Leväpuuro-ongelma voi olla kohta totta myös meillä – USA:sta matkitut viljelyopit saattavat pilata Suomenlahden

Leväkukinnot voivat vain pahentua, kun pelloilla yritetään estää väärällä tavalla ravinteiden valumista.

peltoviljely
satelliitikuva lake erie järvestä Usa
Erie- järvellä USA:ssa havaittiin taas laaja sinileväkukinta syyskuun lopulla. Kukinta tallentui satojen kilometrien päähän satellittikameraan.NASA/Landsat 8

Itämeren tila on parantunut vähitellen, mutta pelloilta voi olla tulossa ikävä yllätys. Muuttuneet viljelytavat ovat lisänneet riskiä takapakista vesien suojelussa.

Näin on käynyt Yhdysvaltojen koillisosissa Ohiossa, mutta myös Suomessa leväkukinnot voivat pahentua. Yllätys syntyy siitä miten peltojen muokkaus syksyisin on muuttunut, kun Yhdysvalloista on haettu viljelyoppia myös Suomeen.

Yhä useampi pelto jätetään ilman kunnon muokkausta sängelle tai kasvipeitteelle. Pelloilta valuu sitten seuraavina vuosina leville nopeasti käyttökelpoista lannoitefosforia. Fosforin lisäksi ei tarvita muuta kuin sateita.

Sateiden ennustetaan ilmastonmuutoksen myötä vain yleistyvän ja voimistuvan, joten leväsopan ainekset ovat koossa niin USA:ssa kuin Suomessa. Seurauksena on pahimmillaan juomavesiongelmia sekä kalastuksen ja virkistyskäytön rajoituksia. Paha leväpuuro on myös ikävän näköistä.

’Laiva, jossa on reikä..’

Suomirockin YUP-yhtye julkaisi 90-luvulla Toppatakkeja ja Toledon terästä – kappaleen, joka päättyy synkissä merkeissä: laiva, jossa on reikä, uppoaa.

Synkältä näyttää myös ohiolaisen Toledon arki, kun alueen perinteinen terästeollisuus on pahoissa vaikeuksissa. Kaupunki on saanut kärsiä myös pahoista leväkukinnoista kaupungin läpi virtaavassa Maumee-joessa ja Erie-järvellä. Järvi on läntinen osa rajaseudun Suuria järviä.

Vihreä sinilevämatto on tuttu näky toledoIaiselle Saratt Bridgessille. Hän muistaa, että hänelle kerrottiin jo pikkutyttönä, että kaupungin rannoilla ja lahteen virtaavalla joella uiminen on aina vähän herrassa. Myös tänä kesänä hän odotti, että Erie-järven rannalla sijaitsevan kaupungin vedet olisivat uimakelvottomia.

toledolaIainen Saratt Bridges
Saratt Bridges on tottunut leväongelmiin Toledossa satoi tai paistoi. Kari Ikävalko

– Äitini juottaa koiralleen pullovettä, mutta minulla ei ole varaa siihen, Bridgess puhahtaa.

Nelikymppisen Bridgessin arkeen vaikuttavat sinileväkukinnat ovat pahentuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Kukintojen pahin aiheuttaja eli maatalous tiedetään nyt tarkasti. Yksimielisyys on myös siitä, että kukintoja pitää vähentää.

Kukintojen syypääksi on selvinnyt (siirryt toiseen palveluun) alueen pelloilta valuvat ravinteet lannoitteista ja lannasta. Syy ei sinänsä vaikuta yllättävältä, kun taivasta kohden kurottaa maissintähkien täyttämät pellot. Myös karjataloutta on paikka paikoin paljon.

Lannoitteiden käyttö on vähentynyt niin Ohiossa kuin Suomen pelloilla jo pitkään huippuvuosista. Tästä huolimatta viime vuosiin on mahtunut paljon laajoja leväkukintoja.

Tarkemmista syiden tutkinnoista voi olla apua myös Suomenlahden ja Saaristomeren leväongelmiin, etenkin rannikkovesissä. Maatalous on edelleen keskeisin Suomen vesien likaaja.

Erie -järven lahti sateisena iltapäivänä Toledossa.
Erie -järven lahti sateisena iltapäivänä Toledossa .Kari Ikävalko / Yle

Ohion alueella maata on viljelty usean vuosikymmenen ajan niin sanotusti heittämällä siemenet suoraan sänkeen eli suorakylvöllä. Menetelmä on yleistynyt myös esimerkiksi Lounais-Suomessa.

– Suorakylvö vähentää peltoaineksen kulkeutumista vesistöön ja kokonaisfosforin määrää siellä, ja se on erittäin tehokas tapa pitää peltomaa kunnossa. Sitä pitää kuitenkin kehittää paremmaksi vesien kannalta, maatalousekologian professori Jay Davies Ohion yliopistolta tiivistää tilanteen.

Pahat juomavesiongelmat herättivät

Miksi sitten entistä rajumpia leväkukintoja? Tilanteeseen herättiin kunnolla muutama vuosi sitten, kun juomavetensä Erie-järvestä saava Toledo joutui keskeyttämään veden jakelun muutamaksi päiväksi puolelta miljoonalta ihmiseltä. Järven pintaan oli kertynyt isojen kukintojen yhteydessä myös myrkkylevää, jota pääsi myös alueen juomaveteen.

Leväongelmia on tutkittu paljon, ja yhden varteen otettavan selityksen mukaan ongelmien yleistymisen ja voimistumisen kanssa osuu yksiin viljelyn muuttuminen alueella.

Maissia ja soijaa viljellään alueella suorakylvämällä. Maanviljelijän työn ja polttoaineen käyttö vähentyy, kun raskas syyskyntö jää väliin. Samalla myös kalliit lannoitteet pysyvät paremmin pellossa, eivätkä valu sateella mullan mukana veteen. Satoa saadaan entiseen tapaan.

Mutta ravinteita kuitenkin valuu väkevämmässä muodossa.

Professori Jay Davis Ohion yliopistosta
Professori Jay Davis Ohion yliopistostaKari Ikävalko /Yle

– Aika moni maatalouden ympäristösuojelutoimi pyrkii vähentämään eroosiota. tutkija Petri Ekholm moittii nykyisiä maatalouden keinoja.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Ekholmin tarkoittaa keinoilla muun muassa suorakylvöä. Puhtaan suorakylvön lisäksi Suomessa on laajalti käytössä niin sanottu kevennetty peltojen muokkaus. Tämä vastaa Ekholmin mukaan pitkälti suorakylvöä.

EU:n ja Suomen maatalouden ympäristötuki myös kannustaa viljelijöitä jättämään ison osan pelloista kevyelle muokkaukselle ja kasvipeitteisiksi. Suorakylvössä ja kevyessä muokkauksessa ravinteet jäävät pellon pintakerroksiin ja huuhtoutuvat siitä helposti varsinkin kovien sateiden mukana suojakaistojen ohi vesiin.

Muun muassa suorakylvöllä vähennetään multakokkareiden ja sen mukana ravinteiden valumista. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Ekholm muistuttaa, että fosforin kokonaismäärän laskusta huolimatta pelloilta valuu kuitenkin leville käyttökelpoisempaa fosforia eräänlaisena väkevänä vetenä.

Suorakylvön yleistyminen muun muassa Ohiossa osuu ajankohtaan, jolloin Maumee-joessa ja Eriellä havaittiin fosforin koostumuksen muutos ja niin sanotun liuenneen fosforin määrien yleistyminen. 90-luvullta alkanut muutos osuu yksiin pahentuneiden levälauttojen kanssa.

Myös Suomessa on viitteitä vastaavasta kehityksestä Säkylän Pyhäjärvellä, jonne virtaavassa Yläneenjoessa on havaittu sama kuin Ohiossa. Tutkimusta fosforin muutoksista ja peltojen toiminnasta on kuitenkin vähän Suomessa.

Maissipelto
Maissipeltoa Ohiossa.Kari Ikävalko / Yle

– Mahdollisuus, että tehdään suuria virheitä, on niin suuri, että vaikutuksia pitää selvittää lisää, tutkija Petri Ekholm muistuttaa mahdollisesta takapakista vähitellen edenneessä vesistöjen suojelussa.

Ongelmaan viitataan myös EU:n rahoittaman maaseutuohjelman ympäristötoimien väliarviossa (siirryt toiseen palveluun). Arviossa ohjelman yhtenä onnistumisena pidetään sitä, että viljelyalasta jo yli puolet pelloista muokataan kevyesti ja jätetään kasvipeitteisiksi talven yli.

Suomessa noin joka kymmenes peltohehtaari, jolla viljellään yksivuotisia kasveja, on suorakylvetty. Ala kasvaa paljon isommaksi, jos huomioidaan kevyesti muokatut pellot. Näitä peltoja on eri puolilla, mutta se on laajasti käytössä muun muassa Lounais-Suomessa.

– Riski pitää ehdottomasti huomioida, mutta ratkaisu ei ole muokkauksen lisääminen, vaan peltojen liikafosforin vähentäminen, esittää agronomi Markku Puustinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Maumee-joki Ohio Toledo
Maumee-joki on matala ja monin paikoin hyvin rehevä. Sinilevää kasvaa joella kesäkuusta syyskuulle.Kari Ikävalko /Yle

Rahaa valuu paljon

Eläkkeellä oleva syntyperäinen toledolainen juristi Jude Aubry on huolissaan alueen vesistä. Ongelman hoitaminen on hänen mukaansa kiinni tahdosta niin Ohion osavaltiossa kuin liittovaltion tasolla.

– Kyllä maanviljelijöillä pitäisi olla tiukempia säädöksiä muun muassa lannan käytölle ja lannoitteille, Aubry puuskahtaa.

Peltojen liika lanta on näkynyt muun muassa viime kesänä kalakuolemina, joita on löytynyt Maumeen rannoilta. Pelloilla on ollut lannan lisäksi liikaa myös lannoitteita.

Lannan käyttöä on rajoitettu viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana osavaltiotasolla. Viljelijät eivät saa muun muassa levittää lantaa jos sääennuste lupaa kovia sateita seuraaville päiville.

Kyltti Starbucks-kahvilaketjun ikkunassa Toledossa 3. elokuuta 2014.
Kyltti Starbucks-kahvilaketjun ikkunassa Toledossa 3. elokuuta 2014.Jeff Kowalsky / EPA

Pahat vesiongelmat ovat vauhdittaneet myös päätöksiä rajoittaa lannan levitystä talvella jäisille tai lumisille pelloille. USA ja Kanada ovat piakkoin hyväksymässä uuden ohjelman (siirryt toiseen palveluun), jolla etenkin vesistöjen fosforipäästöjä pitäisi vähentää 40 prosenttia 2008 tasosta.

– Toivomme, että vesiongelman ratkaisut löytyvät mahdollisimman nopeasti ja voimme muutaman vuoden kuluttua sanoa, että olemme oikealla tiellä, toivoo johtaja Batekka Panister Toledon vesi- ja viemärilaitokselta.

Maataloudessa kaivataan Panisterin mukaan vielä tutkimuksia parhaista keinoista tarttua päästöihin. Myös laajalla toimintaohjelmalla pyritään vähentämään käytännössä maatalouden päästöjä.

Määrät ovat isoja, sillä pelkästään fosforipäästöt Suomenlahteen Suomesta ovat puolet siitä määrästä mitä Maumee-joesta pitäisi vajaassa kymmenessä vuodessa vähentää. Leikkauksilla ei päästä levälautoista eroon, mutta leväsoppaa on harvemmin.

johtaja Batekka Panister Toledon vesi- ja viemärilaitos
Johtaja Batekka Panister Toledon vesi- ja viemärilaitokselta kaipaa nopeita tekoja juomaveden parantamiseksi.Kari Ikävalko /Yle

Yhdysvalloissa rahaa on käytetty paljon perusongelman selvittämiseen. Myös Toledon kaupunki käyttää satoja miljoonia euroja juomavetensä varmistamiseen ja tutkimuksiin.

Suorakylvön lisäksi pahentuneeseen tilanteeseen on haettu syitä yli 10 miljoonan ihmisen tiheästi asutetun rannikon kosteikkojen häviämisestä, kuolleista pohjista ja vieraslajien vaikutuksista järven luontaiseen puhdistumiseen.

Ohiossa tutkitaan parhaillaan kuinka parantaa suorakylvön käyttöä pelloilla. Tutkijat laskevat muun muassa sitä, millä houkutella maanviljelijöitä investoimaan kalustoon, jolla lannoitteet voisi sijoittaa jonkin verran pintaa syvemmälle nykyisen pintalannoituksen sijaan. Suomen tavoin sinne kaavaillaan lisää suojakaistoja ja kosteikkoja. Viljelijöitä neuvotaan myös jättämään pellot kasvipeitteiseksi talvella.

Rantakuva Toledosta
Toledon läpi virtaavan Maumee-joen rantaa ehostetaan.Kari Ikävalko / Yle

Keinot ovat tuttuja Suomesta ja niiden teho on kyseenalainen. Muun muassa suojakaistoja pitää hoitaa, eikä lopputulos ole silti paras mahdollinen. Niillä voidaan ehkäistä mullan valumista ravinteineen, mutta se on osa kokonaisuutta.

Agrologi Markku Puustisen mukaan on selvä, että suorakylvö huonosti toteutettuna on petollista vesille. Etenkään kaltevia liikaravinteisia peltoja ei Puustisen mukaan kannata suorakylvää tai jättää pitkäksi aikaa kasvipeitteisiksi. Kyseisiä peltoja on Suomessa vielä paljon, ja riski valumille on suuri Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Suorakylvöllä voi olla ikävät seuraukset ainakin paikallisesti järvissä ja merenrannoilla.

Suomen tilannetta parantaa se, että lannoitteita ei levitetä aivan pellon pintaan. Myös lannan levitysmääriä ja -aikoja on tiukennettu.

– Peltojen fosforimäärät ovat edelleen yleisesti liian korkeita. Ravinteita on kertynyt kovalla käytöllä oleville pelloille monin verroin kasvien tarpeisiin nähden, Puustinen analysoi maatalouden arkea.

Liikafosforin määrä pelloilla on alentunut hiljalleen niin Suomessa kuin Ohiossa. Suorakylvö on sen sijaan yleistynyt.