Eroperheitä tutkinut yllättyi: vuoroin kummankin vanhemman luona asuneet lapset valitsisivat saman tavan omille lapsilleen

Kasvatustieteen tohtori Hannariikka Linnavuori on tutkinut lasten kokemuksia vuoroasumisesta. Arvioiden mukaan Suomessa eroperheiden lapsista 10–15% asuu vuorotellen molempien vanhempien luona.

Tutkimuksessa haastatellut ihmiset kertoivat, että vuoroasumisen seurauksena heistä on kasvanut joustavia ihmisiä. Kuva: Wasim Khuzam / Yle

Vuonna 2007 kasvatustieteen tohtori Hannariikka Linnavuori haastatteli kahtakymmentä 8–18-vuotiasta eroperheen lasta. Linnavuori tutki lasten kokemuksia vuoroasumisesta vanhempien eron jälkeen. 

Kymmenen vuotta myöhemmin Linnavuori pyysi heidät uudestaan haastatteluun. Hän haastatteli viime talvena kuusitoista nyt jo aikuista ihmistä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kertoivat, että valitsisivat vuoroasumisen omille lapsilleen.

– Se oli pysäyttävä tulos. Toki he asettivat tiettyjä edellytyksiä vuoroasumiselle, ne liittyivät tavaroiden siirtelyyn ja kuljettaviin matkoihin.

Arvioiden mukaan Suomessa eroperheiden lapsista 10–15 prosenttia asuisivat vuorotellen molempien vanhempien luona. Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla, sillä virallisesti lapsi voi asua vain yhdessä osoitteessa. Linnavuori uskoo luvun olevan arvioita suurempi.

– Etenkin nuoret perheet päätyvät usein vuoroasumiseen.

Vuoroasuminen tukee molempien vanhempien suhdetta lapseen

Lappeenrantalainen Linnavuori kertoo olevan itse vuoroasumisen kannattaja. Suurin syy mielipiteeseen on järjestelyn positiiviset vaikutukset lasten ja molempien vanhempien suhteeseen.

– Haastateltavani nostivat esiin sen, että heistä on vuoroasumisen seurauksena kasvanut joustavia ihmisiä ja eräällä tavalla itsenäisiä.

– Usein vuoroasumisesta puhuttaessa korostetaan vanhempien keskinäisiä välejä. Tässä tuoreimmassa haastattelututkimuksessani nousi vahvasti esille lapsen ja aikuisen suhde, sen täytyy olla tiivis ja hyvä molempien vanhempien kanssa. 

Tutkimuksessa olleella yhdellä haastatellulla oli vahvasti negatiivinen mielipide vuoroasumisesta.

– Suhde isään ei ollut tarpeeksi hyvä, kertoo Linnavuori.

Lakimuutos toisi eroperheille helpotusta

– Lakimuutos olisi olemassa olevan tilanteen tunnustamista. Järjestely saisi virallisen aseman. Se toisi parhaimmillaan helpotusta eroperheiden arkeen.

Uudistus ei heti muuttaisi esimerkiksi oikeutta asumistukeen, lapsilisiin tai koulukuljetuksiin. Se olisi kuitenkin pohja muille muutoksille. Ruotsissa vuoroasuminen on suositumpaa kuin Suomessa, siellä myös tukia voi jakaa joustavasti vanhempien välillä.

– Perinteinen malli, jossa isä tapaa lasta joka toinen viikonloppu pohjautuu jo vanhentuneeseen isän rooliin. Nykyään isät ovat tasavertaisempia vanhempia kuin ennen.

Linnavuoren haastateltavat kertoivat vuoroasumisen myötävaikuttaneen lapsen ja vanhemman suhteisiin.

– Etenkin haastattelemani kaksi tyttöä kertoivat kuinka he kokivat, että suhde isään oli vahvistunut ja syventynyt tämän ansiosta.

Saako vuoroasuminen aikaan juurettomia reissulapsia?

Vuoroasumisen huonoina puolina pidetään lasten kulkemista kodista toiseen sekä juurettomuuden tunnetta. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on tullut julki vuoroasumisen vastustajana.

Vuonna 2015 Sinkkonen lausui Ylelle, että vanhempien eron jälkeen lapselle on paras vaihtoehto yksi koti ja runsaat kontaktit etävanhempaan.

Myös kasvatustieteen tohtori Hannariikka Linnavuoren haastattelemat nyt aikuiset ihmiset antoivat kritiikkiä kokemastaan vuoroasumisesta. Osa koki juurettomuutta.

– He puhuivat avoimesti ja antoivat kovaakin kritiikkiä. Kyse oli kuitenkin parannusehdotuksista, sillä lähes kaikki pitivät järjestelyä eron jälkeen parhaana mahdollisena.