yle.fi-etusivu

Pelottava tutkimustulos: sademetsät aiheuttavat nyt enemmän ilmastopäästöjä kuin poistavat – puustoa hakattu liikaa

Sademetsien yhtenäinen lehtikatto on haitannut satelliittihavaintoja osittain vaurioituneista metsistä.

ilmasto
Mies sahaa puuta sademetsässä
Hakkuualue Papua-Uusi-Guineassa.AOP

Trooppisten sademetsien tila on heikentynyt niin paljon, etteivät ne enää hillitse ilmastonmuutosta, vaan kiihdyttävät sitä. Tämän kuohuttavan tutkimustuloksen ovat saaneet Bostonin yliopiston ja tutkimuslaitos Woods Holen tutkijat pitkäaikaisen tutkimustyön seurauksena.

Alun perin Science -tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistusta tutkimuksesta uutisoi mm. brittiläinen The Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Tutkijat liikkuivat 12 vuoden ajan maastossa ja tutkivat myös sademetsistä tehtyjä satelliitti- ja lasermittauksia.

Tutkijoiden keskeinen havainto oli se, että metsä saattaa olla vakavasti vaurioitunut, vaikka se satelliitista kuvattuna näyttää yhtenäiseltä.

Kun ilmastotutkijat tekivät arvioitaan metsämaan aiheuttamista ilmastopäästöistä, mittauksessa otettiin huomioon vain täysin avohakatut alueet. Uusi havainto oli, että pienimuotoisempikin puuston poisto muuttaa olennaisesti metsän kykyä imeä itseensä hiilidioksidia.

Sademetsän tiivis lehväkatto peittää esimerkiksi puiden osittaisen poistamisen, kuivuuden, metsäpalojen ja metsästyksen aiheuttamat vauriot. Puiden määrä on vähentynyt, mikä on supistanut myös mm. luonnon lajikirjoa, biodiversiteettiä.

Joissakin tapauksissa muutosten seurauksena puuston kyky toimia hiilinieluna on myös kasvanut.

Vaurioituneet metsät ovat päästölähteitä

Bostonin yliopiston ja Woods Holen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta ilmenee, että tase on pahasti miinuksella. Kun aiemmin sademetsiä pidettiin suurena päästönieluna, tällä hetkellä sademetsät aiheuttavat vuosittain lisäpäästöjä 425 teragrammaa, mikä on yhtä paljon kuin koko Yhdysvaltain auto- ja rekkaliikenne.

– Tiesimme, että metsien tilan heikkeneminen oli ongelma, mutta emme tienneet, että kuinka suuri se oli, totesi yksi tutkimuksen johtavista kirjoittajista Wayne Walker.

– Kun katson näitä lukuja ja karttaa, missä muutoksia on tapahtunut, olen sokissa, sanoi The Guardianille tutkimusjohtaja Alessandro Baccini, jolla on 2-vuotias lapsi.

– Lapseni ei tule näkemään juurikaan näitä metsiä. Tällä muutosvauhdilla niitä ei pian enää ole.

Tutkijat painottavat, että haitallisen muutoksen pysäyttämiseksi vanhojen, paljon hiiltä itseensä sitoneiden metsien säästäminen on entistäkin tärkeämpää. Maaoikeuksien palauttaminen alkuperäiskansoille olisi tutkijoiden mukaan tehokkain keino säästää sademetsiä.

Tästä huolimatta monessa maassa on toimittu täsmälleen päinvastoin. Esimerkiksi Brasiliassa ja Kolumbiassa hakkuut lisääntyvät nopeasti.