Koe uusi yle.fi

"Kyllä mä aika usein tunnistan, onko se keksittyä vai totta" – Valemediat saivat nuoret seuraamaan medioita kriittisemmin

Valemedioiden nousu on lisännyt koululaisten valppautta uutisten luotettavuuden suhteen. Faktana, kiitos! –kiertueella toimittajat vierailevat koululuokissa kertomassa mediasta ja journalismista.

journalismi
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Hämeenlinna

THL:n kouluterveyskyselyn mukaan kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista pojista vain joka neljäs ja tytöistä joka kuudes seuraa uutisia päivittäin. Nuorten käyttämät uutislähteet ovat myös selkeästi muita kuin vanhemmalle polvelle tutut radio, TV ja lehdet.

– Sosiaalisia medioita, Instagramia ja Snapchatia aika paljon, luettelee Jere Järvenpää Hämeenlinnan Kaurialan koulun 8 C -luokalta.

– Sosiaalisen median aiheet ja urheilu kiinnostavat, katson niitä Facebookista ja Instagramista. Joskus tulee käytyä Ylen tai iltapäivälehtien sivuilla, sanoo luokkatoveri Jenna Boman.

Faktana kiitos! (siirryt toiseen palveluun) -kiertue toi Kaurialan koulun 8 C -luokan vieraaksi Yle Hämeenlinnan verkkospesialistin Nina Keski-Korpelan. Nuoret kuuntelevat kiinnostuneita tietoja uutisten tekemisestä, vaikka eivät välttämättä seuraa uutisia kovinkaan ahkerasti.

– Toivon, että näistä nuorista tulee parempia median seuraajia. Ihan tällaisella pienellä vierailulla voi jo antaa siemeniä, jotka jäävät nuorilla itämään.

Faktana, kiitos!
Yle Hämeenlinnan verkkospesialisti Nina Keski-Korpela kertoi uutistyöstä Kaurialan koulun 8C-luokkalaisille.Ville Välimäki / Yle

Valeuutiset murentavat demokratiaa

Toimittajia on kiertänyt jo tähän mennessä yli 70 koulussa eri puolilla Suomea.

– Faktana, kiitos! -kiertue on journalistien vastaus siihen suureen kysymykseen, mitä uutismaailmassa tapahtuu juuri nyt, kertoo kiertueen vastaava tuottaja, Haaga-Helian toimittajakoulutuksen johtaja Anne Leppäjärvi.

Väärä tieto voi antaa ihmisestä ihan vääränlaisen kuvan.

Mira Järvenpää

– Faktan sisällä tuntuu liikkuvan fiktiota ja fiktion sisällä faktaa. Me haluamme miettiä, mitä journalistit voivat antaa kouluissa.

Leppäjärvi muistuttaa, että pahimmillaan vääristellyt uutiset heikentävät ymmärrystämme tästä maailmasta ja sen seurauksena me ryhdymme romuttamaan demokraattista järjestelmäämme.

– Se on surullista, jos me teemme väärien tietojen perusteella vääriä päätöksiä omassa elämässämme.

Anne Leppäjärvi korostaa, että jokainen meistä on itse vastuussa siitä, mitä tietoa välittää.

– Me voimme osoitella Yhdysvaltain presidenttiä tai valeuutissivustoja, mutta yhtälailla me voimme kaikki sekoittaa totuutta. Kiertueen yksi tärkeä viesti on, että jokainen, joka jakaa tietoa sosiaalisessa mediassa, voi olla sekoittamassa totuutta.

Väärä tieto voi johtaa harhaan

Kaurialan koulun kahdeksasluokkalainen Mira Järvenpää tietää, mihin väärät tiedot voivat johtaa.

– Ihmiset saattavat ajatella ihmisistä eri tavalla mitä oikeasti on ja tuomita sen perusteella, jos joku levittää väärää tietoa. Väärä tieto voi antaa ihmisestä ihan vääränlaisen kuvan.

Jere Järvenpää on perillä siitä, ettei kaikkeen sosiaalisissa medioissa julkaistuun tietoon voi luottaa.

– Välillä siellä on luotettavaa tietoa ja välillä ei. Kyllä mä aika usein tunnistan, onko se keksittyä vai totta.

Jonne Selänpää suhtautuu kriittisesti kaikkiin tiedotusvälineisiin.

– Täytyy katsoa mihin niistä voi luottaa kaikkein eniten. Valemedioistakin olen kuullut, mutta en ole niihin sen enempää tutustunut. Luotettavalla journalismilla on se merkitys, että saa oikeasti luotettavaa tietoa esimerkiksi onnettomuudesta tai jostain koskettavasta uutisesta.

Jenna Boman huomauttaa, että ihmiset ovat kovia liioittelemaan.

– Sillä saa huomiota, kun puhuu väärää tietoa.

Kaurialan koulun 8C-luokkalaisia
Nuoret käyttävät uutislähteinään pääosin sosiaalista mediaa.Ville Välimäki / Yle

Valemediat kasvattavat kriittisyyttä

Ylen verkkospesialisti Nina Keski-Korpela on kouluvierailulla huomannut, että moni nuori on tietoinen valemedioista.

– Sitä on käsitelty ehkä jo koulussa aikaisemmin ja monet ovat ehkä törmänneet niihin vaikka omassa sosiaalisessa mediassa. Se ei ole nuorille uusi ja ihmeellinen asia. He osaavat suhtautua siihen kriittisesti.

– Puhe valemedioista on lisännyt sitä kriittisyyttä, mitä perinteistä mediaa kohtaan tunnetaan. Siinä mielessä valemedioilla on ehkä jokin tehtävä tässä yhteiskunnassa. Se on hyvä, että nyt ollaan kriittisempiä.

Nina Keski-Korpela uskoo, että toimittajien vierailut kouluilla tuovat toimittajuutta ja toimitustyön arkea lähemmäs nuoria.

– Oppilaat näkevät, että toimittajat ovat tavallisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä parhaansa yleisön puolesta. Se ei ole pelkästään instituutio, joka puhuu, vaan siellä taustalla ovat ihmiset, jotka haluavat tehdä tätä työtä yleisölleen.

Vierailut lisäävät tietoa yhteiskunnasta

Faktana, kiitos! -kiertueen toimittajavierailut eivät ole ainoita koulun ulkopuolelta tulleita vierailuja, huomauttaa äidinkielenopettaja Minna Jurvelin Kaurialan koulusta.

– Aina vaan enemmän tarvitaan tietoa koulukirjojen ulkopuolelta. Me otamme mielellämme vieraita vastaan ja mielellään yritämme lähteä koululta pois. Yksi pieni ongelma on raha. Kävellen ja pyörällä pääsemme kyllä.

– Valtakunnallinen Taidetestaajat-projekti on aivan mahtava. Kaikki oppilaan pääsevät keväällä Helsinkiin Musiikkitaloon kuuntelemaan Radion Sinfoniaorkesteria, eikä se maksa meille mitään.

Seiskalla nuoret ovat vielä aika pieniä ja ysiltä kun he lähtevät, he ovat jo aika valmiita.

Minna Jurvelin

Jurvelinin mielestä oppilaat tarvitsevat tietoa siitä, mitä maailmaan kuuluu ja miten yhteiskunta toimii.

– Nämä vierailut laittavat nuoret ajattelemaan sellaisia asioita, jotka vievät oppilaan ymmärrystä eteenpäin. Ainakin tällä tunnilla oppilaat saivat vahvan kuvan siitä, mitä Yle tekee Suomessa.

Äidinkielenopettaja Minna Jurvelin on huomannut, että yläluokkien oppilaissa on iso ero, jos vertaa seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisia.

– Kyllä ysien kanssa ollaan jo eri tasolla. Nuori kypsyy huomattavasti näiden kolmen vuoden aikana. Seiskalla nuoret ovat vielä aika pieniä ja ysiltä kun he lähtevät, he ovat jo aika valmiita.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Valtion talousarviot

Yle seurasi keskustelua eduskunnassa:

"Mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos?"

Poliisi

Vähäväkinen mutta suuri Enontekiö jäämässä kokonaan ilman poliisia

Eläköityvän poliisin mielestä länsäoloa tarvitaan jatkossakin

Ammatillinen koulutus

Ammattiopiskelijat kyllästyivät lähiopetuksen puutteeseen:

"Hukkaan heitettyä aikaa"

Raqqa

Katso video murskatusta kaupungista

Ylen Antti Kuronen kävi ensimmäisenä suomalaistoimittajana Isisin entisessä pääkaupungissa Raqqassa