Siniveristen fani haaveilee Suomen kuningaskunnasta: "Meillä voisi olla ruotsalaistyyppinen yhteiskunta"

Itsenäistymisen alussa Suomella oli oma kuningas vain muutaman kuukauden ajan, joten moni tasavallan kansalainen seuraa ja ihailee naapurimaan kuningasperhettä. Tutkijan mukaan kuninkaalliset ovat suomalaisille muisto menneestä.

kuninkaalliset
Anneli Määttä nauraa.
Anneli Määtän hattu on ostettu Englannista, jossa hatut kuuluvat etenkin kuninkaallisten vakioasusteisiin.Jarmo Nuotio / Yle

KajaaniAnneli Määttä esittelee innoissaan pieniä posliinikenkiä. Ne eivät ole mitkä tahansa jalkineet, vaan valmistettu Englannissa kuninkaallisessa posliinitehtaassa. Erityiset kengät ovat muisto vaihto-opiskelusta Englannissa vuonna 1982. Silloin parikymppinen Määttä ihastui brittiläiseen yhteiskuntaan ja maan kuningasperheeseen.

– Muistan, kun isäntäperhe huusi alakerrasta, että tule äkkiä katsomaan, nyt syntyy Prinssi William. Olin näköalapaikalla katsomassa suurta tapahtumaa televisiosta, Määttä muistelee.

Nainen pitelee pieniä posliinikenkiä
Koristeelliset posliinikengät ovat Annelille tärkeät, sillä ne on valmistettu kuninkaallisessa tehtaassa. Jarmo Nuotio / Yle

Into ei ole latistunut – päinvastoin, sillä Määttä haluaa lomamatkoillaankin nähdä palatseja ja linnoja. Hän ihailee erityisesti 91 vuoden kunnioitettavaan ikään ehtinyttä Iso-Britannian kuningatar Elisabet II:ta.

– Kuningatar on voimakas persoona. Luulen, että hän on joutunut kasvamaan ihmisenä nuoren sukupolven kanssa, kun jokaisella on omat perheensä ja perhetarinansa. Kun äiti on kuollut, kuningattarella on varmasti ollut tärkeä rooli pojille, Määttä pohtii.

"Onhan se aika kaukana suomalaisesta kulttuurista"

Tavanomainen ei ole termi, joka tulee kuninkaallisista ensimmäisenä mieleen, mutta Anneli Määttää kiehtoo kuninkaallisissa juuri tavallisuus. Hänen mielestään Ison-Britannian kuninkaalliset haluavat olla lähellä tavallista kansaa.

– He eivät halua sulkia hattuunsa ja he ovat kansanomaisia. Prinsessa Dianakin haki koko ajan tavanomaisuutta elämäänsä ja onkin sanottu, että hän ei sopeutunut kuninkaallisten joukkoon.

Diana hyvätekeväisyystapahtumassa Lontoossa lokakuussa 1983.
Prinsessa Diana hyväntekeväisyystapahtumassa Lontoossa vuonna 1983.James Gray / REX / AOP

Prinsessa Dianan kuolema vuonna 1997 oli Määtälle pysäyttävä ja surullinen asia.

– Se oli yhden aikakauden loppu. Silloin tuli pysähtyneisyys, joka muistutti rajallisuudesta. Silloin huomasi, miten pieniä lapset olivat, jotka jäivät suremaan voimakkaasti äitiään. Se oli merkittävä asia.

Prinsessa Diana nousi eräänä sivujuonteena esiin Helsingin yliopiston folkloristiikan ja naistutkimuksen dosentti Helena Saarikosken tutkimuksessa. Siinä Saarikoski tutki suomalaisten pikkutyttöjen Spice Girls -fanitusta 1990-luvun lopulla. Koululaisille tehdyssä kyselyssä yhtenä lasten ja nuorten idolina mainittiin juuri prinsessa Diana.

Meillä voisi olla enemmän ruotsalaistyyppinen yhteiskunta.

Anneli Määttä

Saarikoski arvelee, että Dianassa suomalaisiin vetoaa Walesin prinsessaksi nousseen naisen tuhkimotarina. Ennen traagista kuolemaansa Diana kohtasi elämässään esimerkiksi avio-ongelmia, joihin moni on samaistunut.

– Hän oli täydellinen esikuva, vaikka koki myös pahoja asioita. Ja supertraaginen kuolema: hän oli juuri löytänyt uuden onnen, ja sitten elämä päättyi brutaalilla tavalla, Saarikoski pohtii.

Vallan valtikasta satukirjoihin

Kuninkaallisten fanituksen juuret Suomessa ulottuvat 1800-luvulle, kun Suomi oli vielä osa Ruotsin valtakuntaa. Näin arvioi Turun yliopiston akatemiaprofessori Hannu Salmi, joka on tutkinut muun muassa 1800-luvun kulttuurihistoriaa, populaarikulttuuria ja tähteyden historiaa.

– Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen kuninkaat riisuttiin pääsääntöisesti vallasta, ja samaan aikaan alkoi kuninkaallisten romantisointi satukirjallisuudessa, avaa Salmi ilmiön taustoja.

Kuningasperhe potretissa kruununprinsessa Victorian 40-vuotispäivänä Tukholman kuninkaanlinnassa. Kuvassa prinsessa Madeleine, Christopher O'Neill, prinsessa Leonore, prinssi Nicolas, kuningatar Silvia, kruununprinsessa Victoria, prinsessa Estelle, prinssi Oscar, kuningas Kaarle Kustaa, prinsessa Sofia, prinssi Carl Philip ja prinssi Alexander.
Moni suomalainen seuraa Ruotsin kuningasperheen elämää. Potretti kruununprinsessa Viktorian 40-vuotissyntymäpäiviltä 14.7.2017. Charles Hammarsten / AOP

Salmen mukaan samaan aikaan kuninkaalliset siirtyivät mielikuvituksen maailmaan suuressa osassa Länsi-Euroopan maita. Toisaalta kansalaisten keskuudessa kuningas- ja aatelissukujen jäsenistä tuli julkkiksia, joita seurattiin ja seurataan yhä.

Ruotsin kuninkaalliset ovat suomalaisille erityisen läheisiä. Salmi uskoo, että siihen on syynä Suomen menneisyys osana nykyistä länsinaapuria.

– Suomessa on ollut hyvin vahva kuningasmentaliteetti ja luottamus oikeudenmukaiseen hallitsijaan, joka laittaa virkamiehet ja keplottelijat kuriin. Kun Suomi siirtyi Venäjän alaisuuteen, Ruotsin vallan ajan muisto säilyi vahvana, kertoo Salmi.

Victoria kumartuneena yleisön puoleen.
Kruununprinsessa Victoria tervehti ihmisjoukkoa Lahdessa vuonna 2010. Kimmo Brandt / EPA

Nykyäänkin kuninkaallisten vierailut Suomessa saavat kansan liikkeelle ja monen toiveena on nähdä edes vilahdus siniverisestä. Viimeksi syyskuussa Ruotsin kruununprinsessa Viktoria teki pikavierailun Suomeen Kansallisoopperan Syyssonaatti-kutsuvierasnäytökseen.

Kuninkaalliset kiinnostavat myös muualla mediassa. Kun prinsessa Viktoria ja Daniel Westling saivat toisensa vuonna 2010, Suomessakin häitä seurasi television välityksellä yli miljoona katsojaa.

Salmi uskoo, että kuningattarissa, kuninkaissa, prinsseissä ja prinsessoissa suomalaisia kiinnostaa muun muassa monarkian ja tasavallan välinen kuilu.

– Tavallaan kuninkaalliset ovat suomalaisille muisto menneisyydestä, ja kiinnostavaa kyllä, tuo muisto ei näytä katkeralta. Pikemminkin kuninkaallisia voi seurata etäältä, ikään kuin toisen maailman ilmiöinä. Ehkä se on myös fantasiaa, joka on riittävän kaukana tämän päivän suomalaisesta poliittisesta todellisuudesta.

Britannian kuningatar Elisabet.
Kuningatar Elisabet II:n 90-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin vuonna 2016. ANDY RAIN / EPA

Pop-tähtien fanitusta tutkinut Helena Saarikoski arvelee, että kuninkaallisten fanituksessa on samanlaisia piirteitä kuin pop-idoleiden ja urheilutähtien ihailussa: he ovat pintoja, joihin heijastetaan omia toiveita, unelmia ja pelkoja.

Saarikoski uskoo, että taviksia kiehtoo kuninkaallisissa raha ja valta. Hän pitää ilmiötä erikoisena.

– Kansa maksaa joillekin ihmisille siitä, että he elävät satumaisessa yltäkylläisyydessä, jotta voisimme ikään kuin edustajien välityksellä kokea rikkautta ja valtaa. Toisin kuin edustuksellisessa demokratiassa, kuninkaallisten rajallinen valta on periaatteessa pois kansalta. Se ilmenee enemmän julkisuuden kautta.

Suomi voisi olla kuningaskunta

Jos Suomen itsenäistymisen jälkeen asiat olisivat menneet toisin, Suomi saattaisi olla tänä päivänä kuningaskunta. Vuonna 1918 saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl, suomalaisittain Fredrik Kaarle, ehdittiin jo valita Suomen kuninkaaksi.

Poliittiset jännitteet kasvoivat kuitenkin niin suuriksi, että tuleva Suomen kuningas päätti, ettei ota kruunua vastaan. Seuraavana vuonna Suomesta vahvistettiin tasavalta. Ajatus Suomesta kuningaskuntana hykerryttää kajaanilaista Anneli Määttää.

– Kaipaan monarkiaa, sillä se voisi tuoda uudenlaisia arvoja. Presidenttiyteen liittyy nurkkakuntaisuutta, ja pienessä maassa piiloudutaan helposti byrokraatin viitan taakse, Määttä pohtii.

– Meillä voisi olla enemmän ruotsalaistyyppinen yhteiskunta, hän visioi.

Kopio Suomen kuninkaan kruunusta.
Jäljennös Suomen kuninkaan kruunusta Kemin jalokivigalleriassa. Minna Aula / Yle

Määttä toivoo, että Suomessa huomioitaisiin enemmän esimerkiksi naapurimaan kuninkaallisten syntymäpäiviä.

– Nythän Viktoria kävi Suomessa kulttuuritapahtumassa, ja näitä voisi olla paljon enemmänkin. Hän voisi tulla Lappiin hiihtämään tai Kainuuseen metsästämään.

Heille voisi esitellä normaalia elämää, mutta myös talvella saunomista ja lumessa pyörimistä ja kesällä Oulujärven.

Anneli Määttä

Kuninkaallismatkailua itsekin harrastanut Määttä uskoo, että monarkia voisi olla hyvä asia myös matkailun kannalta.

– Olen seurannut, kuinka prinssi William reissaa Kanadassa, ja on osallistunut erilaisiin tilaisuuksiin hyvin paljon ja nostanut yhteishenkeä. Välillä koko perhe on mukana tekemässä maata tunnetuksi.

Jos Anneli Määttä saisi päättää, hän kutsuisi kuninkaallisia Kainuuseen metsästämään. Kuninkaallisten näkeminen onkin yksi hänen haaveistaan.

– Haluaisin kutsua Suomeen Brittien kuningasperheen prinssiveljekset. Heille voisi esitellä normaalia elämää, mutta myös talvella saunomista ja lumessa pyörimistä ja kesällä Oulujärveä, Määttä haaveilee.

Lue lisää:

Egyptin prinsessa hurmasi koskenlaskullaan Kainuussa 1952 – mukana Suomessa 19 miljoonaa markkaa ja 300 kiloa tavaraa

Juttua korjattu 4.10.2017 klo 19:42: prinsessa Diana kuoli vuonna 1997, ei vuonna 1993.

Korjattu 5.10.2017 klo 8.26: Muutettu alaotsikosta kohta "Suomella ei ole koskaan ollut omia kuninkaallisia". Suomella on ollut oma kuningas, mutta vain muutaman kuukauden ajan.