Koskettava tilaisuus Suomen sankarihautausmailla – veteraanit laskivat 622 seppelettä

Suomen sotaveteraaniliitto laski tänään 60-vuotisjuhlansa kunniaksi seppeleen kaikille Suomen sankarihautausmaille.

sankarihaudat
Laura Rajala, Pertti Vuori ja Sami Kolehmainen laskevat seppeleen.
Laura Rajala, Pertti Vuori ja Sami Kolehmainen laskemassa seppelettä Joutsenon sankarihautausmaalla. Petri Kivimäki / Yle

Lappeenrannan Joutsenossa kourallinen ihmisiä on hivenen ennen kello yhtätoista saapunut kirkon viereiselle sankarihautausmaalle. Joutsenon sotaveteraanien puheenjohtaja Pertti Vuori pitää kädessään havuseppelettä, jonka hän kohta käy yhdessä Laura Rajalan ja Sami Kolehmaisen kanssa laskemassa vuonna 1949 valmistuneen Sotilaan rukous -patsaan juurelle.

Kello 11 kaikilla Suomen 622 sankarihautausmaalla on tänään perjantaina ollut samanlainen tilaisuus. Monella sankarihautausmaalla tilaisuus on ollut vielä pienempi kuin täällä Joutsenossa.

– Joutsenossa on toinen sankarihautausmaa Rauhassa. Meillä ei ollut niin voimissaan olevaa veteraania, joka olisi voinut sinne lähteä mukaan. Seppeleen lähti Rauhaan laskemaan yhdistyksemme varapuheenjohtaja Pentti Belinski, kertoo Pertti Vuori.

Seppeleenlasku Joutsenossa
Seppeleen laskenut Pertti Vuori on sotiemme veteraani ja Joutsenon sotaveteraanien puheenjohtaja. Petri Kivimäki / Yle

Koululaisen puhe

Kolmikko kävelee kohti muistomerkkiä. Pertti Vuori laskee seppeleen ja nuorisotyöntekijä Sami Kolehmainen lukee siinä olevan lyhyen tekstin.

Suomen sotaveteraaniliitto pyysi, että paikallinen lukiolainen olisi jokaisessa seppeleenlaskutilaisuudessa pitämässä pienen puheen. Joutsenossa omaa lukiota ei enää ole, niinpä puheen tuli pitämään 8.-luokkalainen Laura Rajala.

– Arvoisat veteraanit ja muut läsnäolijat. Joutsenon koulu haluaa muistaa tällä seppeleellä sodassa kaatuneita sankarivainajia. Samalla kiitämme veteraaneja työstään, jonka he ovat tehneet nuorempien sukupolvien hyväksi., sanoo puheessaan Laura Rajala.

Lyhyt hiljaisuus. Seppeleenlaskijat kävelevät pois muistomerkiltä. Tilaisuus on ohi.

Joutsenon sankarihautausmaan noin 260 sankarihautaa ovat muistomerkin vieressä kahdeksassa ryhdikkäässä rivissä.

Joutsenon sankarihautausmaa
Joutsenon sankarihautausmaalla on noin 260 hautaa.Petri Kivimäki / Yle

Veteraanijärjestöjen vaikea alku

Talvisodan jälkeen Suomeen perustettiin Suomen aseveljien liitto huolehtimaan muun muassa sotainvalideista ja sodan jäljiltä vaikeuksiin joutuneista. Järjestö pystyi toimimaan vain reilut neljä vuotta, koska Neuvostoliiton kanssa tehdyn välirauhasopimuksen mukaan Suomen aseveljien liitto täytyi lakkauttaa. Saman kohtalon kokivat myös Lotta-Svärd- ja suojeluskuntajärjestöt.

Sotaveteraanit saivat oman etujärjestönsä vasta 29.9.1957, jolloin perustettiin Rintamamiesten asuntoliitto. Vuonna 1964 sen nimi muuttui Suomen sotaveteraaniliitoksi.

– Silloin oli paljon sodassa mukana olleita reilut 30-vuotiaita miehiä ja naisia, joilla oli asunto-ongelma. Valtio tuki asuntojen saamista, että heille saatiin edullista lainaa ja mahdollisuus saada oma asunto pienellä alkupääomalla. Ja Karjalasta tulleethan olivat puilla paljailla, sanoo Suomen sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä.

Suomen sotaveteraaniliitto on omalta osaltaan ajanut veteraanien asiaa 60 vuoden ajan. Liiton syntymäpäivän pääjuhlaa vietetään tänään Helsingissä. Siellä juhlapuheen pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 15 000 sotaveteraania. Heistä naisia on kolmannes.

– Naisista suurin osa on lottia, sairaanhoitajia, sotilaskotisisaria ja työvelvollisia, kertoo Markku Seppä.

Sotaveteraanien keski-ikä on 93 vuotta.

Kotona asuminen turvattava

Suomen sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkisen mielestä moni asia on vuosikymmenten aikana saatu korjatuksi. Yksi toive liitolla vielä on: kaikille sotaveteraaneille pitäisi saada samat palvelut sotainvalideilläkin on.

– Tämä toteutuessaan ratkaisisi veteraanien kotipalvelut pysyvällä ja yhdenvertaisella tavalla, kertoo Erkki Heikkinen.

Heikkisen mukaan itse Sotaveteraaniliiton tärkein tehtävä on edunvalvonnan kautta taata veteraaneille mahdollisimman hyvät elinolot. Toiveena on, että jokainen veteraani pystyisi asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

– Apuvälineet, tuet ja muut toimenpiteen edistävät sitä, että kotona asuminen tulee mahdolliseksi ja vähennetään laitoshoidon tarvetta, sanoo Suomen sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen.

38 tunnistamattoman suomalaissotilaan jäänteet laskettiin yhteishautaan Lappeenrannassa.
Tunnistamattomia sotilaita haudattiin Lappeenrannan sankarihautausmaalle 21.5.2017Ulla Ylönen / Yle

Etsintä jatkuu

Talvi-, jatko- ja Lapin sodassa menehtyi yhteensä noin 90 000 suomalaista sotilasta. Heistä Suomen sankarihautausmaille on viimeiseen lepoon päässyt noin 80 000 vainajaa.

– Aivan kaikki sankarivainajat eivät ole sankarihautausmaissa, koska osa on haudattu myös sukuhautoihin, kertoo Suomen sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä.

Lisäksi kadoksissa on edelleen noin 10 000 sotilasta.

Viime vuosina suomalaiset etsintäpartiot ovat Venäjältä löytäneet noin 1 200 suomalaisen sotilaan jäänteet. Jos vainaja on tunnistettu, on hänet haudattu oman kotiseutunsa sankarihautausmaalle.

Tuntemattomiksi jääneiden sotilaiden arkut on laskettu Lappeenrannan sankarihautausmaalle. Viimeksi heitä haudattiin kaatuneiden muistopäivänä 21.5.2017, jolloin maan lepoon pääsi 38 tunnistamatonta sankarivainajaa. Heistä kymmenen oli menehtynyt talvisodassa ja 28 jatkosodassa.