Ilmastoguru James Hansen Suomessa: Pariisin ilmastosopimuksen hypetys on soopaa, hiilimaksut äkkiä käyttöön

St1:n Mika Anttonen on yhtä mieltä Helsingissä esiintyneen ilmastotutkijan kanssa kiireestä. Anttonen esitti viisi omaa teesiään, joilla ilmasto pelastuu.

Nordic Business Forum
James Hansen
Ilmastotutkija James Hansen Messukeskuksen lavalla maanantaina.Petteri Sopanen / Yle

– Jos olen rehellinen, kaikki kauniit puheet Pariisin ilmastosopimuksen vaikutuksista ovat täyttä soopaa, kuului ilmastotutkija James Hansenin viesti maanantaina Helsingissä.

"Täyttä soopaa" on vapaa käännös. Lavalla Hansen käytti termiä bullshit. Maailman tunnetuimpiin ilmastotutkijoihin kuuluva Hansen päästi ärräpäänsä ilmoille Nordic Business Forumissa yli 7 000 kuulijan edessä, ja selitti perään miksi.

– Pariisi-keskustelusta syntyy mielikuva, että päästöt ovat jo vähenemässä. Eivät ole, vaan pysyneet melko samalla tasolla. Emme ole oikealla tiellä.

Hansen varoitti vakavasti lämpenemisestä, merenpinnan noususta ja siitä, että hiilipäästöjä on yhtä "piipussa" eli kaikkien päästöjen vaikutusta ilmakehään ei ole vielä koettu.

Hansen johti vuodet 1981–2013 Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan ja Columbian yliopiston yhteistä Goddard-instituuttia, joka tutkii laajasti avaruuden ja ilmakehän mekanismeja. Vuonna 2006 Time-lehti valitsi Hansenin 100:n vaikutusvaltaisimman henkilön listalleen.

James Hansen
Täysi Messukeskus, 7 500 osallistujaa, kuunteli James Hansenin puheen.Petteri Sopanen / Yle

Näin hiilimaksu toimisi

Ratkaisuksi Hansen esittää yksinkertaista hiilimaksua, jossa kaikista fossiilisista polttoaineista perittäisiin erillinen rasitevero. Siis näin:

Hiilimaksuja ei kerättäisi valtion pohjattomaan kassaan, vaan tilitettäisiin suoraan kansalaisille. Näin syntyisi eräänlainen henkilökohtainen päästökauppa: Enemmän "hiilituotteita" kuluttaville jäisi tilityksistä vähemmän käteen, koska "hiilituotteet" olisivat lisämaksujen vuoksi kalliimpia.

Tämä kannustaisi kansaa vähäpäästöiseen kulutukseen ja yhtiöitä pois fossiilisista. Hansenin mukaan se tasaisi myös tuloeroja.

– Mitä matalampi ihmisen tulotaso on, sitä vähemmän hän yleensä kuluttaa hiiltä. Siitä tulisi palkita, Hansen sanoo.

Hansenin mukaan politiikan on kuitenkin muututtava.

– Demokratiat eivät enää toimi kansalaisten parhaan edun mukaan, vaan rahan parhaan edun mukaan. Aika loppuu, emmekä ole saaneet mitään aikaan, Hansen sanoi.

Petteri Taalas, James Hansen ja Mika Anttonen.
Petteri Taalas (vas.), James Hansen ja Mika Anttonen.Petteri Sopanen / Yle

WMO:n Taalas: Liike-elämä on alkanut ymmärtää ongelman

Messukeskuksen lavalla Hansen kohtasi kaksi suomalaista vertaistaan, eli ilmastokysymyksessä vahvasti profiloituneet Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerin Petteri Taalaksen ja energiayhtiö St1:n perustajan ja pääomistajan Mika Anttosen.

Taalas sanoi olevansa Hansenia optimistisempi.

– Ilmastonmuutoksessa on nyt vahvaa maailmanlaajuista liikehdintää. Syyriaa ja Hondurasia lukuun ottamatta kaikki maat ovat allekirjoittaneet Pariisin sopimuksen, ja myös liike-elämä on alkanut ymmärtää ongelman, Taalas sanoi.

– Kyse on vain siitä, miten nopeasti päästään eteenpäin.

Anttonen sanoi uskovansa hiilimaksun sijaan suoriin rajoituksiin.

– Hiilimaksu kuulostaa vähän samalta kuin päästökauppa nyt, eli puhutaan ja puhutaan, mutta mitään ei tapahdu, Anttonen sanoo.

– Mielestäni oikea tapa on rajoittaa hiilen käyttöä. Samoin kuin meidät polttoaineketjuna velvoitetaan käyttämään polttoaineen joukossa jatkuvasti enemmän ja enemmän uusiutuvaa polttoainetta.

Mika Anttonen
St1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen.Petteri Sopanen / Yle

Anttosen viisi teesiä

St1:n Anttonen on tunnettu suorapuheisuudestaan. Messukeskuksessa häneltä kuultiin viisi keinoa pelastaa ilmasto:

1. Ylikansalliset yhtiöt on saatava ruotuun. Niiden hiilenkäytölle pitää asettaa tiukat rajoitukset.

2. Teslan ostaminen ei auta, ellei elämäntyyli muutu.

3. Lyhyet lennot pitää saada loppumaan. Lentelyssä Pariisista Brysseliin ei ole mitään järkeä.

4. Ydinvoimaa tarvitaan ehdottomasti.

5. Saharasta pitää saada vehreä. Kasvillisuuden palauttaminen aavikoituneille alueille luo hiilinieluja.