1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Katalonia

Analyysi: Miksi EU vaikeni, kun Espanjan poliisi pamputti Katalonian äänestäjiä?

EU vetoaa oikeusvaltioperiaatteeseen sekä Puolan että Espanjan tapauksissa. Ensimmäisessä se on peruste puuttua tilanteeseen, toisessa olla puuttumatta, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Mellakkapoliisit ja aktivistit ottivat yhteen äänestyspaikkana toimivan koulun edustalla Barcelonassa sunnuntaina. Kuva: Alberto Estevez / EPA

BRYSSEL Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pääsi yllättämään Facebook-seinänsä kirjoituksessa eilen sunnuntaina.

– Onko EU arvojen ja periaatteiden yhteisö, vai onko se kerho, jonka jäsenyys antaa oikeuden tehdä omien rajojensa sisällä mitä hyvänsä, Halla-aho kysyi (siirryt toiseen palveluun) vaatiessaan Suomen hallitukselta tiukempaa linjaa suhteessa Espanjan poliisin koviin otteisiin Kataloniassa.

Tähän asti perussuomalaisissa on suhtauduttu nuivasti EU:n pyrkimyksiin puuttua esimerkiksi Puolan ja Unkarin hallitusten oikeusvaltiota uhkaavaan toimintaan.

**Halla-ahon kysymys **on silti kiinnostava. Mikseivät esimerkiksi komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoneet mitään, kun Espanjan poliisi kohteli kaltoin katalaaniäänestäjiä ja sadat joutuivat käymään sairaalassa?

Unioni reagoi vuorokautta myöhemmin, maanantaina iltapäivällä. Komissio toisti, että Katalonian kansanäänestys ei noudattanut Espanjan lakia, ja että kyse on Espanjan sisäisestä asiasta.

Toimittajajoukon toistuvista kysymyksistä huolimatta komission tiedottaja ei tuominnut Espanjan poliisin otteita, vaan vetosi kirjalliseen lausuntoon (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan "väkivalta ei voi olla politiikan väline".

**Komissio kehotti osapuolia **keskustelemaan keskenään. Se ei kuitenkaan tarjoutunut välittäjäksi näissä keskusteluissa, ja toisti, että mikäli Katalonia onnistuisi jonain päivänä irtautumaan Espanjasta, se irtautuisi samalla Euroopan unionista.

Komission kanta on pettymys itsenäisyysmielisille katalaaneille, jotka ovat toivoneet unionilta vetoapua.

Palataanpa Halla-ahon kysymykseen. Komission mukaan Espanjan tapaus eroaa Puolasta siinä, että Espanjan nykyinen perustuslaki on ollut voimassa jo liki 40 vuotta, eikä sitä olla muuttamassa.

Puolassa taas hallitus pyrkii unionin mukaan heikentämään perustuslakiin kirjattua oikeusvaltioperiaatetta.

Niinpä EU katsoo, että sen tehtävä on puuttua peliin Puolassa, mutta katsoa toisaalle Kataloniassa. Komission tiedottaja Margaritis Schinas ei nähnyt Espanjan poliisin toiminnassa ristiriitaa sananvapauden tai kokoontumisvapauden kannalta.

Unionin kanta ei ehkä ole täysin johdonmukainen, mutta sille on ymmärrettävät syyt. Jäsenmaiden sisäisiksi katsottuihin asioihin puuttuminen on ollut EU:lle tabu. Erityisen tulenarkaa on ottaa kantaa irtautumaan pyrkivien liikkeiden ja hallitusten välisiin kiistoihin.

**Lisää itsehallintoa **tai jopa itsenäisyyttä hamuavia porukoita on jäsenmaista ainakin Belgiassa, Iso-Britanniassa, Italiassa ja Ranskassa. Pienenkin myönnytyksen tekeminen yhdelle liikkeelle avaisi Pandoran lippaan, ja tekisi unionista osapuolen muidenkin maiden kiistoissa.

Laimeaa reaktiota voi selittää osaltaan sekin, että Juncker ja Tusk kuuluvat samaan eurooppalaiseen EPP-puolueryhmään kuin Espanjan pääministeri Mariano Rajoy. EPP on myös tähän asti torjunut pyrkimykset nostaa Katalonia keskustelunaiheeksi Euroopan parlamentissa.

Ei siis ole mitenkään yllättävää, että komissio asettuu Katalonian itsenäistymiskysymyksessä Espanjan puolelle. Hämmennystä herättää ainoastaan se, miksi poliisin kovat otteet saavat sen hiljaisen hyväksynnän.

Ai niin, ja entäs Kosovo? Miksi EU tunnusti Kosovon itsenäisyyden, mutta torjuu Katalonian pyrkimykset?

– Espanja on jäsenmaa, Schinas sanoi.