Koulu osti kaikille askelmittarit – "nyt oppilas konttaa innoissaan pudonneen pyyhekumin perään"

Lappeenrannassa koulu antoi kaikille oppilailleen askelmittarit. Opetusministeriö etsii vastausta, mitkä keinot ovat tehokkaita lasten liikunnan lisäämisessä.

koulut
askelmittari
Lappeenrantalainen Lönnrotin koulu antoi askelmittarit kaikille oppilailleen.Yle

LappeenrantaJoukko viitosluokan tyttöjä tapaa koulun pihassa aamukahdeksan jälkeen. Jokainen on aamulla herättyään nollannut askelmittarinsa ja kiinnittänyt sen housunvyötärölle.

Koulun pihalla katsotaan, mitä mittareihin on aamun aikana kertynyt. Aika moni näyttää ylittäneen aamussaan 2 000 askeleen rajan. Erään lapsen näytössä lukema on paljon pienempi, hieman yli 400 askelta.

– Yleensä me ei näitä mittarin lukemia kavereiden kanssa vertailla, tytöt sanovat.

– Mutta nyt vertaillaan kun kysyit, he vastaavat toimittajan kysymykseen.

Askelmittari on tytöille uusi juttu. He ovat käyttäneet niitä nyt muutaman päivän.

Askelmittarin toivotaan lisäävän liikkumista

Lappeenrantalainen Lönnrotin koulu jakoi alkuviikosta askelmittarit kaikille oppilailleen ja koko henkilökunnalle, yhteensä 200 kappaletta. Koulussa on noin 150 oppilasta. Luokkia on ykkösluokasta kuutoseen ja lisäksi erityistä tukea tarvitsevien luokkia yläkoululaisille.

– Vaikka askelmittari on ollut oppilailla käytössä vasta muutaman päivän, olen nähnyt jo pieniä muutoksia, sanoo erityisluokanopettaja Kirsi Valtonen.

Negatiiviset liikuntatottumukset lähtivät yleistymään 2000-luvun alussa.

Antti Blom

Valtonen kertoo esimerkkinä, että aiemmin pyyhekumin putoaminen pöydältä ei hetkauttanut oppilasta välttämättä mitenkään. Nyt kun luokassa on keskusteltu siitä, että pienikin liike kerryttää askelten määrää mittarin näytössä, saattaa pudonneen kumin perään kontata useampikin oppilas.

– Eilen näin, kun isommat lapset juoksivat koulun aluetta ympäri aidan vierellä, kun halusivat kerätä enemmän askeleita, sanoo erityisluokanopettaja Kirsi Valtonen.

Koululle ostetut askelmittarit maksoivat 18 euroa kappale. Hintaa koulun mittarihankinnalle kertyi vajaat 4 000 euroa. Lönnrotin koululle mahdollisuus mittareiden hankintaan tarjoutui opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta Liikkuva koulu -ohjelmasta.

Tilanne ei ole vielä muuttunut huolestuttavasta hyväksi.

Antti Blom

Askelmittareiden lisäksi koulu hankki saamallaan 15 000 euron kokonaisavustuksella muun muassa sisäkiipeilyseinän ja polkupyöriä oppilaiden retkikäyttöön.

askelmittari
Viidesluokkalainen Elia Hynynen kertoo, että askelmittariin kertyy askeleita myös tangon ympärillä kieppumisesta. Vieressä luokkakaveri Karla Federley.Yle

Koululaisten liikunnan lisääminen on nykyisen hallituksen kärkihanke. Sitä toteutetaan Liikkuva koulu -ohjelman avulla. Liikkuva koulu on ollut olemassa jo kahden edellisenkin hallituksen aikana. Meneillään on ohjelman seitsemäs toimintavuosi.

Liikkuvan koulun ohjelmajohtaja Antti Blom Opetushallituksesta on työskennellyt tehtävässään toiminnan alusta asti.

– Negatiiviset liikuntatottumukset lähtivät yleistymään 2000-luvun alussa, Blom sanoo.

– Jonkun verran olemme onnistuneet vaikuttamaan vähän liikkuvien ryhmään mutta muutokset ovat vielä hyvin pieniä. Tilanne ei ole vielä muuttunut huolestuttavasta hyväksi, hän jatkaa.

Kolmannes lapsista liikkuu vähintään riittävästi

Lasten liikunnan lisäämistä tavoittelee Liikkuvan koulun lisäksi myös moni muu yhteisö. Kunnat ja kaupungit rahoittavat liikunnallista arkea edistävää toimintaa. Seurat ja järjestöt tekevät yhteistyötä koulujen kanssa sekä kantavat suurta vastuuta lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnasta.

Lisäksi liikunnan lisääminen kuuluu useiden yritysten toimenkuvaan. Liikuntatottumuksia myös tutkitaan huolellisesti.

– Liikkuvan koulun suurimpana onnistumisena pidän tietoisuuden lisääntymistä, ohjelmajohtaja Antti Blom sanoo.

Blomin mukaan 89 prosenttia Suomen kunnista on tutustunut Liikkuvan koulun tavoitteisiin ja toteuttaa niitä kouluissaan tavalla tai toisella.

Milloin sitten varmistuu, että ponnistelut koululaisten liikunnan lisäämiseksi ovat 2000-luvun alun jälkeen tuottaneet tulosta?

askelmittari
Ekaluokkalaisen Elias Raamin mielestä askelmittarin käyttö on helppoa. Ainoa hankaluus on muistaa nollata laite joka aamu.Yle

Liikkuva koulun ohjelmajohtaja Antti Blom pitää kysymystä lasten liikkumisen suunnasta oleellisena. Toistaiseksi hänen mukaansa ei ole tarjolla yksiselitteistä vastausta siihen, mihin suuntaan kehitys nyt kulkee.

– Keskeisten tutkijoidenkin kesken on erimielisyyttä siitä, mitä johtopäätöksiä eri tavoilla kerätyistä aineistoista voi vetää, Antti Blom sanoo.

Valtavasti toki jo tiedetään. Vajaa vuosi sitten julkaistun LIITU-tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kolmasosa Suomen lapsista ja nuorista liikkuu päivittäin terveytensä kannalta vähintään riittävästi. Monille heistä liikunta on jo varhain muodostunut pysyväksi elämäntavaksi. Tässä joukossa kasvavat myös todennäköisimmin huippu-urheilun menestyjät.

Ykkösluokkalaisista jokainen on saanut jo koulupäivän aikana yli 10 000 askelta.

Sari Leskinen

Toisaalta tiedetään, että erittäin vähän liikkuvien suomalaislasten neljänneksessä ei ole tapahtunut ratkaisevaa muutosta.

– Tavoite on edelleen se, että saataisiin heidät siirrettyä erittäin vähän liikkuvista pykälän eteenpäin eli vähän liikkuviin, ohjelmajohtaja Antti Blom sanoo.

10 000 askelta jo koulupäivän aikana

Lappeenrannan Lönnrotin koulussa on ennen askelmittarien hankintaa pohdittu niiden mahdollisia hyviä ja huonoja puolia.

Toteutunut odotus on se, että mittari innostaa liikkumaan. Hyvää on myös se, että ensimmäisten kokeilupäivien aikana koulun jokainen lapsi on saanut mittariinsa ilahduttavan määrän askelia.

Arviot riittävästä askelten määrästä vaihtelevat jonkin verran. Yleisen käsityksen mukaan terveyden kannalta riittävänä päivittäisenä askelmääränä pidetään aikuisilla 10 000 ja lapsilla 11 000–13 000 askelta.

– Koulumme ykkösluokkalaisista jokainen on saanut kerättyä jo koulupäivän aikana yli 10 000 askelta. Eivätkä ne ykkösluokkalaisten päivät pitkiä ole, kertoo vararehtori Sari Leskinen.

askelmittari liikunta
Koululaisille jaettujen askelmittareiden toivotaan lisäävän intoa liikkumiseen.Yle

Ikävää on tietenkin se, jos joku vähän liikkuva oppilas tuntee mielipahaa vertaillessaan askelmääriään koulukavereidensa saavutuksiin. Viidennen luokan tytöt Elea Hynynen ja Karla Federley arvelevat, että näin voi käydä.

– Toisaalta askelia tulee tosi helposti, että kaikki kuitenkin saa niitä, Elia Hynynen sanoo.

Alkuhuuman lopahtamiseen on varauduttu

Tytöt ovat tehneet askelmittareidensa käytöstä monenlaisia huomioita. Karla käy parhaillaan uimahyppykurssilla. Hän siis liikkuu paljon uimahallissa mutta siellä askelmittaria ei kastumisen vuoksi voi käyttää. Elialla ei ole vapaa-ajallaan mitään tiettyä urheiluharrastusta, mutta hän on huomannut, että askeleita kertyy paljon sen vuoksi, että hän pitää niin kovasti laulamisesta.

– Osaan aika paljon suosikkibändini kappaleita ulkoa ja tykkään tosi paljon laulaa niitä. Kun laulan, minun on melkein pakko kävellä tai juosta, Elia Hynynen selittää.

– Nyt on alkuhuuma meneillään ja lapset tietenkin innoissaan keräävät askelia. Tiedostamme, että ennemmin tai myöhemmin into lopahtaa, sanoo koulun vararehtori Sari Leskinen.

Innon laantumiseen on koulussa varauduttu. Opettajat ovat ideoineet kouluvuoden varrelle teemaviikkoja, jolloin askelmittareiden käyttöä seurataan tarkemmin tai kehitellään niihin liittyviä tehtäviä ja oppimiskokonaisuuksia.

– Koulussa työskentelevä siistijä ja vahtimestari voisivat myös kertoa keräämistään askelmääristä, jolloin voidaan oppilaiden kanssa pohtia, miten eri ammateissa liikutaan työpäivän aikana, erityisopettaja Kirsi Valtonen kertoo.

– Ajattelen, että se voisi olla oppilaalle hyödyllistä tietoa jopa ihan aikuisuuden ammatinvalinnan kannalta, Valtonen sanoo.

liikunta
Elea Hynynen ja Karla Federleyovat taitavia käsilläseisojia. Soraisella alustalla he eivät mielellään kämmenetensä päällä seiso.Yle

Pian tiedetään, mitkä keinot tehoavat

Lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi tehtyjen ponnistelujen tulokset kiinnostavat lasten hyvinvointia seuraavia ympäri Suomen. Yhdenlainen vastaus on luvassa loppuvuodesta, kun opetusministeriön alaisessa valtion liikuntaneuvostossa kerätään yhteen useiden eri suurtutkimusten tiedot.

– Kokonaiskuva tilanteesta on hajonnut jo aikoja sitten. Tietojen kokoamiselle on selkeä tarve, sanoo valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen.

Isoja, koko ikäluokkaa koskevia seurantatutkimuksia tekevät eri menetelmillään muun muassa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Maailman terveysjärjestä WHO sekä UKK-instituutti. Näiden ja eräiden muiden lähteiden yhteen koottu aineisto on Minna Paajasen mukaan lähikuukausina saatavilla yhdestä ja samasta lähteestä.

– Haluamme luoda sellaisen pysyvän tietojärjestelmän, josta näkee vaikkapa jokaisen yksittäisen kunnan tilanteen, Minna Paajanen kuvaa tietojärjestelmän ideaa.

– Silloin jokaisessa kunnassa, vaikkapa Lappeenrannassa, voidaan katsoa, mitä keinoja liikunnan lisäämiseksi on kokeiltu ja miten tilanne on sen jälkeen muuttunut, pääsihteeri Minna Paajanen valtion liikuntaneuvostosta kertoo.

askelmittari liikunta
Kun alusta on sopivan pehmeä, Elea Hynynen ja Karla Federley nauttivat käsillä seisomisesta. Tytöt kertovat, että välitunnilla kilpaillaan siitä, kuka pysyy asennossa pisimpään.Yle