Koe uusi yle.fi

Itä-Suomen lapsi elää lyhyemmän elämän kuin ikätoverinsa – avuksi iltasadut ja yhteiset ateriat?

Vähäinen liikunta, ylipaino ja päihteet ovat esimerkiksi kainuulaisille lapsille ja nuorille arjen ongelmakohtia. Kainuun sote etsii ratkaisuja ongelmiin muun muassa vanhempien avulla.

perheet
vastasyntyneen käsi
Esimerkiksi Kainuussa vauvojen elinajanodote on hyvin matala verrattuna vaikkapa Länsi-Suomen maakuntiin.AOP

Kajaani

Kajaanin Kauppatorin leikkipuiston suuressa laivassa leikkii muutamia lapsia, vaikka syksy on tuonut jo koleammat ilmat Kainuuseen.

Vauhtia ja ääntä riittää, ja mielikuvitus vie lapset leikeissään merille seikkailemaan.

Keskimääräisesti kainuulaisen lapsen elinajanodote on yksi Suomen matalimmista. Ylipäätään matalimmat elinajanodotteet löytyvät Itä-Suomesta (siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti).

Ilmiöön voitaisiin vaikuttaa yksinkertaisillakin keinoilla. Esimerkiksi leikkipuistoissa tapahtuvaa liikuntaa kaivattaisiin huomattavasti enemmän.

Syyt tutuissa tekijöissä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perhepalvelujohtajan Matti Heikkisen puheesta voi aistia huolta, kun keskustelun aiheeksi nousee kainuulaisten lasten ja nuorten hyvinvointi tänä päivänä.

– Siinä mennään aika lailla samanlaisia latuja kuin aikaisemminkin. Täällä on mielestäni hyvin ristiriitainen tilanne: tänä päivänä kun lapsi syntyy Kainuussa, niin hänen elinajanodotteensa on keskimääräisesti yksi Suomen matalimmista. Sama juttu on myös nuorten aikuisten ja lasten kohdalla, Heikkinen toteaa.

Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuosina 2013–2015 Kainuussa syntyneen pojan elinajanodote oli 76,52 vuotta. Etelä-Savossa se oli matalin, 76,34 vuotta. Vastasyntyneillä tytöillä vastaava luku oli 83,43 vuotta, matalin odote oli Pohjois-Karjalassa, 82,96 vuotta. Koko maassa poikien elinajanodote on 78,18 vuotta ja tyttöjen 83,94 vuotta.

Puolestaan vuosina 2014–2016 kainuulaisen 25-vuotiaan aikuisen elinajanodote oli maan pienin (siirryt toiseen palveluun) (Terveytemme). Seuraavina tulivat Etelä-Savo, Kymenlaakso ja Pohjois-Savo.

Yleisiä asioita, joihin pitää ja kannattaisi vaikuttaa, liittyvät lasten liikkumiseen, ruokailuun sekä ylipainoon.

Matti Heikkinen

Tutkimustiedoista on huomattu suurimmat vaikuttajat matalaan elinajanodotteeseen.

– Siihen on kaksi perustekijää: suomalaisten ja erityisesti kainuulaisten perimässä on eroja, jotka näyttäytyvät Itä-Suomessa ja Kainuussa. Ja sitten jokaisen lapsen ja nuoren, yksittäisen henkilön, terveyskäyttäytyminen sekä elinympäristö vaikuttavat elinajanodotteeseen, Heikkinen kertoo.

Terveyskäyttäytymisen ongelmat kohdistuvat tuttuihin tekijöihin.

– Yleisiä asioita, joihin pitää ja kannattaisi vaikuttaa, liittyvät lasten liikkumiseen, ruokailuun sekä ylipainoon. Ja tietysti lasten ja nuorten päihteiden käyttöön, Heikkinen kertoo.

Kainuun soten tiedot lasten ja nuorten hyvinvoinnista perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä soten omiin tilastoihin. Heikkinen haluaa korostaa, ettei tilastotietoja voida yleistää jokaiseen kainuulaiseen lapseen ja vanhempaan. Mutta keskimääräisesti kainuulaisten lasten ja nuorten hyvinvointi on huomattavasti huonommalla tolalla kuin muualla Suomessa.

Juominen ja polttaminen

Varsinkin päihteet näkyvät kainuulaisten lasten elämässä. Tämän on huomannut Kajaanin perhekeskusvastaava Helena Saari.

– Kyllä ne näkyvät. Asiakkuuksissa on perheitä, joissa päihteet ovat taustalla, Saari kertoo.

Päihteiden käyttöön liittyy Kainuussa ikävä perinne.

– Esimerkiksi päivittäinen tupakointi on yleisempää kuin muualla Suomessa, perhepalveluvastaava Matti Heikkinen kertoo.

Tumpattuja tupakoita
Lasten ja nuorten tupakointi on vähentynyt Kainuussa.Jyrki Valkama / Yle

Nuorten päihteiden käyttäminen on vähentynyt (siirryt toiseen palveluun) (THL) viime vuosina, ja sama trendi näkyy myös Kainuussa. Heikkinen kuitenkin toteaa, että vaikka valtakunnallisesti suunta on hyvä, niin kärkisijalta löytyy edelleen tuttu maakunta.

– Kainuuseen nämä myönteiset trendit ja kehitykset tulevat viiveellä. Esimerkiksi lasten ja nuorten tupakoiminen on selkeästi alueella vähentynyt, mutta se on silti täällä yleisempää kuin koko maassa.

Huoli kohdistuu myös aikuisiin, sillä sama virsi soi myös heidän tilastoissaan.

– Vanhempien päihteiden käyttö on myös tällä alueella huolestuttavaa, sillä hekin käyttävät keskimäärin enemmän päihteitä kuin koko muu Suomi, Heikkinen kertoo.

Esimerkiksi vuonna 2016 eniten alkoholijuomia (siirryt toiseen palveluun) (THL) myytiin Lapissa, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa.

Ruokapöydät kaikuvat tyhjyyttä

Tilastot eivät näytä hirveän positiivista kuvaa kainuulaisista ruokapöydistä. Noin joka toinen lapsiperhe ei ruokaile joka päivä yhdessä. Kun yhteiset ruokailut jäävät pois, jää välistä perheen tärkeiden asioiden keskustelu.

– Syöminen on sosiaalinen tapahtuma, koska siinä vaihdetaan päivän kuulumiset, mietitään illan menot, pohditaan tulevia päiviä ja ylipäätään ollaan yhdessä. Nämä tekijät voivat viime kädessä vaikuttaa siihen, että minkälaisia lapsia ja nuoria me tulevaisuuteen kasvatamme, Matti Heikkinen kertoo.

Ruokailun ongelmat eivät rajoitu vain yhdessä ruokailuun. Lautaset jäävät tyhjiksi kouluruokaloissa sekä ennen kouluun lähtöä.

– Minusta hätkähdyttävä tieto on se, että tänä päivänä alueemme yläkoululaisista joka viides saattaa jättää syömättä koululounaan päivittäin ja joka kolmas saattaa jättää syömättä aamupalan, Heikkinen toteaa.

Perhekeskuksesta apua

Kainuun soten perhekeskukset ovat suuressa roolissa taistelussa lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaavia tekijöitä vastaan. Rooli on jo entuudestaan suuri.

– Tällä hetkellä perhekeskuksen palveluihin kuuluvat muun muassa neuvolapalvelut, perhetyö, perheneuvola ja lastensuojelu, kertoo Kajaanin perhekeskusvastaava Helena Saari.

Näiden lisäksi perhekeskustoiminnan tehtävänä on toteuttaa erilaista toimintaa lapsiperheille.

– Näitä ovat erilaiset ryhmätoiminnat sekä vertaistuki. Yleensä näissä on mukana myös eri järjestöjä, yhdistyksiä ja kuntien toimijoita, Saari kertoo.

Perhepalveluvastaava Helena Saari Kajaanin perhekeskuksessa.
Kajaanin perhekeskusvastaava Helena Saari toivoo, että vanhemmat löytäisivät perhekeskukset ennen arjen ongelmatilanteita. Kimmo Hiltunen / Yle

Koska perhekeskuspalveluiden verkosto jakautuu laajalle alueelle, on Saaren mielestä vaikeaa arvioida, millainen on keskimääräinen kainuulainen asiakas.

– Perhekeskusten asiakkaita ovat perheet, joilla on sellaisia haasteita, jotka vaikuttavat arjen sujuvuuteen, Saari kertoo.

Hänen mukaansa yleensä taustalla ovat vanhempien uupumus arjen pyörittämiseen, jokin kriisi tai päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvät asiat.

Kajaanin lisäksi sotella on perhekeskukset Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella. Perheasemat löytyvät Hyrynsalmelta ja Paltamosta, Ristijärvellä on perheasemaverkosto. Kajaanissa on perhekeskuksen lisäksi kohtaamispaikka Teppanassa.

Taistelu käydään kotona

Vaikka lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on ongelmia, niiden kanssa ei ole jääty voivottelemaan. Lapset ensin – Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (siirryt toiseen palveluun) (Kainuun sote) esitetään monia eri tavoitteita, joita maakunnassa sekä kunnissa lähdetään tavoittelemaan palveluiden osalta.

Yksi kehityskohde on perhekeskusten toiminta. Perhekeskuksista pyritään saamaan matalan kynnyksen paikkoja perheille, jotka tarvitsevat tukea arjen haasteissa. Uudet keinot myös tuovat keskuksia lähemmän lasten elämää, ja omaan olohuoneeseen on mahdollista saada väkeä useammasta eri palvelusta.

– Tulevaisuudessa pystymme toivottavasti jalkautumaan enemmän perheiden koteihin. Meidän ei tarvitsisi aina odottaa, että perheen vanhemmat löytävät meidät ensin, kertoo Kajaanin perhekeskusvastaava Helena Saari.

Mies kävelee sisään Kajaanin perhekeskukseen.
Lapset ensin -hyvinvointisuunnitelmassa Kainuun perhekeskuksista halutaan matalan kynnyksen paikkoja vanhemmille.Kimmo Hiltunen / Yle

Yhteistyötahoja on houkuteltu mukaan myös tärkeään valistustyöhön. Perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen nostaa esimerkiksi yhteistyön kirjastojen kanssa.

– Meillä on paljon hyvää, mutta näkisin, että meidän pitäisi jatkuvasti haastaa ja kyseenalaistaa sitä miten kukin arjessa toimii. Esimerkiksi millaiset ovat iltarutiinit? Kuuluuko niihin iltasatu pienen lapsen kanssa?

Heikkinen näkeekin, että julkisten ja yksityisten palveluiden kehittämisen lisäksi muutokseen tarvitaan joka kodin supervoima. Kirjallinen hyvinvointisuunnitelma on Heikkisen mukaan hyvä ohjeellinen selkäranka viranomaisille, mutta kotona tapahtuviin muutoksiin se tuskin on ratkaiseva avain.

– Uutena näkökulmana haluamme nostaa myös esille niitä jokaisen lapsen supersankareita, eli omia vanhempia ja heidän arkisia tekojaan.

– Jos vanhemmat söisivät enemmän yhdessä lasten kanssa, kiinnittäisivät huomiota omaan päihteiden käyttöön sekä omaan ja lasten ruutuaikaan, niin asioihin pystyttäisiin vaikuttamaan, Heikkinen jatkaa.

Kainuun Soten perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen Kajaanissa.
Kainuun soten perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen uskoo, että muutokset lasten ja nuorten hyvinvointiin lähtevät kotoa käsin.Kimmo Hiltunen / Yle

Heikkinen toteaa, että jokainen kainuulainen voi omassa roolissaan pohtia, miten pystyisi vaikuttamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin.

– Kioskit ja kaupat voisivat esimerkiksi miettiä trendiä, että lasten energiajuomakulutus kasvaa koko ajan. Voisiko se kauppias tehdä asialle jotain?

Lue lisää:

Itä-Suomessa väki on edelleen sairaampaa kuin lännessä – syypäänä esi-isät ja heidän tekosensa

Meneekö maaseudun nuorilla huonommin kuin kaupungin? "Koko kylässä on tosi hyvä yhteishenki"

Kainuulaisten riskit ovat suuret, mutta synnytykset sujuvat muuta maata turvallisemmin

Huonot elintavat lyhentävät kainuulaisten elämää