Lääketieteen Nobelin sai kolme biologisen kellon tutkijaa

Tämänvuotisen lääketieteen Nobel-palkinnon jakavat kolme amerikkalaistutkijaa Jeffrey C. Hall, Michael Rosbash ja Michael W. Young.

tiede
Lääketieteen Nobel-palkinnon jakavat Jeffrey C. Hall (vas.), Michael Rosbash (kesk.) ja Michael W. Young (oik.).
Lääketieteen Nobel-palkinnon jakavat Jeffrey C. Hall (vas.), Michael Rosbash (kesk.) ja Michael W. Young (oik.).Jonathan Nackstrand / AFP

Jeffrey C. Hall, Michael Rosbash and Michael W. Young ovat tutkineet (siirryt toiseen palveluun), miten molekyylimekanismit vaikuttavat kasvien, eläinten ja ihmisten keinoihin säätää biologista kelloaan.

Amerikkalaiskolmikko on tutkinut eliöiden vuorokausirytmiä muun muassa banaanikärpäsillä ja pystynyt erottamaan geenin ja proteiinin, jotka vaikuttavat eliöiden sisäiseen kelloon.

Nobel-komitean mukaan kolmikon saavutusten ansiosta ymmärrys sisäisen rytmin toiminnoista ja sopeutumisesta ympäristöön on syventynyt.

Sisäinen kello vaikuttaa ihmisellä muun muassa hormonitasoihin, uneen, kehon lämpötilaan ja aineenvaihduntaan. Ilmiö selittää myös aikaeroväsymystä, kun sisäinen kello ja ulkoinen ympäristö käyvät eri tahtia.

Professori Aarno Palotien mukaan unirytmin tutkimus kuuluu lääketieteen tämän hetken kuumiin aiheisiin. Useiden aivosairauksien taustalla epäillään olevan unirytmin häiriöitä.

Esimerkiksi migreenin syntyyn voi vaikuttaa ihmisen sisäisen kellon häiriö.

Samaa mieltä on toinenkin Helsingin yliopiston professori Tiina Paunio.

– Löydökset ovat olleet uraauurtavia biologisen kellon ja vuorokausirytmin mekanismien tunnistamisessa, sanoo psykiatrian professori.

– Tämä on hieno tunnustus tärkeälle fysiologian ja molekyyibiolgoian tutkimusalueelle, jolla on merkittäviä seurannaisilmiöitä myös kliinisessä lääketieteessä.

Sisäisen kellon desynkronointi johtaa Paunion mukaan merkittäviin terveysongelmiin, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, metaboliseen oireyhtymään ja mahdollisesti jopa syöpäsairauksiin.

Tässä on kuitenkin huomattavaa yksilöllistä vaihtelua, mikä todennäköisesti liittyy kelloa säätelevien mekanismien yksilölliseen joustavuuteen.

Lääketieteen tai fysiologian Nobel-palkinto on suuruudeltaan yhdeksän miljoonaa Ruotsin kruunua eli hieman yli 936 000 euroa.

Viime vuonna lääketieteen Nobel-palkinnon sai japanilainen solubiologi Yoshinori Ohsumi. Hän sai palkinnon muun muassa solujen uusiutumista koskevasta autofagian mekanismien tutkimuksesta.

Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin vuonna 1901.

Lisätty klo 21.00 professori Tiina Paunion kommentit