1. yle.fi
  2. Uutiset

Merimetsotyöryhmä esittää merimetsokannan rajua vähentämistä Pohjanmaan rannikolla

Pitkällä aikavälillä merimetsojen määrää esitetään vähennettäväksi 25 prosenttiin vuoden 2016 tasosta. Tämä tarkoittaisi, että jäljelle jäisi noin 2000 pesivää paria.

Merimetsojen hävittäminen
Merimetsoja ilmassa ja luodolla
Jarkko Heikkinen / Yle

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yhteinen toimenpidesuunnitelma merimetsokannan hallitsemiseksi on valmistunut. Raportissa todetaan, että Pohjanmaan rannikkoalueiden merimetsokanta on vahva ja se aiheuttaa paikallisesti haittaa sekä kalataloudelle että alueen virkistyskäytölle.

Merimetsotyöryhmä haluaa toimenpidesuunnitelman avulla osoittaa, että merimetsojen haittavaikutusten vähentämiseksi on olemassa hyviä mahdollisuuksia. Pohjanmaalla tehty toimenpidesuunnitelma on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Viisi esimerkkialuetta

Työryhmä on koonnut viidestä esimerkkialueesta omat toimenpide-ehdotuksensa ja lisäksi jokaisesta alueesta käydään läpi pesivien merimetsojen määrät, linnun vaikutukset sekä kalasto ja kalastus.

Esimerkkialueiksi on valittu Lapväärtin-Isojoen jokisuisto, Maalahdenjoen suistoalue, Oravainen-Monå-Kantlaxfjärdenin alue, Raippaluodon Revofjärden ja Vaasasta eteläinen kaupunginselkä.

Jokaisen alueen toimenpide-ehdotukset ovat pohjana kun haetaan poikkeuslupia merimetsokantojen hillitsemiseksi. Poikkeusluvat myöntää Varsinais-Suomen ELY-keskus. Työryhmän puheenjohtaja Vincent Westberg kertoo, että ehdotetut toimenpiteet ovat pitkälti niitä, mitä on jo aiemminkin ollut esillä.

– On ne häätämiset, munien öljyämiset ja myös ampuminen ehdotuksena. Nämä ovat ehdotuksia ja ne on jaettu viidelle esimerkkialueelle ja kaikilla on eri perusteet. Näistä pitää hakea normaaliin tapaan poikkeuslupa, kertoo Westberg.

Merimetsotyöryhmä supistui

Työryhmässä on ollut mukana jäseniä muun muassa Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Myös kalastajien etujärjestö Österbottens Fiskarförbund on mukana ja eri Pohjanmaan rannikkokuntien edustajia.

Toimenpidesuunnitelman tekoon alkuvaiheessa osallistui myös ympäristöjärjestö Natur och Miljö mutta se jäi myöhemmin pois. Järjestö ilmoitti tänään, ettei se voi hyväksyä nyt tehtyä toimenpidesuunnitelmaa merimetsojen vähentämisen määrän kohdalla.

Raportin mukaan pesivä merimetsokanta pitäisi sopeuttaa vuoden 2014 tasolle. Pesivien merimetsojen määrä olisi näin ollen noin 2000. Vähennys lasketaan vuoden 2016 tasosta, jolloin pesiviä pareja oli lähes 7500. Työryhmän puheenjohtaja Vincent Westberg sanoo, että vähennys tapahtuisi pitkällä aikavälillä.

Raippaluodon kylän yhteisalueen edustajana työryhmässä ollut Ari Isosalo kertoo, että kannan vähentämisen puolesta puhuu moni asia.

– Ensimmäiseksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuva vahinko. Toinen on asutukselle aiheutuva haitta, ja kolmas on isot merimetsoyhdyskunnat. Se luonnon monimuotoisuus kärsii, muut linnut eivät välttämättä kykene selviytymään siellä jos merimetsoja on paljon, listaa Isosalo.

Avuksi poikkeuslupahakemuksiin

Ari Isosalon mielestä merimetsokeskustelu on ollut tulehtunutta ja kärjistynyttä. Työryhmässä erimielisyyksiltä ei vältytty mutta jonkinlainen yksimielisyys kuitenkin saavutettiin. Puheenjohtaja Vincent Westberg sanoo, että keskustelu on ollut avointa.

– Hyvin vahvoja kantoja puolin ja toisin. Työ oli keskustelevaa ja aika avointa on ollut peli. Kaikilla on oma kanta ja on nostanut sen esille, kertoo Westberg.

Mutta mitä toimenpidesuunnitelmalle nyt tapahtuu?

– Se on hyvä perusasiakirja, jonka pohjalta pystyy laatimaan poikkeuslupahakemuksia ja sehän on puuttunut Suomesta. Välillä on voinut olla vaikea selvittää miksi pitäisi puuttua merimetsokantaan jollakin alueella, kertoo Westberg.

Hänen mukaansa suunnitelmasta hyötyy sekä poikkeusluvan hakija että luvan myöntäjä.

Tällä hetkellä Vaasassa on kaksi poikkeuslupaa merimetsojen vähentämiseksi ja Westberg uskoo, että toimenpidesuunnitelman julkaisun myötä hakemuksia on koko Pohjanmaan rannikkoalueelta tulossa lisää.

Lue seuraavaksi