Toimittajalta: Miksi Venezuela herättää tunteita myös Suomessa?

Romahduspisteessä oleva Venezuela jakaa mielipiteitä rajusti jopa täällä Suomessa. Toisten mielestä syyllinen syviin ongelmiin on roistohallitus, toisten mielestä Yhdysvaltojen imperialismi. Miksi keskustelu on näin mustavalkoista?

Maailmanpolitiikan arkipäivää
Hugo Chavez
Hugo ChavezDavid Fernandez / EPA

VENEZUELA Kun matkaaja astuu koneesta Venezuelan pääkaupungissa kohtaa hän ongelman. Dollarit polttavat povitaskussa, mutta niiden käyttäminen ei ole maassa sallittua.

Mitä siis tehdä?

Pankkiautomaatista saa nostaa korkeintaan 15.000 bolivaria vuorokaudessa. Katukaupassa se vastaa yhtä Yhdysvaltain dollaria.

Matkaajan on sillä vaikea pärjätä. Mistä rahaa sitten saisi enemmän?

No, mustasta pörssistä tietysti.

Seuraavaksi ongelmaksi muodostuu se, että dollareiden vaihtaminen kadulla on rikos. Vähän kuin huumeita ostaisi.

Venezuelassa dollarit ovat viranomaisten silmissä nimittäin huumeisiin verrattava pahe, koska vasemmistolaisen vallankumouksen nimissä Yhdysvallat on maan pahin vihollinen.

Matkaajan ongelma ratkeaa kuitenkin yllättäen jo lentokentällä. Siellä univormussa työskentelevä vartija tarjoutuu vaihtamaan rahaa vaivihkaa kulman takana.

Sadan dollarin vaihtaminen ei ole mikään ongelma. Vartija tarjoaa siitä yli miljoona bolivaria.

Sisällä terminaalirakennuksessa vartija sujauttaa pienen nipun siistejä seteleitä.

Ne osoittautuvat upouusiksi, ilmeisesti suoraan painokoneesta tulleiksi. Lisäksi ne ovat nimellisarvoltaan suuria. Se on käytännöllistä, koska hyperinflaation riivaamassa maassa setelit menettävät nopeasti arvonsa. Miljoona vanhemmissa, nimellisarvoltaan pienemmissä seteleissä täyttäisi muovikassin.

Miten on mahdollista, että viranomaisten pyörittämällä lentokentällä voi tehdä rikoksen joutumatta siitä vastuuseen?

En tiedä.

Vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että varsin korkeatahoiset viranomaiset ovat mukana lentokentän dollarikaupassa.

Tämä anekdootti on vain pieni pilkahdus öljyvaltion karuun todellisuuteen, jossa ruoasta ja lääkkeistä on pulaa.

Venezuelan järjestelmää on kutsuttu 21. vuosisadan sosialismiksi. Edesmennyt presidentti Hugo Chavez aloitti lähes parikymmentä vuotta sitten vasemmistolaisen vallankumouksen, jota hänen nimeämänsä seuraaja Nicolas Maduro on jatkanut nelisen vuotta.

Venezuela on noin 33 miljoonan asukkaan maa Etelä-Amerikassa kaukana Suomesta. Silti maan kohtalo herättää hyvin vahvoja tunteita myös tässä Pohjolan kolkassa.

Ylen Venezuela-raportointi on kirvoittanut kommentteja, joissa Yleä on syytetty tukevan sekä kapitalisteja että sosialisteja.

Mielestäni molemmat katsantokannat ovat vääriä. Emme enää elä kylmän sodan aikakautta, jossa kaksi ideologiaa käy sotaa maailman hallinnasta.

Venezuela ei edes ole suunnitelmatalous Neuvostoliiton tapaan, se on jonkinlainen sekoitus sosialismia ja markkinataloutta.

Chavezin vasemmistolainen vallankumous oli ennen kaikkea populistinen ja täysin holtiton. Nykyisen presidentin aikana autoritaarisuus ja holtittomuus ovat vain pahentuneet.

Kahdessatoista vuodessa Venezuela on onnistunut tuhlaamaan biljoonan dollarin öljytulot, ja raunioittamaan samalla maan talouden.

Anekdootti lentokentältä kertonee jotain ideologian merkityksestä hallinnossa. Se on hyvin vähäinen, rahaa palvotaan sielläkin.

Monissa korruptoituneissa, autoritaarisissa maissa hallinnot käyttävät vanhakantaisia ideologioita iskulauseinaan pysyäkseen vallassa. Venezuelan propagandassa kapitalistiset maat yrittävät tuhota sen taloussodassa. Venäjän propagandassa on viime vuodet taisteltu Ukrainan fasisteja vastaan.

Riippumatta siitä miksi presidentti Nicolas Maduro kutsuu hallintoaan, on tosiasia se, että hän johtaa maata yhä autoritarisemmin ottein. YK epäilee hallinnon syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Lisäksi julkista rahaa häviää kaikilla tasoilla teille tietämättömille.

Maailmanpolitiikan arkipäivää radio -ohjelmassa kysyimme kahdelta tutkijalta, miksi Venezuela herättää niin voimakkaita tunteita myös Suomessa. Kysyimme myös, mistä 21. vuosisadan sosialismissa oikeastaan oli kyse.

Maailmapolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ja vanhempi tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista kertovat, mitä he ajattelevat Venezuelan poliittisista mylleryksistä.