Miksi Suomesta tulee niin paljon huippukapellimestareita? Tuore kirja: Syy piilee musiikkiluokissa

Suomalaiset kapellimestarit ovat niittäneet mainetta maailmalla. Ylen aamu-tv:ssä keskusteltiin kapellimestarien menestyksen salaisuuksista.

kapellimestarit
Dalia Stasevska ja Teppo Ali-Mattila
Helsingin kaupunginorkesterin viulisti Teppo Ali-Mattila selvittää kirjassaan, miksi Suomesta on tullut niin monia lahjakkaita ja menestyneitä kapellimestareita. Omaa tietään huipulle valotti kapellimestari Dalia Stasevska.

Esa-Pekka Salonen, Mikko Franck, Santtu-Matias Rouvali. Siinä vain muutama suomalainen kapellimestari, jotka ovat niittäneet mainetta maailmalla viime vuosina.

Suomalaisten kapellimestareiden menestys maailmalla ei kuitenkaan ole mikään uusi asia. He ovat olleet kansainvälisessä valokeilassa jo vuosikymmeniä.

Miksi Suomesta on tullut niin monia kansainvälisesti menestyviä kapellimestareita? Jopa arvovaltainen brittilehti The Times kirjoitti aiheesta (siirryt toiseen palveluun) helmikuussa 2016 ja kysyi äimistellen, että "miten Suomi pystyy tähän?".

Tähän kysymykseen lähti hakemaan vastausta Helsingin kaupunginorkesterin viulisti Teppo Ali-Mattila – ja syntyi kirja Puikoissa. Siinä yli 20 maestroa kertoo tiestään huipulle.

Ali-Mattilan mukaan keskeinen tekijä suomalaiskapellimestareiden menestyksessä on ollut tasokas musiikkikoulutus. Pohja menestykselle luotiin 1960-luvun alusta, kun kouluihin perustettiin musiikkiluokkia.

– Tämä on yksi syy siihen, miksi meiltä on noussut esiin huippukapellimestareita, Ali-Mattila sanoi perjantaina Ylen aamu-tv:ssä.

Hallitus on kuitenkin leikannut kaudellaan koulutuksesta. Ali-Mattila myöntää, että yksi syy kirjan kirjoittamiseen oli juuri koulutusleikkaukset.

Hänen mukaansa kapellimestareiden menestys ei välttämättä enää jatku, jos koulutuksesta säästetään.

– Meillä on hyviä nuoria solisteja, kapellimestareita ja säveltäjiä. Jotta menestys jatkuisi, meidän pitäisi panostaa nuoriin ja koulutukseen, Ali-Mattila huomauttaa.

Mestariopettajia, jotka eivät edes opeta

Yksi kirjassa mukana olevista kapellimestareista on Dalia Stasevska. Hän on opiskellut orkesterinjohtoa huippukapellimestareiden Jorma Panulan ja Leif Segerstamin oppilaana. Stasevska on johtanut muun muassa Tukholman ja Oslon Filharmonikoja sekä Helsingin kaupunginorkesteria.

Stasevska kiittää kapellimestareiden menestyksestä erityisesti Panulaa ja Segerstamia, joita hän kehuu erinomaisiksi opettajiksi.

– Heidän tapansa opettaa on se, että he eivät edes oikeastaan opeta yhtään mitään. He ovat tukena ja pakottavat opiskelijoita alusta asti olemaan itsensä opettajia. Tämä on suomalaisen kapellimestarikoulutuksen salaisuus, Stasevska kertoo.

Stasevskaakin jo pelkät puheet koulutusleikkauksista kirpaisevat. Hänen mukaansa kapellimestarit ovat Suomelle vientituote.

– Fakta on se, että kun on ulkomailla ja puhuu Suomesta, ihmiset tietävät Jean Sibeliuksen ja suomalaiset kapellimestarit.

Ei neroutta, vaan kovaa työntekoa

Millainen sitten on hyvä kapellimestari? Ali-Mattilan mukaan hyvät kapellimestarit "saavat homman toimimaan". Hänen mukaansa konsertissa kapellimestarin tulee saada aikaan intensiivinen tunne.

Kun mennään erinomaisiin kapellimestareihin, silloin Ali-Mattilan mukaan tapahtuu "jotain maagista".

– Syntyy yhteinen flow-tila: kaikki hengittävät täysin yhdessä ja ajantaju ehkä katoaa. Yleisökin on konsertin jälkeen sellaisessa tunteessa, että mitä tapahtuu, hän selittää.

Stasevska näkee, että hyväksi kapellimestariksi haluavalla ei tarvitse olla huippulahjoja. Naiskapellimestari korostaa pikemminkin kovaa intohimoa ja työntekoa.

– Kaiken pohja on se, että rakastaa musiikkia enemmän kuin mitään. En usko nerous-myyttiin, vaan kovaan työntekoon. Koko oma aika on laitettava likoon.

Lue myös:

Näin suomalaiset kapellimestarit ovat valloittaneet maailman