Uudet lääkkeet mullistivat diabeteksen hoidon – sitten laki muuttui, eikä köyhimmillä ole enää niihin varaa

Diabetesliiton mukaan osa pienituloisista joutuu päättämään, käyttävätkö he vähät rahansa diabeteslääkkeisiin vai ruokaan.

diabetes
Miehen vyötäröä mitataan mittanauhalla.
Diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.Toni Pitkänen / Yle

Satojatuhansia suomalaisia vaivaavan kakkostyypin diabeteksen lääkehoito on ottanut huimia harppauksia eteenpäin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana käyttöön on tullut kaksi uutta lääketyyppiä, joista on todellista hyötyä suurelle potilasryhmälle.

Uusimpia diabeteslääkkeitä ovat sokerinpoistajat ja suolistohormonit. Uutta niissä on vanhoihin diabeteslääkkeisiin verrattuna se, että ne auttavat pudottamaan painoa ja ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja. Lähes kaikki vanhat lääkkeet ovat päinvastoin lihottaneet käyttäjiään.

– Ne ovat yhtä tehokkaita laskemaan verensokeria kuin vanhat lääkkeet, mutta tehokkaampia laskemaan painoa. Se on verrattoman hyvä etu, tiivistää Itä-Suomen yliopistossa diabetestutkimusta (siirryt toiseen palveluun) johtava akatemiaprofessori Markku Laakso.

Koko totuus ei kuitenkaan ole tässä. Uudet lääkkeet ovat kalliimpia kuin vanhat ja kun potilaan omavastuuosuutta vuodenvaihteessa nostettiin, kaikilla ei ole varaa ostaa niitä.

Diabetesliiton mukaan lääkkeet maksoivat ennen vuodenvaihdetta alkuomavastuun jälkeen 4,50 euroa. Nyt on lääkkeitä, joissa kolmen kuukauden annokset voivat maksaa 135 euroa. Tämä on johtanut siihen, että osa diabeetikoista vähentää lääkkeiden käyttöä omin päin.

Tämä on todellinen ongelma. Se ei koske hyvätuloisia, mutta pienituloisia vanhuksia ja työttömiä kyllä.

Leena Rosenberg

"Pitää hyvin harkiten katsoa, ostetaanko vai jätetäänkö pois"

Tyypin 2 diabetes on yleisintä eläkeikäisillä ja heissä on myös enemmän pienituloisia kuin työikäisissä. Kuopiolaisen Puijon diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Leena Rosenbergin mukaan on diabeetikoita, jotka joutuvat miettimään, ostavatko he ruokaa, maksavatko sähkölaskun vai ostavatko lääkkeitä.

– Tämä on todellinen ongelma. Se ei koske hyvätuloisia, mutta pienituloisia vanhuksia ja työttömiä kyllä.

Leena Suvanto.
– Kaikki miettii, että onko niihin varaa, kun rahareikiä on monta, sanoo kakkostyypin diabetesta sairastava Leena Suvanto.Antti Karhunen / Yle

Kuopiolainen diabeetikko Leena Suvanto ei aio tinkiä lääkkeistä, vaikka pienellä eläkkeellä olisi muitakin käyttökohteita. Toisaalta hän tietää, että monille kohtalotovereille valinta on vaikeampi.

– Heidän pitää hyvin harkiten katsoa, ostetaanko vai jätetäänkö pois, jos on esimerkiksi kahta lajia diabeteslääkkeitä.

Diabeetikoita suojaa ylettömiltä lääkekuluilta lääkekatto. Jos lääkekustannukset ylittävät 605,13 euroa vuodessa, saa oikeuden hakea lääkkeiden lisäkorvausta. Jos lääkekatto täyttyy, loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta maksetaan vain 2,50 euron omavastuu.

Näin uudistusta perusteltiin

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden hinnat nousivat potilaille, kun lääkkeiden korvattavuutta alennettiin sairausvakuutuslain muutoksessa vuodenvaihteessa. Kaikkien muiden diabeteslääkkeiden paitsi insuliinin erityiskorvausluokka putosi 65 prosenttiin.

Lakimuutoksen takana oli hallituksen halu saada vähennettyä Kelan lääkekorvausmenoja. Diabeteksen hoito on todella kallista: lähes joka kymmenes suomalainen sairastaa sitä ja sairauden hoitoon menee noin 15 prosentin siivu Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. Suurin menoerä eivät tosin ole lääkkeet, vaan sairauteen liittyvien komplikaatioiden hoito.

Korvausmuutokset hidastavat tämän lääkeryhmän käyttöönottoa.

Markku Laakso

Muutosta perusteltiin myös sillä, että myös sydän- ja verisuonitautien hoidossa käytettävät lääkkeet korvataan vain 65-prosenttisesti. Selvitysmies piti diabeteslääkkeiden korvattavuuden laskemista samalle tasolle perusteltuna (siirryt toiseen palveluun) – varsinkin kun sairauteen voidaan vaikuttaa elintavoilla.

Vuodenvaihde toi paljon muitakin muutoksia lääkkeiden korvattavuuteen, mutta Diabetesliitto on arvostellut ärhäkästi nimenomaan diabeetikoihin osuneita säästöjä.

...mutta tekikö se tehtävänsä?

Kelan tuoreista tilastoista selviää, että kakkostyypin diabeteslääkkeiden kustannusten kasvu todella hidastui alkuvuonna. Kustannukset olivat tammi–elokuussa 76 miljoonaa euroa. Siinä on kasvua vuoden 2014 vastaavaan aikaan verrattuna 12 miljoonaa euroa, mutta viime vuoteen verrattuna enää yksi miljoona.

Samalla aikavälillä uusien sokerinpoistajalääkkeiden käyttö on yleistynyt hurjalla vauhdilla. Niiden käyttö on peräti kaksinkertaistunut vuoden 2016 alkuvuoteen verrattuna. Lääkeryhmän osuus kaikista kakkostyypin diabeteksen lääkkeistä on myös kasvanut.

Sokerinpoistajien yleistymistä selittää osaltaan sekin, että vielä alkuvuonna 2016 potilaan omavastuuosuus oli niissä itse asiassa korkeampi kuin nyt. Silloin niiden korvattavuutta nostettiin 40 prosentista 100 prosenttiin – ja vuodenvaihteessa siis laskettiin 65 prosenttiin.

Leena Rosenberg.
Leena Rosenbergin mielestä diabeteslääkkeiden korvattavuudesta säästäminen on kuin kantaisi auringonvaloa säkissä tupaan, koska lääkityksestä tinkiminen altistaa liitännäissairauksille.Antti Karhunen / Yle

Tarkoittaako sokerinpoistajien yleistyminen ja lääkekustannusten kasvun pysähtyminen sitä, että lakimuutos oli onnistunut? Diabetesliiton mukaan sellaista johtopäätöstä ei voi vetää. Tilastot eivät kumoa niitä ruohonjuuritasolta tulevia hätähuutoja, joiden mukaan vähätuloisimmat joutuisivat tinkimään parhaasta mahdollisesta lääkityksestä.

– Ne ovat ostaneet, jotka pystyvät ostamaan. Sitä ei näy missään, kuinka moni ei pysty ostamaan, sanoo Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen erityisasiantuntija Irene Vuorisalo.

Hän lisää, että diabetesta sairastavalle on usein määrätty monia päällekkäisiä lääkkeitä. Jos yhden lääkkeen hinta nousee, riskinä on, että muita jää ottamatta.

– Jos ihmisten lääkehoitoa heikennetään, se altistaa heitä diabetekseen liittyville vakaville lisäsairauksille, jotka muodostavat suuren osan diabeetikon sairaanhoidon kokonaiskustannuksista.

Sokerinpoistajat ja suolistohormonit eivät sovi kaikille

Professori Markku Laakso
Professori Markku Laakso vetää Itä-Suomen yliopistossa diabetestutkimusta.Toni Pitkänen / Yle

Sokerinpoistajat toimivat siten, että ne lisäävät sokerin erittymistä virtsaan munuaisista. Samalla elimistöstä poistuu ylimääräistä natriumia, vettä ja kaloreita. Suolistohormonilääkkeet lisäävät insuliinituotantoa haimassa, mutta samalla ne vaikuttavat aivojen kylläisyyskeskukseen.

Vaikka uusista lääketyypeistä olisi hyötyä suurelle osalle diabeetikoista, kaikille ne eivät sovi. Endokrinologian erikoistuva lääkäri Reeta Rintamäki Kuopion yliopistollisesta sairaalasta sanoo, että lääkkeiden sopivuudesta on syytä keskustella omalääkärin kanssa.

– Jos on esimerkiksi iäkäs potilas, jolla on matalat verenpaineet eikä hänen pitäisi laihtua, silloin sokerinpoistajalääke ei ehkä ole hänen vaihtoehtonsa.

Toivon, että valtiovalta olisi niin kiltti meitä vanhoja ihmisiä kohtaan, että antaisi nämä lääkkeet ilmaiseksi.

Leena Suvanto

Diabeteksen käypä hoito -suosituksissa Suomessa uudet lääkkeet listattiin viime vuonna ensimmäistä kertaa samalle viivalle vanhojen lääkkeiden kanssa.

– Ainut haittapuoli on niiden hinta. Korvausmuutokset hidastavat tämän lääkeryhmän käyttöönottoa, akatemiaprofessori Markku Laakso Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Kakkostyypin diabetesta sairastava kuopiolainen Leena Suvanto on huomannut saman käytännössä. Siksi hänellä on toive.

– Toivon, että valtiovalta olisi niin kiltti meitä vanhoja ihmisiä kohtaan, joita kakkostyypin diabeetikoissa suurimmaksi osaksi on, että antaisi nämä lääkkeet ilmaiseksi. Sitten jaksettaisiin paremmin hoitaa itsemme.

_Korjaus 14.08: Tarkennettu kohtaa "nyt on lääkkeitä, joissa kolmen kuukauden annokset voivat maksaa 135 euroa". Aikaisemmasta versiosta ei selvinnyt, kuinka pitkän ajanjakson lääkeannoksista oli kyse. _