Takana kostea ilta ja edessä ajomatka? Ajokuntoa ei tarvitse enää arvuutella, sen voi mitata syljestä

Ajokunnon arvuuttelu vähenee, kun kuljettaja voi testata kertakäyttöisestä älyliuskasta sylkensä promillet. Tutkijan mukaan erilaisia kotimittauksia on tulossa markkinoille lisää.

alkoholinkulutus
Nainen laittaa testiliuskan suuhun.
Petri Särkelä / Goodwiller Oy

Mökkireissulla on juhlittu aamun pikkutunneille saakka ja aamulla puhallututtaa. Kello kiihdyttää lähelle puoltapäivää, ja vuokramökin avaimet pitäisi luovuttaa. Seuraavaksi arvotaan kuski, joka on lähimpänä ajokuntoa. Tähän monelle tuttuun tilanteeseen on nyt ratkaisu, joka kertoo, onko rattiin oikeasti asiaa.

Oululaisen Goodwiller Oy:n toimitusjohtaja Petri Särkelä lähti muutama vuosi sitten kehittämään yhdessä muiden firman perustajajäsenten kanssa ratkaisua ongelmaan, joka koski tavalliselle ihmiselle soveltuvaa luotettavaa alkometria.

– Tekemiemme kuluttajatutkimusten mukaan jopa kaksi kolmasosaa aikuisista suomalaisista on ollut tilanteissa, joissa syljestä promillemäärän mittaavalla Promilless-testillä olisi ollut käyttöä, Särkelä sanoo.

Yritys teki kehitys- ja pilottivaiheessa tiivistä yhteistyötä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa, jolloin tiimi pystyi hyödyntämään VTT:n vahvaa osaamista uusista painetun älyn teknologioista.

Särkelän mukaan tuotteen myynti aloitettiin vähittäiskaupoissa vuoden 2017 alkupuolella.

Kuljettaja saa ajokuntonsa tuloksen kertakäyttöisestä promilletestiliuskasta

Goodwiller Oy:n mukaan Promilless-tuote on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja patentoitu innovaatio.

– Testi toimii niin, että liuskassa on kaksi aluetta, jotka värjäytyvät syljestä olevasta alkoholista. Toinen värjäytyy silloin, kun testi on onnistuneesti suoritettu ja toinen, jos syljessä on alkoholia, sanoo VTT:n projektipäällikkö Marika Kurkinen.

Testiliuskapaketti.
Petri Särkelä / Goodwiller Oy

Testiliuska kertoo käyttäjälleen, onko hänen verensä alkoholipitoisuus yli tai alle 0,2 promillea. Goodwiller Oy selittää indikaatiorajan asettamisen 0,2 promilleen pohjautuvan kuluttajakyselyihin, joissa vastaajien enemmistö näki raja-arvon soveltuvana ja kannustavan vastuulliseen käyttäytymiseen.

Suomessa rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea. Ruotsissa ja Norjassa lainsäädännön raja-arvo on 0,2 promillea, jolloin liuska soveltuu sellaisenaan naapurimaidemme kuljettajien käyttöön.

– Luotettavuuden varmistamiseksi tuote on käynyt läpi pitkän tutkimusprosessin. Ulkopuolisen tutkimuslaboratorion suorittamassa testiohjelmassa promilletestin antamia tuloksia on verrattu laboratoriossa tehtyjen veritestien tuloksiin, kerrotaan Goodwiller Oy:n tiedotteessa.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen toteaa, että ylipäätään kotona käytettävistä mittauslaitteista osa on luotettavia ja osa ei ole.

– Esimerkiksi sellainen laite, jonka pystyy kalibroimaan säännöllisesti, on todennäköisesti kohtuullisen tarkka. Mutta siinäkin pitää kalibrointi osata tehdä oikein tai käyttää laitetta alan liikkeessä. Lisäksi puhallustilanteessa voi kotikäyttäjä tehdä virheen, esimerkiksi ei puhalla riittävän pitkään.

Syljestä veren alkoholipitoisuuden mittaava laite ei ole Ihalaiselle entuudestaan tuttu.

Ihalainen muistuttaa, että promillen mittaaminen on vain yksi tekijä siinä, voiko kostean illan tai yön jälkeen mennä ratin taakse.

– Vaikkei olisi alkoholia veressä, väsymystila ja krapula ovat yhtä huonoja tilanteita lähteä ajamaan autolla. Mittarit ovat siinä mielessä toissijaisia, se oma olotila määrittää sen, voiko ajaa vai ei.

Kotimittauksien massatuotantoa Suomessa

VTT:llä työskentelevä kajaanilaislähtöinen tutkija Marika Kurkinen on ollut mukana myös muiden tavalliselle kuluttajalle suunnattujen kotikäyttöisten mittareiden kehittämistyössä. Kurkisen mukaan sylki on näytepohjana yhtä luotettava kuin veri.

– Ennen näytteenottoa pitää vain muistaa odottaa 15 minuuttia ruuan tai juoman nauttimisesta, Kurkinen toteaa.

On olemassa epäkohtia ja me koemme, että niitä voidaan parantaa kehittämillämme teknologioilla.

Marika Kurkinen

Kurkisen työryhmässä keskitytään biosensorityöskentelyyn, mutta vahvasti myös massavalmistukseen. Tutkijan mukaan tuotteita voidaan tarvittaessa toteuttaa edullisesti ja isolla volyymilla.

– Viime aikoina meiltä on tullut tulehdusmittari. Se on kotikäyttöön suunniteltu laite, jolla tulehdus voidaan mitata kotona.

Monesti tilanteissa on lähtökohtana, että asiakkaalla – esimerkiksi yrityksellä, joka kehittää tuotteita – on jokin ongelma tuotteensa suhteen. Sellaisen ratkaiseminen on Kurkiselle mieleistä tekemistä.

– Yleensä aiheet löytyvät yhteiskunnasta: on olemassa epäkohtia ja me koemme, että niitä voidaan parantaa kehittämillämme teknologioilla.

Kurkisen mukaan kotimittaukseen liittyviä keksintöjä tulee lisää.

– Tuotteita voidaan valmistaa massatuotannolla ja vieläpä niin, että niiden valmistus pystyisi jäämään Suomeen, uskoo Marika Kurkinen.