1. yle.fi
  2. Uutiset

Lääkäri saa tulevaisuudessa tiedon potilaan perinnöllisistä sairauksista genomikeskuksesta

Genomi tarkoittaa ihmisen koko perintöainesta. Suomeen on perusteilla tietoa perimästä jakava keskus.

perimä
Hoitaja potilaan luona KYSillä.
Sakari Partanen / Yle

Suomeen puuhataan nyt vauhdilla genomikeskusta osana hallituksen työllisyyttä ja kilpailukykyä koskevaa kärkihanketta.

Tavoitteena on Suomen kehittyminen edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle. Genomikeskus on tarkoitus saada toimintaan ensi vuoden loppupuolella, sanoo lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Perusteilla olevalle genomikeskukselle, biopankkien lisääntyvälle yhteistyölle ja kansalliselle syöpäkeskukselle on myönnetty yhteensä 17 miljoonan euron rahoitus vuosille 2017–2020.

– Tämä rahoitus turvaa, että saamme genomikeskuksen perustettua, mutta jatkorahoitusta tarvitaan toiminnan oikeasti käyntiin polkaisemiseksi, sanoo genomikeskushanketyöryhmän jäsen, professori Arto Mannermaa Itä-Suomen yliopistosta.

Genomikeskusta koskeva hallituksen lakiesitys on tulossa eduskuntaan ensi keväänä, samoin uusi biopankkilaki. Maamme kahdeksan biopankkia ovat tähän saakka toimineet erillisinä, sairaanhoitopiirien ja yliopistojen omistamina yksikköinä, mutta ne on nyt juuri päätetty yhdistää Suomen biopankkiosuuskunnaksi.

– Tässä ollaan nyt rakennustalkoissa. Virallisen nimen hyväksymistä odotamme Patentti- ja rekisterihallituksesta parhaillaan, nauraa vt. johtaja Johanna Arola.

Hänen mukaansa biopankkien yhteen liittämisellä pystytään tehokkaasti tarjoamaan tutkimustietoa yhden luukun periaatteen kautta muun muassa genomikeskuksen käyttöön.

Professori Arto Mannermaa Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että biopankit ovat erittäin merkittävässä roolissa genomimateriaalin tuottamisessa.

"Jokaisessa kansantaudissa perimällä oma roolinsa"

Mannermaa sanoo, että perimä voi vaikuttaa sairauksiimme monella tavalla. Genomikeskuksen yksi tärkeä tehtävä onkin miettiä, mitkä perimän muutokset pitää tuoda mukaan terveydenhuollon piiriin.

– Sydän- ja verisuonitaudeissa on perinnöllinen komponentti, samoin syöpätaudeissa ja myös diabeteksessa. Ihan jokaisessa kansantaudissa perimällä on oma roolinsa ja suvuittain esiintyvissä taudeissa niillä on vielä tärkeämpi merkitys, professori Mannermaa sanoo.

– Geenitiedon myötä mennään enemmän ja enemmän yksilölliseen hoitoon, mutta myös yksilölliseen ravitsemukseen ja liikuntaan, kokonaisuuksia ymmärretään paremmin, Mannermaa toteaa.

Helsingin yliopiston perinnöllisyyslääketieteen professori Kristina Aittomäki sanoo myös, että kehitys menee kohti yksilöllistettyä lääketiedettä, jossa hoidot valitaan henkilökohtaisesti.

– Kaikkia verenpainepotilaita ei hoideta samoilla lääkkeillä. Valinta perustuu pitkälle geneettiseen tietoon, Aittomäki sanoo.

Aittomäki muistuttaa, että jokaisen ihmisen perimässä on valtavasti variaatioita.

– Kaikkien näiden variaatioiden selvittämien vaatii paljon lisää tutkimusta, mutta ne tulevat antamaan meille paljon lisää tietoa hoitoihin ja myös diagnostiikkaan.

Vielä ei tiedetä, minne genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus sijoitetaan, mutta neurokeskus-osaamiskeskittymää Kuopioon on maan hallitus sitoutunut tukemaan 1,8 miljoonalla eurolla. Myös neurokeskuksen toiminta nivoutuu genomikeskuksen ja kansallisen syöpäkeskuksen työhön saumattomasti.

Lue seuraavaksi