtilajit pärjäävät ulkona, jopa Suomen oloissa.Vihtori Koskinen / Yle

Lihansyöjäkasvien kasvattaminen ei ole tähtitiedettä

Nurmisen ulkoruokinnassa olevat lihansyöjäkasvit syövät pääosin itsekseen, saalistaen kärpäsiä ja erilaisia hyönteisiä. Sisäruokinnassa olevat kasvit sen sijaan saavat lihaisia aterioita noin kuukauden välein.

Sisällä olevat lihansyöjäkasvit syövät jauhomatoja, koppakuoriaisia ja kalanruokaa.

Siru Nurminen

– Sisällä olevat lihansyöjäkasvit syövät jauhomatoja, koppakuoriaisia ja kalanruokaa.

Lihansyöjäkasvien kasvattaminen ei ole Nurmisen mukaan tähtitiedettä, eikä niiden ruokkiminen jauhomadoilla tai muilla ötököillä ole edes välttämättömyys. Tärkeintä on tietää muutama perusasia, joilla lihansyöjäkasvit saa pidettyä tyytyväisinä.

– Pitää tuntea kasvualustavaatimukset, sekä valontarpeeseen ja vedenlaatuun liittyvät asiat. Mielestäni tämä on paljon helpompaa kuin esimerkiksi orkideoiden kasvattaminen, Nurminen kuittaa.

Silmät avautuivat Yhdysvalloissa – monet lajit sukupuuton partaalla

Siru Nurminen on kulkenut kasvien viitoittamaa tietä kymmenen vuotta. Matkan varrella hän on opiskellut hortonomiksi. Nurminen on myös kirjoittanut vielä julkaisemattoman omakustannekirjan lihansyöjäkasvien hoidosta.

Todellinen kutsumus Nurmiselle on kuitenkin lihansyöjäkasvien suojelu.

Lihansyöjäkasveilla menee huonosti luonnossa, koska sademetsiä kaadetaan.

Siru Nurminen

– Lihansyöjäkasveilla menee huonosti luonnossa, koska sademetsiä kaadetaan ja soita raivataan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tötterölehtiä jäljellä enää alle 2 prosenttia siitä määrästä, mitä on joskus ollut. Ne tarvitsevat suojelua, hän summaa.

Nurminen palasi Suomeen vain muutama päiviä sitten Yhdysvaltojen Virginiasta, jossa hän työskenteli puoli vuotta voittoa tavoittelemattomassa, lihansyöjäkasvien suojeluun erikoistuneessa Meadowview Biological Research Station –yhdistyksessä.

– Yhdistys omistaa Virginiassa kaksi luonnonsuojelupuistoa, joihin palautetaan geeniperimältään kotoperäisiä tötterölehtiä. Yhdistys ostaa maata, jotta palautustyötä olisi helpompi toteuttaa ja hallita.

Tötterölehtiä Meadowview Biological Research Stationilla
Meadowview Biological Research Station Yhdysvaltojen Virginiassa, jossa kasvatetaan ja myydään lihansyöjäkasveja suojelutyön edistämiseksi.Siru Nurminen

Yhdistys saa rahaa suojelutyöhön muun muassa myymällä kasvattamiaan lihansyöjäkasveja.

– Meadowview Biological Research Stationilla kasvatetaan tötterölehtiä ja kärpäsloukkuja, joita sitten myydään. Kasvien myymisestä saatavat rahat menevät luonnonsuojelutyöhön, ja osa työntekijöille palkaksi. Keväisin ja syksyisin on myös monia kasvimyyntitapahtumia, jotka ovat tärkeitä rahallisesti ja tiedon välittämisen takia.

Elämäntehtävänä lihansyöjäkasvien suojelu?

Yhdistyksen ylläpitämät luonnonsuojelupuistot ovat Siru Nurmisen mukaan tehokas tapa parantaa lihansyöjäkasvien elinoloja. Monet tötterölehtien suosimista metsäalueista ovat kasvaneet umpeen tukehduttaen lihansyöjäkasvit.

Yksi syy tähän Nurmisen mukaan on se, että ihmisiä neuvottiin Yhdysvalloissa vuosikymmeniä sitten estämään metsäpaloja, ymmärtämättä niiden merkitystä ekosysteemille.

Aion palata sinne, ja ehkä muuttaakin Yhdysvaltoihin ensi vuonna.

Siru Nurminen

– Yhdysvalloissa pitkäneulasmäntyjen koristamilla alueilla maasto paloi parin vuoden välein eliminoiden aluskasvillisuutta kasvamasta liian korkeaksi. Tämä mahdollisti muun muassa tötterölehtien kukoistamisen palon jälkeen, jolloin aurinkoa oli paljon, eikä kilpailua muiden lajien välillä ollut hetkeen.

Keltatötterölehtiä luonnonsuojelualueella
Keltatötterölehtiä yhdistyksen luonnonsuojelualueellaSiru Nurminen

Siru Nurminen kertoo ylpeänä, että yhdistys on onnistunut auttamaan joitakin lihansyöjäkasveja merkittävästi. Muun muassa erittäin harvinainen keltatötterölehti voi hyvin yhdistyksen luonnonsuojelualueilla, joissa sitä kasvaa ja kukoistaa tuhansia yksilöitä.

– Lihansyöjäkasvien suojelu on ehdottomasti kutsumus. Aion palata sinne, ja ehkä muuttaakin Yhdysvaltoihin ensi vuonna. Yksi iso syy on lisäksi myös se, että tapasin siellä erään erityisen ihmisen, joka on sattumoisin myös kiinnostunut lihansyöjäkasveista, hän toteaa myhäillen.