Naton pääsihteerin mukaan Suomen pitkä Venäjän-raja ei olisi ongelma Naton jäsenyydelle

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoo ottamasta kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. "Itsenäinen valtio päättää itse."

Ulkomaat
Stoltenberg taustallaan Naton lippu
Jens StoltenbergStephanie Lecocq / EPA

Suomessa vieraillut Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä puolustusliitton vai ei.

– Norjalaisena Suomen naapurina ja Naton pääsihteerinä aion pidättäytyä antamasta Suomelle neuvoja Nato-jäsenyydestä, Stoltenberg sanoo Ylen haastattelussa.

Jens Stoltenberg osallistui Suomessa maanantaina Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen avajaisiin.

Jos Suomi liittyisi Natoon, Nato saisi 1 300 kilometriä pitkän maarajan Venäjän kanssa. Mitä jäsenmaat siitä ajattelisivat?

Stoltenbergin mukaan Suomen ja Venäjän välinen raja on kyllä pitkä, mutta Natolla on nytkin Venäjän vastaisia rajoja kuten pohjoisessa Norjan kanssa sekä Baltian maiden ja Puolan kanssa.

– Nato on osoittanut vuosikymeniä löytävänsä tasapainon.

Stoltenberg korostaa, että Naton tehtävänä on säilyttää rauha eikä provoisoida konflikteihin. Hän sanoo arvostavansa Suomen Nato-kumppanuutta.

– Jos Suomi päättää joskus hakea jäseneksi, lupaan, että Nato-maat suhtautuvat siihen asiallisesti.

Asiasta päättäisivät Naton 29 jäsentä.

Itämerellä ei ole aseellisen konfliktin uhkaa

Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustaminen liittyy jännitteiden kasvuun muun muassa Itämeren alueella. Keskuksen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta hybridiuhista sekä yhteiskuntien haavoittuvuuksista liittyen internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Mukana on 12 maata muun muassa Yhdysvallat, Britannia, Ruotsi, Norja ja Baltian maat. Nato ja EU tekevät keskuksessa yhteistyötä.

Stoltenbergin mukaan Nato-liittolaiset ovat raportoineet varsikin kyberuhkia ja demokraattisten vaalien häirintäpyrkimyksiä. Usein takana on ollut Venäjä.

Stoltenberg ei näe Itämeren alueella välittömiä uhkia Nato-liittolaisia vastaan tai aseellisen konfliktin vaaraa.

– Toisaalta Venäjä on entistä jämerämpi otteissaan. Se on lisännyt merkittävästi sotilaallista läsnäoloaan alueella, etenkin Kaliningradissa.

Rauhoittaakseen jännittyneisyyttä Baltian maissa ja Puolassa Nato sijoitti niihin kesällä joukkoja. Stoltenbergin mukaan myös yhteistyötä kumppanimaiden kuten Suomen ja Ruotsin kanssa on lisätty.