yle.fi-etusivu

Somevaroittelu Rovaniemen susista herätti pelon kylien lapsiperheissä – Huhu seitsemän suden laumasta leviää

Sosiaalisen median mukaan Rovaniemellä on tehty useita havaintoja susista viime päivinä. Yhtään varmistettua havaintoa ei kuitenkaan ole.

luonto
Susiemo ja pentuja.
KuvituskuvaYle

Länsi-Lapissa Tornionjoen, Pellon ja Ylitornion välisellä alueella elävä susilauma on saanut susihavaintojen määrän räjähtämään Rovaniemellä. Facebookissa varoitellaan susista ainakin Rovaniemen Lehtojärvellä ja Välijoella.

Somekohu alkoi huhusta, jossa varoiteltiin Lehtojärven kylällä liikkuvasta seitsemän suden laumasta. Välijoella on huhuttu neljän suden liikkeistä.

Kylien ihmisille huhut ovat pelottavia ja jotkut miettivät, uskaltaako lapsia tai lemmikkejä enää päästää ulos tai voiko illalla lähteä perheen kanssa lenkille. Myös metsästyskoirien irtipäästäminen mietityttää.

Somehypetyksestä huolimatta yhtään varmistettua havaintoa susista ei ole Länsi-Lapin lauman lisäksi.

– Vahvistettua tietoa on vielä aivan liian vähän, sanoo erikoissuunnittelija Harri Norberg Riistakeskus Lapista.

– Viimeisimmät Tassu-järjestelmään kirjatut havainnot ovat syyskuun alusta Pellon alueelta, läheltä Tornionjokea. Viikko sitten on tehty havaintoja Ylitornion alueelta läheltä Miekojärveä ja Vietosta. Siellä on näköhavainto eläimistä, mutta petoyhdyshenkilö ei ole vielä päässyt varmistamaan näitä, Norberg kertoo.

Jotta tietoa saataisiin mahdollisimman tarkasti, kaikki susihavainnot olisi ilmoitettava petoyhdyshenkilölle, joka voi varmistaa havainnon. Parhaita tunnistustapoja ovat jäljet ja ulosteet sekä hyvät valokuvat, videot ja riistakamerakuvat.

Yhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät Riistakeskuksen etusivulta osoitteesta riista.fi. Petoyhdyshenkilö kirjaa varmennetut havainnot Tassu-järjestelmään. Varmistettuja havaintoja voi käydä katsomassa myös riistahavainnot.fi -sivustolla.

– Esimerkiksi metsästysreissua suunnitteleva voi käydä sieltä katsomassa alueensa petotilanteen, Norberg vinkkaa.

Susi vai kauris? Hämärä haittaa havainnointia

Susien jälkien varmistamista vaikeuttaa lumeton maa ja kovat metsäautotiet, joihin jälkiä jää vain vähän. Lisäksi tähän aikaan vuodesta metsissä liikkuu paljon myös koiria.

– On hyvä muistaa se, että susikin voi sekoittua jälkien suhteen hyvin herkästi isoon koiraan. Myös näköhavainnot voivat mennä sekaisin ison koiran kanssa, Harri Norberg sanoo.

Turun seudulta on esimerkkejä siitä, että kun sudet sinne aikanaan tulivat, myös metsäkauriista tehtiin ilmoituksia susina.

– Tämäkin on ymmärrettävää, kun hämärässä nähdään eläimiä, Norberg toteaa.

Vaikka länsirajalla oleilevasta kahden aikuisen ja kolmen pennun susilaumasta on varmistettuja havaintoja, on siitäkin vielä varsin vähän tietoa.

Petoyhdyshenkilö on erityisen kiinnostunut esimerkiksi lauman jättämistä ulosteista, sillä niiden avulla voitaisiin määrittää, mistä sudet ovat alueelle tulleet. Susivanhemmista molemmat voivat olla Ruotsista tulleita tai sitten toinen voi olla vaikka suomalais-venäläistä kantaa.

– Näinhän täällä rajanpinnassa on tavattu tehdä, että poikkinaidaan. Tätäkään vaihtoehtoa ei tässä vaiheessa voi pois sulkea ennen kuin saadaan DNA-näytteiden kautta enemmän tietoa näiden susien alkuperästä, Norberg sanoo.

Susilauma ei vaella

Villeimmissä somehuhuissa on väläytelty jopa sitä, että Rovaniemen alueella olisi jo useampi susilauma.

– Susilauma tällä alueella on erittäin harvinainen. Minulla ei ole tietoa yhdestäkään aiemmasta varmistetusta havainnosta tältä ajalta, kun olen suurpetotutkimuksessa ollut, eli reilun 20 vuoden ajalta, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola.

Useimmat somekommentoijat veikkaavat, että Pellon ja Ylitornion alueella nähty lauma on lähtenyt vaeltamaan uusille asuinpaikoille. Tutkija mukaan se on erittäin epätodennäköisiä. Etäisyydet jo esimerkiksi Lehtojärven kylälle, Välijoen kylän alueesta puhumattakaan, ovat Kojolan mukaan hyvin pitkiä.

– Susilaumat eivät varsinaisesti ole vaeltajia, vaan niillä on tontti, reviiri, jolla ne asustelevat. Kun ajatellaan normaalia susilauman reviiriä, niin se on noin 30-40 kilometriä halkaisijaltaan, kertoo Ilpo Kojola.

Kojolan mukaan on hyvin todennäköistä, että länsirajan susilaumassa on kysymys niin sanotusta perhelaumasta, jossa vanhemmat sudet ovat asettuneet asustelemaan alueelle ja saaneet pentuja viime toukokuussa. Nyt lauma pysyy Tornionjoelta Ylitorniolle ulottuvalla reviirialueellaan, kunnes pennut itsenäistyvät ja lähtevät vaeltamaan ja etsimään omaa kumppania ja reviirialuetta.

Pentujen itsenäistyminen tapahtuu normaalisti hieman ennen kuin ne täyttävät vuoden eli ensi keväänä. Joskus koko pentue voi jäädä syntymäalueelleen myös pidemmäksi aikaa, mutta yleisimmin ne Kojolan mukaan lähtevät vaeltamaan 10–11 kuukauden ikäisenä.

– GPS-pannalla varustetut nuoret sudet ovat lyhimmillään löytäneet uuden reviirin vain 40–50 kilometrin päästä synnyinseudultaan. Pisimmät matkat ovat olleet linnuntietäkin noin 500 kilometriä, kertoo Kojola.

Pohjoismaiden ja koko maailman ennätyksen teki Oslon seudulta lähtenyt naarassusi, joka 14 vuotta sitten taivalsi Norjan ja Ruotsin halki Itä-Lappiin UK-puistoon.

– Välimatkaa sen uuden asuinalueen ja lähtöpaikan välille tuli 1 100 kilometriä, Ilpo Kojola laskee.