Kivihiilen kohtalo on sinetöity, mutta Helsinkiin ajetaan viikoittain täysiä hiililaivoja Venäjältä

Julkinen puhe tulvii vihreää energiaa. Hiili on kuitenkin perusvoima ja lämmittää tulevana talvena myös trendikästä Helsinkiä.

energia
Hanasaaren hiilivoimala. Kädessä hiilenpaloja.
Markku Rantala / Yle

Kuivarahtialus Kallio purkaa hiililastiaan Hanasaaren voimalaitoksen laiturissa.

Nosturit ja kuljettimet ulostavat Hanasaaren kentälle 19 000 tonnia hiiltä, joka on tuotu Vysotskin satamasta Viipurin edustalta. Vysotskiin hiili on kuljetettu junalla Siperian hiilikaivoksista.

Helsingin valomainosten täyttämä liikekeskusta on vain parin kilometrin päässä. Siellä pukeudutaan muodikkaasti, ja kahvilapuheissa toistuu vihreä energia.

Samat kahvilat lämpiävät kuitenkin jo syysviileällä ja tulevana talvena ehdalla fossiilisella polttoaineella, Kallionkin rahtaamalla kivihiilellä.

Hanasaaren hiilivoimala Helsingissä.
Kallio-rahtialus toi Helsinkiin alkuviikosta 19 000 tonnia venäläistä kivihiiltä.Markku Rantala / Yle

Tulevakin talvi on Helsingissä hiilitalvi

Kivihiili on pahimpia päästölähteitä, ja siksi pääkaupunkiseudun kehitys on lyhyellä aikavälillä ristiriitaista.

Isoja, 10 000–20 000 tonnin hiililasteja tulee pääkaupunkiseudulle nyt viikoittain, kun varastoja täytetään talven varalle. Hiili on halpaa ja päästöoikeuksien hinnat alhaalla, eikä tilanteen odoteta muuttuvan nopeasti.

– Viime vuonna hiili oli edullisin polttoaine sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, ja siksi sen käyttö on lisääntynyt koko Suomessa. Meidän pitää miettiä, miten lämpö tuotetaan kaupunkilaisille edullisimmin, sanoo Helsingin energiayhtiö Helen Oy:n vastuullisuus- ja yhteiskuntajohtaja Maiju Westergren.

Viime vuodesta lähtien hiilenkulutus on kasvanut koko maassa. Pitkällä aikavälillä energiantuotanto hiilellä on kuitenkin vähentynyt selvästi, ja hiilivarastot laskivat kesällä pohjalukemiin, ensi kerran alle kahden miljoonan tonnin.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Hiilivoimalat sammuvat yksi kerrallaan

Tulevina vuosina napsahtaa kiinni voimala sieltä ja toinen täältä. Muutaman viime vuoden aikana Suomessa on poistettu käytöstä neljä hiilivoimalaa, ja tuotantoa on korvattu biovoimaloilla. Lisäksi lähes kaikki jäljellä olevat hiilivoimalat käyttävät hiilen rinnalla biopolttoaineita.

Valot sammuvat Hanasaarenkin voimalasta, mutta vasta vuonna 2024. Sitä ennen lisätään puupohjaisten pellettien käyttöä hiilen joukossa. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus noin 10 prosentista 20 prosenttiin, Westergren sanoo.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan Suomi luopuu hiilestä 2020-luvulla.

– Maailma on täynnä julistuksia, mutta tämän Suomi myös pystyy toteuttamaan. Meillä hiilen asema ei ole koskaan ollut niin merkittävä, WEC Finland -energiafoorumin toiminnanjohtaja Lauri Muranen sanoo.

Syntipukkia ei pidä tehdä vain Helsingistä. Monia sisämaan kaupunkeja on perinteisesti lämmitetty turpeella, joka sekin on fossiilinen polttoaine.

Kartta/Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Sijoittajat kaihtavat hiiltä

Vauhtia hiilen lähtölaskentaan tulee sijoitusmarkkinoilta. Suomalaiset sijoittajat ovat parin viime vuoden ajan kilvan pesseet käsiään hiilisijoituksista.

Esimerkiksi työeläkevakuuttaja Ilmarinen ei enää sijoita energiayhtiöihin, joiden tuotannosta yli 30 prosenttia tulee kivihiilestä. Salkussa on kuitenkin yhä vanhoja hiiliomistuksia. OP puolestaan on laittanut sulkulistalle 40 kaivosyhtiötä ja 20 energiayhtiötä, joiden tuotannossa hiilellä on merkittävä osuus.

– Totaalipannasta ei ole kyse, mutta tavoitteemme on koko ajan pienentää sijoitusten hiilijalanjälkeä, Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula sanoo.

Juuri hiilen epäsuosion vuoksi Fortumin Uniper-kauppa herätti viime viikolla kummastusta. Iso siivu Uniperista on energiayhtiö E.Onin fossiilijäämistöä eli hiili- ja kaasuvoimaa Keski-Euroopasta, Britanniasta ja Venäjältä.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund uskoo, että Uniperin hiiliomistusten tasearvo on laskettu vähäiseksi. Samoin arvioi hiilisijoituksia tutkinut Sitran johtava asiantuntija Janne Peljo.

– Paljon kertova kysymys on, olisiko Uniperin arvo isompi vai pienempi ellei sen mukana tulisi hiilituotantoa. En tiedä vastausta, Peljo havainnollistaa.

Hanasaaren hiilivoimala Helsingissä.
Markku Rantala / Yle

Maailmalla pitkä liuku, ei jyrkkä pudotus

Maailmalla kivihiilellä tuotetaan vielä noin 40 prosenttia kaikesta sähköstä, vaikka erityisesti Kiina on tehnyt jätti-investointeja uusiutuviin. Finanssimedia Bloomberg ennusti kesäkuussa (siirryt toiseen palveluun), että vuonna 2040 hiilen osuus Yhdysvaltain sähköntuotannosta olisi vielä 15 prosenttia.

– Kivihiili on sähköntuotannon peruspolttoaine maailmalla, sanoo professori Peter Lund.

Hiilellä on edessään ennemminkin pitkä liuku kuin jyrkkä pudotus.

Hyvä esimerkki on Saksa, jonka Lund tuntee hyvin. Siellä energiakäänne on lisännyt voimakkaasti uusiutuvien käyttöä, mutta myös kivihiilen käyttö on pysynyt runsaana, koska Saksa ajaa samalla ydinvoimaa alas.

– Uusiutuvat eivät Saksassa ole korvanneet oikein mitään, vaan ovat tulleet kaiken muun päälle, Lund sanoo.

Jos vihreät nousevat Saksan uuteen hallitukseen, hiilen alasajo saanee tosin vauhtia.

Jouduttaako ilmastonmuutos lähtölaskentaa?

Pari vuotta sitten alkaneen hiilen alasajon uskotaan olevan kuitenkin lopullinen. Renessanssia ei ole tiedossa, vaikka vuosivaihteluja tuleekin.

– On selvää, että hiili on pudonnut pysyvään laskuun. Uusiutuvien hinnat ovat laskussa, ja hiilentuotanto putoaa nokkimisjärjestyksessä, Sitran Peljo sanoo.

– Voi varmasti sanoa, että käännettä ei tule. Mutta säätövoimana hiilellä on käyttöä vielä ainakin 10–20 vuotta, WEC Finlandin Muranen jatkaa.

Suomessa hiilivoimaa korvataan biopolttoaineilla, eli lähinnä puulla. Siinä piilee riskinsä: puun hiilineutraalius on iso kysymysmerkki, jota EU parhaillaan arvioi. Kansainvälinen tutkimustieto ei tue puun nollapäästöisyyttä etenkään, kun päästöjä pitäisi hillitä nopeasti.

– Voi käydä niin, että puun energiakäyttöön tulee päästömaksuja. Täytyy toivoa, ettei nyt synny virheinvestointeja, professori Lund sanoo.

Raaka-ainetaisteluakin on luvassa. Puuta revitään nyt niin lämmitys- ja sellukattiloihin kuin biojalostamoihin ja sahoillekin.

Hiilen korvaaminen ei käy käden käänteessä – paitsi jos ilmastonmuutoksen eteneminen jouduttaa lähtölaskentaa.

Juttua muokattu 4.10. klo 14.00: korjattu Helsingin Energia nykymuotoon Helen Oy.