Koe uusi yle.fi

Viesti ilman hymiöitä on luonnollista tulkita loukkaukseksi – mutta tutkijoilla on kehitteillä ratkaisu tähänkin

Sanattoman viestinnän puute tekee pikaviestien tulkitsemisesta usein vaikeaa. Tutkijat kehittävät nyt muun muassa hihaa, joilla tunteet saataisiin chattaillessa aikaisempaa paremmin esiin.

pikaviestintä
Nuori.
Esko Jämsä / AOP

Kännykkä värähtää taskussani. Avaan pikaviestisovelluksen ja totean syntymäpäivää viettävän ystävän vastanneen onnitteluuni : "Kiitos".

Oudon lyhyt ja koruton viesti hyvän ystäväni lähettämäksi. Onko hän jostain syystä vihainen minulle?

Jo Platon varoitti

Alun tilanne voi olla tuttu usealle meistä, jotka käytämme nykyaikaisia pikaviestisovelluksia arjessamme. Lyhyet, vain sanalliseen muotoon puetut viestit jättävät jälkeensä usein enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Kun viestin lähettäjän tunnetilaa joutuu arpomaan niukan tiedon pohjalta, nousevat vastaanottajan mieleen usein kielteiset ajatukset, aivotutkija Katri Saarikivi toteaa. Reaktio on inhimillinen.

– Meidät on viritetty niin, että havainnoimme toisiamme ja ympäristöämme. Jostain syystä kielteiset signaalit saavat enemmän huomionarvoa.

Myös ihmisten väliselle kanssakäymiselle luontainen sanaton viestintä uupuu tekstipohjaisesta viestistä kokonaan.

– Jo filosofi Platon varoitti kirjoitetun tekstin olevan perin onnetonta – se jää heitteille eikä se pysty puolustamaan itseään, kertoo informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen.

Hymiöt kertovat tunteen kaipuusta

Ainoastaan tekstiä sisältävät lyhyet viestit eivät kuitenkaan enää ole niin suosittuja kuin ennen.

Esimerkiksi tekstiviestien määrä on laskenut Suomessa. Osaksi siitä syystä, että videon ja äänen liittäminen on vaivattomampaa pikaviestisovelluksilla.

WhatsAppin kaltaiset, netin yli toimivat pikaviestisovellukset ilmentävät hyvin myös nykyaikaista chat-kulttuuria, johon kuuluvat oleellisena osana hymiöt, gif-animaatiot ja emojit.

– Ne kertovat tarpeestamme kiertää netin tunnevajetta, Katri Saarikivi pohtii.

Voitaisiinko tunne välittää pikaviestimeen suoraan ihmisen fysiologiasta?

Katri Saarikivi

Vastaanottajan tunteiden tulkkaus vaikkapa hymiön tai viestiin liitetyn äänen perusteella on Saarikiven mukaan tärkeää. Se mahdollistaa empatian synnyn, joka vuorostaan johtaa ihmisten väliseen ymmärrykseen.

Hymiöllä koristeltu viesti ei kuitenkaan ole sama asia kuin kasvokkain sanottu lause. Todelliset tunteet lipsahtavat usein tahtomattakin äänenväriin ja kasvojen ilmeisiin. Hymiön käyttö on vuorostaan tietoinen valinta.

– Voit valita viestiin iloa merkkaavan emojin, vaikka et oikeasti olisi iloinen, Saarikivi muistuttaa.

Tulevaisuudessa tunnehiha käteen?

Hymiö- ja kuvasymboleiden esiinmarssin jälkeen Katri Saarikivi ennakoi seuraavan askeleen harppaavan pidemmälle tunnetiedon välittämisen maailmaan.

– Voitaisiinko tunne välittää pikaviestimeen suoraan ihmisen fysiologiasta, aivan kuten se välittyisi puhuessa kasvotusten?

Teknologia vastaavalle toiminnalle on Saarikiven mukaan jo olemassa. Konenäköalgoritmit, joita on kehitetty pitkään muun muassa Oulun yliopistossa (siirryt toiseen palveluun), saattavat Saarikiven mukaan tulla osaksi pikaviestimistä.

Konenäkö on osa myös Saarikiven tutkimusryhmän kehittämää tekniikkaa, jossa tunnetieto välittyy verkon yli. Niin kutsuttu tunnehiha kertoo sen pukeneelle, mitä tunnetta viestin välittäjä kokee.

Prototyyppivaiheessa oleva tunnehiha toimii seuraavasti: Pikaviestisovelluksella viestiessä tietokoneen kamerat ovat päällä. Niiden kautta konenäkö poimii tunnetietoja viestijöiden kasvoista ja välittää ne heidän pukemiinsa hihoihin. Erilaiset tunteet välittyvät erilaisina hihan välittäminä kosketuksina.

– Ehkä jonain päivänä se toimisi vaikkapa Facebookin Messengerissä, Saarikivi visioi.