Barcelonan suomalaiset jännittävät, pääseekö Katalonia äänestämään – Onko nyt Katalonian vuoro päästä omilleen?

Suomalainen Kari Jokelainen vertaa katalonialaisten kokemaa siihen, että suomalaisia pidettäisiin ruotsalaisina tai venäläisinä.

Katalonia
Kari Jokelainen ja Janne Riitakorpi
Kataloniassa asuvat suomalaisetkin seuraavat tarkkaan kansanäänestystä. Kuvassa Kari Jokelainen (vas.) ja Janne Riitakorpi.Antti Lähteenmäki / Yle

BARCELONA Koko Kataloniassa jännitetään nyt, onnistuuko sunnuntain kansanäänestys. Myös alueen piskuisen suomalaisyhteisön kahvipöydissä Espanjan hallituksen ja Katalonian aluehallinnon yhteenotto on tärkein puheenaihe.

Espanja on kieltänyt itsenäisyysäänestyksen, mutta Katalonia pyrkii järjestämään sen kiellosta huolimatta.

Kataloniassa 14 vuotta asunut suomalainen Kari Jokelainen on naimisissa katalonialaisen naisen kanssa. Hänen perheelleen itsenäisyyshankkeessa on kyse pitkäaikaisen unelman toteutumisesta.

– Minulla on sellainen tunne, että nyt katalaanit voisivat nousta kansakunnaksi kansakuntien joukkoon, kuten me suomalaiset teimme sata vuotta sitten, Jokelainen sanoo.

Hänen mukaansa katalonialaisia on pidetty espanjalaisina, vaikka he ovat oma kansansa.

Kari Jokelainen
Kari Jokelainen on asunut Kataloniassa 14 vuotta.Antti Lähteenmäki / Yle

– Katalaanit ovat joutuneet kiertämään maailmaa espanjalainen viitta harteillaan. Se tuntuisi vähän samalta, jos meitä suomalaisia pidettäisiin kaikkialla ruotsalaisina tai venäläisinä. Jos me olisimme joku itäinen osa Ruotsia, se ei tuntuisi hyvältä.

Kanta kansanäänestykseen jakaa suomalaisiakin

Monet Barcelonassa asuvat suomalaiset eivät halua kertoa julkisesti kantaansa Katalonian itsenäisyyskansanäänestykseen. Siitä noussut kiista jakaa täällä hyvin voimakkaasti ihmisten mielipiteitä.

Parikymppinen suomalainen Janne Riitakorpi seuraa tapahtumia aitiopaikalta, sillä hän on työharjoittelussa Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa Diplocatissa. Hän ei ota kantaa itsenäisyyskansanäänestykseen, mutta muistuttaa, että Katalonian ja Espanjan kiista on pitkän kehityksen tulos.

Kehitys lähti luisumaan kohti nykyistä pattitilannetta vuonna 2010, kun Espanjan perustuslakituomioistuin mitätöi merkittäviltä osin Katalonian itsehallinnon laajentamisen. Sen myötä Katalonian itsenäisyyden kannatus alkoi kasvaa.

Janne Riitakorpi
Janne Riitakorpi on työharjoittelussa Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa Diplocatissa.Antti Lähteenmäki / Yle

– Ennen tilanteen kärjistymistä Espanja olisi pystynyt neuvottelemaan katalonialaisten kanssa jonkinlaisen itsehallinnon järjestämisestä. Ehkä kyseeseen olisi voinut tulla laajempi itsehallinto ja talousautonomia. Nyt ääripäät ovat yhä kauempana toisistaan ja kompromissin tekeminen on aiempaa vaikeampaa, Riitakorpi arvioi.

Purevatko hallituksen voimatoimet?

Espanjan hallituksen mielestä asiassa ei ole mitään neuvoteltavaa, koska perustuslaki turvaa maan yhtenäisyyden. Vuonna 2014 Katalonian yritys järjestää itsenäisyyskansanäänestys typistyi epäviralliseksi kyselyksi.

Tällä kertaa Espanja on tuonut Kataloniaan tuhansia poliiseja, jotka ovat sulkeneet äänestyspaikkoja ja takavarikoineet äänestyslippuja. Janne Riitakorpi ei usko, että Espanja saa näillä keinoin ratkaistua ongelman.

– Tämä ei ole enää mikään pienen klikin projekti, vaan siihen osallistuu valtava osa Katalonian väestöstä. Tämä ongelma ei katoa mihinkään sillä, että Espanja sanoo ei, Riitakorpi sanoo.

90-luvulla vapautui Itä-Eurooppa, onko nyt Katalonian vuoro?

Itsenäisyyttä kannattava Kari Jokelainen jaksaa uskoa, että katalaanit pääsevät tällä kertaa äänestämään.

– Kun on elänyt 80- ja 90-lukujen vaihteen, tajuaa, että historia ei ole valmis, eivätkä sitä ole Euroopan rajatkaan. Jos 30 vuotta sitten oli Itä-Euroopan vuoro, nyt saattaa olla lännen vuoro, Jokelainen sanoo.

Riitakorpi puolestaan korostaa, että Katalonian itsenäisyyskansanäänestys on hyvin poikkeuksellinen, jos se onnistuu. Äänestyksen käytännön toteuttamiselle on tehty hyvin paljon hallaa vastatoimilla. Suurin mielenkiinto kohdistuu siihen, miten suuri osa katalonialaisista osallistuu äänestykseen.

– Pitää muistaa, että tilanne on todellinen ja vakavasti otettava. Poliittinen johto saanut on paljon tuomioita ja vankila uhkaa. Ei tätä leikillä tehdä, Riitakorpi painottaa.

Enemmistö Katalonian asukkaista haluaisi äänestää alueen asemasta, jos siihen tarjoutuisi tilaisuus laillisessa kansanäänestyksessä.

Katalonian aluehallinnon kesällä teettämän kyselyn mukaan itsenäistymistä vastustaa 49 prosenttia ja kannattaa 41 prosenttia katalonialaisista. On kuitenkin mahdollista, että Espanjan keskushallinnon kovat otteet ovat sen jälkeen käännyttäneet lisää katalonialaisia itsenäisyyden kannalle.

Lue lisää: Espanja aikoo estää kansanäänestyksen, tuhansia poliiseja Barcelonassa – "Katalaaneista tämä tuntuu miehitykseltä"