yle.fi-etusivu

Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto Alvar Aallon rakennuksen peruskorjaukselle

Tämän vuoden palkinnon saa Aalto yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus Otaniemessä.

Finlandia-arkkitehtuuripalkinto
Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen kirjasto.
Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen kirjasto.Tuomas Uusheimo

Arkkitehti Teemu Tuomi on iloinen, että juuri korjausrakentaminen nousi tänä vuonna Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon teemaksi. Kaikki neljä ehdokasta olivat peruskorjauskohteita, joista voiton vei NRT arkkitehtitoimiston suunnittelema Otaniemen kampuksen kirjasto, joka nykyisin tunnetaan nimellä Harald Herlin -oppimiskeskus. Muut ehdokkaat olivat Helsingin kaupunginteatteri, Roihuvuoren ala-aste ja Tarton Paavalinkirkko.

– Korjausrakentaminen on siinä mielessä epäkiitollista työtä, että se jää usein aika vähälle huomiolle. Yleensä lähtökohtana myös on, ettei korjauksia ja muutostöitä juuri huomaisi, toteaa Teemu Tuomi voittoisasta NRT-arkkitehtitoimistosta.

Peruskorjattu Alvar Aallon rakennus.
Kirjasto on osa Otaniemen kampusta.Valtteri Osara

Otaniemen kampuksella sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema kirjasto valmistui vuonna 1970. Niistä ajoista kirjaston ideologia on muuttunut melkoisesti, joten rakennus vaati suuria muutoksia.

– Tuolloin kirjasto oli tarkoitettu lähinnä rauhallista lukemista varten. Nykyään pitää olla monenlaisia tiloja oleskeluun ja ihmisten tapaamiseen.

Rakennuksesta poistettiin yksi kerros kokonaan ja toiseen avattiin suuri valoa tuova aukko. Ulkoa päin rakennus säilyi ennallaan samoin kuin alkuperäisen kirjaston lukusali kalusteineen. Teemu Tuomen lisäksi suunnittelusta vastasi Tuomo Remes NRT-toimistosta.

Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen lukusali.
Lukusalissa säilytettiin alkuperäiset kalusteet.Tuomas Uusheimo

"Arkkitehdit uskalsivat haastaa Alvar Aallon"

Kirjallisuuden Finlandia-palkintojen tavoin myös arkkitehtuuripalkinnon valitsee yksi diktaattori. Tänä vuonna voittajan valitsi OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen. Hänen perusteluissaan kiitellään arkkitehteja ja sisustussuunnittelusta vastannutta Päivi Meurosta rohkeudesta.

– Selkeät historialliset kerrostumat mahdollistavat sen, että uusi erottuu alkuperäisestä. Erityisesti alimman kerroksen rohkea ja ennakkoluuloton sisustusarkkitehtuuri luo tilaan vahvasti tulevaisuuslähtöisen ja dynaamisen identiteetin. Arkkitehdeilta on löytynyt uskallusta aidosti haastaa Aaltoa juuri sopivalla tavalla, summaa Karhinen.

Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus.
Sisustussuunnittelija Päivi Meuronen JKMM-toimistosta toi tiloihin rohkeita värejä.Tuomas Uusheimo

Vanhojen rakennusten peruskorjauksissa haasteellisinta on uuden tekniikan piilottaminen rakenteisiin. Etenkin ilmanvaihto vaatii paljon uudistamista, mutta muutokset eivät saisi näkyä päällepäin

Lisäksi rakennuksilta vaaditaan nykyään esteettömyyttä. Liikuntaesteisten tulisi päästä kulkemaan kaikkialle. Etenkin Alvar Aallon suunnittelemissa rakennuksissa on typillisesti paljon portaita ja erilaisia kerroseroja.

– Tällaiset seikat vaativat paljon pohdintaa varsinkin, kun kyseessä on suojeltu kohde, toteaa arkkitehti Teemu Tuomi.

Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen aula.
Alvar Aallon suunnittelma rakennus on suojeltu.Tuomas Uusheimo

Aallon rakennukset ovat entuudestaan tuttuja NRT-arkkitehdeille. He ovat aiemmin peruskorjanneet Otaniemen kampuksen päärakennuksen ja Helsingin Kulttuuritalon. Työt Aallon parissa jatkuvat, sillä pian arkkitehdeilla alkaa Finlandia-talon peruskorjaus. Teemu Tuomi pitää itse kovasti Aallon arkkitehtuurista.

– Niissä on sellaista inhimillisyyttä, mitä monissa moderneissa rakennuksissa ei ole. Lisäksi luonnonvalon käyttö on Aallolla todella taitavaa.

Arkkitehtuurin Finlandia-palkintoa on jaettu neljä kertaa. Voittaja ei saa rahaa, ainoastaan mainetta ja kunniaa.