Tuhoisat kolarit vähenivät halvalla – hirvinauha jäisi vetämättä ilman vapaaehtoisia

Hirvinauha ei pidättele suurta eläintä, mutta voi ohjata sen liikkumista. Autoilijoiden mukaan hirvinauha hillitsee kaasujalkaa ja lisää tarkkaavaisuutta.

liikenne
Mies solmii hirvinauhaan solmua.
Hirvinauhan ylläpito ympäri vuoden vaatii paljon työtunteja. Matti Kemppainen Mieslahden metsästysseurasta käy säännöllisesti katsomassa, vaativatko nauhat korjaamista.Kimmo Hiltunen / Yle

PaltamoKeltainen muovinauha heiluu ja värisee tuulen voimasta valtatie 22:n varrella Paltamon Savirannassa. Hirvinauhassa tien molemmilla puolilla on eläimen mentävät aukot, jotka on korjattava nopeasti. Tuoreiden jälkien perusteella liikkeellä on ollut kolme hirveä.

– Tämä on tyypillinen paikka, missä on näkymäestettä, hirvillä hyvät ruokamaat ja opitut kulkureitit. Tällaisissa paikoissa hirvinauhat voivat ohjata hirvien kulkemista, mutta aina se ei onnistu. Kun liinaan tulee reikiä, ne pannaan kuntoon, sanoo Paltamon riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kauko Kemppainen.

Nauhat pitävät ääntä, kun ne on pingotettu riittävän tiukalle. Kun tuuli käy pikkuisenkaan, nauha soi.

Matti Kemppainen

Paltamon riistanhoitoyhdistys hankki toissa vuonna hirvinauhat Kainuun pahimmille hirvikolarialueille. Nauhaa on valtatie 22:n varrella lähes 17 kilometriä. Kokemukset ovat olleet lupaavia. Vuonna 2015 Paltamon teillä sattui 16 hirvikolaria, viime vuonna hirvikolareita oli yhdeksän ja tänä vuonna kolme.

– Nauhoituksen varrella on ollut yksi kolari koko kokeen aikana. Vain yksi kolari alueella, missä ennen oli valtaosa kolareista. Uskomme, että nauhat vaikuttavat hirvien käyttäytymiseen. Vaikka hirvikanta on pysynyt lähes vakiona tai jopa noussut, olemme päässeet hyviin tuloksiin, Kemppainen kertoo.

Hirvinauhan takana näkyy tiellä ajava auto.
Paltamossa valtatie 22:n varrella on hirvinauhaa neljässä kohdassa yhteensä 17 kilometriä.Kimmo Hiltunen / Yle

Paltamossa metsästysseurat huolehtivat nauhojen kunnosta. Etenkin talvella hirven jäljet näkyvät selvästi lumessa.

– Nauhalle tuleva hirvi palaa monesti takaisin ja yrittää tulla toisesta kohdasta, tai se jopa kääntyy takaisin eikä ylitä tietä lainkaan, kertoo nauhoja aktiivisesti ylläpitävä Matti Kemppainen Mieslahden metsästysseurasta.

Kemppaisen mukaan on selvää, että vauhdissa olevaa hirveä nauhat eivät pidätä.

– Hirvi käyttäytyy kuitenkin hieman varovaisemmin, koska nauhat pitävät ääntä, kun ne on pingotettu riittävän tiukalle. Kun tuuli käy pikkuisenkaan, nauha soi. Hirvi kuulee äänen ja näkee väpättävän nauhan ja siitä tulee sellainen vaikutus, että se väistää sitä, Matti Kemppainen kertoo.

Kokeiluja jatketaan, koska tutkimustietoa ei ole

Hirvinauhaa on kokeiltu viime vuosina eri puolilla Suomea. Lyhytaikaisten tarkastelujen perusteella hirvieläinonnettomuudet ovat vähentyneet (siirryt toiseen palveluun) (Kaakkois-Suomen Ely-keskus) erityisesti nauhojen asennuksen jälkeen.

Laajaa tutkimusta hirvinauhojen turvallisuusvaikutuksista ei ole kuitenkaan tehty. Siksi hirvinauhakokeilua on päätetty jatkaa Paltamossa toukokuuhun 2019 saakka.

– Hirvikolariin vaikuttavat hyvin monet tekijät, mutta erityisesti hirvikannan suuruus. Siksi kokeilua päätettiin jatkaa vielä ainakin pari seuraavaa vuotta, jotta saamme varmistuksen siihen, johtuuko hirvikolarien väheneminen nauhasta vai onko taustalla jotakin muuta, sanoo liikennejärjestelmävastaava Heino Heikkinen Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta.

Heikkisen mukaan Paltamon hirvinauhojen vaikutuksista voidaan saada tarkempia tietoja jo tänä syksynä.

– Hirvikanta on hienoisessa kasvussa, joten pidän Paltamon kokeilua tänä syksynä merkittävänä. Hirvieläinonnettomuuksista kuitenkin puolet tapahtuu yleensä syyskuun ja loppuvuoden välisenä aikana.

Kuljetan nauhaa kintaan sisällä, jotta kuura lähtee pois. Muuten nauha painuu maahan eikä sillä ole mitään merkitystä.

Matti Kemppainen

Myös Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa pari vuotta sitten alkanutta hirvinauhakokeilua jatketaan vähintään kaksi seuraavaa vuotta, jotta nauhojen vaikutuksista voidaan tehdä johtopäätöksiä. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa hirvinauhaa on kaikkiaan 30:llä tiekilometrillä.

– Olemme saaneet autoilijoilta paljon palautetta. Autoilijat kiinnittävät nauhoitettuihin kohtiin erityisesti huomiota, koska nauhat näkyvät niin hyvin. Monessa paikassa nauha myös rajaa hyvin metsän ja tien rajan, eli käsityksemme mukaan siitä on jopa helpompi havaita hirven, peuran tai kauriin tulo, kertoo liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

Hirvinauha herättää autoilijan huomion

Hirvikolareita sattuu Suomessa vuosittain 1 500 (siirryt toiseen palveluun) (Liikenneturva), ja viime vuonna hirvikolarien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 64 miljoonaa euroa (siirryt toiseen palveluun) (Liikennevirasto). Ne ovat siis merkittävä menoerä ja riskitekijä liikenteessä.

Hirvinauhojen vaikutus onkin todennäköisesti kahtalainen. Paltamossa hirvikolarit ovat vähentyneet senkin takia, että hirvinauha herättää autoilijan huomion, arvioi riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kauko Kemppainen.

– Syitä on monia, mutta ratin takana ratkaistaan hyvin paljon. Hirvinauha on merkki siitä, että nopeutta pitää laskea ja olla tarkkaavainen, Kemppainen sanoo.

Samaa viestiä kerrotaan myös paltamolaisen huoltoaseman pihalla. Autoilijoiden mukaan hirvinauhat hillitsevät kaasujalkaa ja lisäävät tarkkaavaisuutta.

– Vähän hiljempaa sitä ajaa, kun näkee hirvinauhoja. Silloin tietää, että hirviä on mahdollisesti liikkeellä, kertoo kuhmolainen Jari Huotari.

Hirvinauha solmittuna puuhun, valtatie näkyy taustalla.
Hirvinauha rajaa hyvin metsän ja tien rajan, jolloin hirvieläimen havaitseminen voi olla helpompaa.Kimmo Hiltunen / Yle

Kuopiolaisen Juuso Immosen mielestä hirvinauhat pitävät autoilijan valppaampana kuin perinteinen hirvivaroitusmerkki. Pari viikkoa sitten varovaisuus kannatti, ja Immonen vältti hirvikolarin.

– Olimme ajamassa tuossa 10 kilometrin päässä, kun hirvi hyppäsi ihan auton edestä. Hirvinauhat auttavat varmasti paljon, siinä alkoi olla heti valppaana, että mistä niitä tulee lisää. Hyvä, että niitä nauhoja on, Immonen sanoo.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen vertaa hirvinauhan vaikutusta keltaiseen sulkuviivaan. Molemmat muistuttavat autoilijaa vaikutusalueen pituudesta.

– Hirvivaroitusmerkin ongelma on, että kuljettaja joko havaitsee sen tai ei, eli se on ohi menevä välähdys. Ja esimerkiksi keltainen sulkuviiva muistuttaa pelkkää ohituskieltomerkkiä paremmin siitä, ettei alueella saa ohittaa, Valtonen sanoo.

Halpa hankinta verrattuna järeään aitaan

Paltamon hirvinauhakokeilu on ainoa laatuaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hirvinauha maksaa noin 100 euroa per kilometri, joten alkuhankinta maksoi Paltamon riistanhoitoyhdistykselle noin 3 500 euroa.

– Nauhoitusta on kahta puolen tietä, joten nauhaa menee 34 kilometriä. Ylläpidossa menee nauhaa useita rullia ja nauha uusitaan vähintään kahden vuoden aikana kokonaan hapristumisen takia. Saimme kevään nauhanvaihtosavottaan noin 80 rullaa nauhaa Riistakeskukselta, mikä on merkittävä tuki kokeilulle, sanoo Paltamon riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kauko Kemppainen.

Paltamon riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kauko Kemppainen hirvinauhoitetulla alueella.
Paltamon riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kauko Kemppainen uskoo vahvasti, että hirvinauha ohjaa hirvien kulkemista. Kimmo Hiltunen / Yle

Hirvinauha on kustannustehokas keino hirvionnettomuuksien vähentämiseksi verrattuna esimerkiksi järeään hirviaitaan, jonka rakentaminen maksaa 25 000–30 000 euroa per tiekilometri.

Ilman talkoolaisia myös hirvinauhan hinta kapuaisi korkeaksi, sillä nauhojen ylläpito ympäri vuoden vaatii paljon työtunteja.

– Työ, mitä paikalliset metsästysseurat tekevät, maksaisi ihan tuhottomasti. Riistanhoitoyhdistys ei pysty maksamaan minkäänlaisia korvauksia siitä, mutta hyöty tulee niin metsästäjille kuin tienkäyttäjille, Kauko Kemppainen kertoo.

Hirvivaroitusmerkin ongelma on, että kuljettaja joko havaitsee sen tai ei, eli se on ohi menevä välähdys.

Juha Valtonen

Mieslahden metsästysseuran Matti Kemppainen on käynyt korjaamassa hirvinauhaa parin viime kuukauden aikana 13 kertaa. Hän ei koe työtä rasitteeksi edes talvella, jolloin nauhojen luokse pääsee vain suksilla.

– Jos sattuu satamaan märkää lunta, se jäätyy nauhaan ja silloin ei auta muu kuin lähteä hiihtämään linjaa pitkin. Kuljetan nauhaa kintaan sisällä, jotta kuura lähtee pois. Muuten nauha painuu maahan eikä sillä ole mitään merkitystä. Siinä saa päivän työn tehdä, mutta sehän käy hyvästä lenkistä, Matti Kemppainen naurahtaa.

Lue lisää:

Nyt on pahin hirvikolariaika – katso Suomen kolme kovinta onnettomuusrysää