Koe uusi yle.fi

Nostalginen kaupunkikuva elää enää filmeissä – vanhat talot korostaisivat kuitenkin uudisrakennustenkin ilmettä

Raha ratkaisee, säilyykö vanha talo vai jyrätäänkö se maan tasalle uuden tieltä. Arkkitehdin mielestä vanhat talot uusien rinnalla kirkastaisivat kuitenkin molempien ilmettä.

rakennussuojelu
Oulun kulttuurityönjohtaja Pasi Kovalainen 2.10.2017.
Oulun kulttuurityönjohtaja Pasi Kovalaisen mukaan vanha ruutukaava tekee paluuta. Täydennysrakentamisen ansiosta talot sijoittuvat katujen varsiin ja syntyy umpipihoja.Paulus Markkula / Yle

Oulu

Vanhojen rakennusten suojelulla alkaa monissa kaupungeissa olla jo kiire, elleivät purkutraktorit ole jo ennättäneet tehdä vanhasta rakennuskannasta kokonaan selvää.

Esimerkiksi kiivaasti kasvaneessa Oulussa on jäljellä enää muutamia harvoja ennen sotia valmistuneita taloja. Vanha maailma elää vielä kuitenkin dokumenttifilmeillä. Ylen Elävä arkisto on julkaissut suuren määrän mustavalkoisia ja värillisiä filmi-inserttejä eri puolilta Suomea Vimeossa (siirryt toiseen palveluun).

Vanhalle rannikkokaupungille aikanaan leimallisia puutaloja on keskusta-alueella vain kourallinen. Viimeisin kerrostalon alle jäänyt 1920-luvun talo purettiin kesän aikana Heinätorinkadun ja Uudenkadun kulmauksesta.

Tuhoa ovat kylväneet isot 1800-luvun kaupunkipalot, sota-ajan pommitukset – ja 1960-luvun kehitysinto.

Oulun kulttuurityönjohtajan Pasi Kovalaisen mukaan kaupunkikehityksessä näkyy lähes läpi Suomen 1960-luvun yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehitysuskon vaikutus.

– 1960- ja 70-luvuilla tehtiin Oulussakin ne periaatteelliset ratkaisut, joissa päätettiin, että kasvu tapahtuu keskustassa, Kovalainen kertoo.

Hänen mukaansa sama ajatus näkyy ehkä Helsinkiä lukuun ottamatta myös muissa Suomen kaupungeissa.

Ajattelutapa muuttunut

Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtajan, Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Leena Rossin mielestä viime vuosina ajatustapa on muuttunut.

Oulua vuonna 1946.
Tähän koosteeseen teimme videon, jossa vertaillaan Oy Filmisepon kuvaamaa vuoden 1946 Oulua nykyiseen kaupunkikuvaan.

Nykyisin suunnittelussa painottuu korjausrakentamisen ohessa myös säilyttäminen. Myös Rossin mielestä 60-luvun merkitys oli aikanaan suuri, mutta nykyisin rakennusperinnettä nostetaan esiin esimerkiksi kuntien tekemissä arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöohjelmissa.

– Se on nykyajan tulevaisuuden uskoa, kun halutaan suhtautua myönteisesti myös historian merkkeihin, Rossi sanoo.

Pasi Kovalainenkin myöntää, että kun asioista on päästy keskustelemaan, on perinteen suojelijoilla ollut vaikutusvaltaa. Aina rakennuttajan, rahoittajan ja suunnittelijan ajatukset eivät kuitenkaan kohtaa.

– Kyllä me vieläkin varmasti joudutaan jossakin kohtaamaan tilanne, jossa ajaudutaan rakennussuojelukiistaan ja hankauksiin, joissa näkemykset eivät kohtaa, Kovalainen sanoo vanhasta kokemuksesta.

Rossi: Arkkitehdit syrjässä suunnittelun alkumetreillä

Yksi syy näkemyseroihin on myös siinä, että esimerkiksi arkkitehdit otetaan mukaan suunnitteluun usein vasta siinä vaiheessa kun merkittävät päätökset on jo tehty, sanoo Leena Rossi.

Oulun Heinäpään alueen vanhoja puutaloja ennen sotia. Kuva Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon pienoismallista.
Vielä ennen 1960-lukua Heinäpää oli yhtenäinen puutaloalue Oulun keskustan tuntumassa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon pienoismallissa alue on kuvattuna sellaisena kuin se oli juuri ennen sotia vuonna 1939.Paulus Markkula / Yle

– Tämä on ihan tietoista ja se on ehkä yksi suurimmista alan ongelmista, joka ei sitten johda hyviin lopputuloksiin missään asioissa, Rossi sanoo.

Nykyisin monien kaupunkien kasvu perustuu täydennysrakentamiseen.

Leena Rossi

Hänen mielestään tulevaisuudessa pitäisi suosia nykyistä enemmän rohkeita ratkaisuja, joissa vanha ja uusi ovat rinnakkain.

– Siinä ne samalla vähän niin kuin kirkastavat toisiaan. Siinä meillä olisi vielä paljon oppimista ihan kaikilla. Niin arkkitehdeillä, kiinteistönomistajilta kuin rakentajillakin, Rossi sanoo.

Rossin mukaan käytännön suuri ongelma vanhojen talojen säilyttämisessä on myös rakennusten sisäilma, jonka ongelmat voivat muodostua suuriksi kompastuskiviksi.

Raha ohjaa enemmän kuin suunnittelu

Pelkällä suunnittelulla ja kaavoituksellakaan ei aina onnistuta ohjaamaan rakentamista haluttuun suuntaan.

Oulun Heinätorinkadulla oleva kaksikerroksinen puutalo on harvinainen muisto alueen vanhasta puutaloajasta. Suojellun talon vasemmalla puolella ollut toinen 1920 -luvun puutalon paikalle on nousemassa uusi kerrostalo syksyllä 2017.
Oulun Heinätorinkadulla oleva kaksikerroksinen puutalo on harvinainen muisto alueen vanhasta puutaloajasta. Suojellun talon vasemmalla puolella olleen toisen 1920 -luvun puutalon paikalle on nousemassa uusi kerrostalo.Risto Degerman / Yle

Esimerkiksi Oulussa kaavoitettiin nykyisen junaradan viereen asuintaloja jo Oulun vuoden 1822 palon jälkeen hyväksytyssä kaavassa, mutta rakentamaan aluetta päästiin vasta 1980-luvulla hyväksytyn uuden kaavan jälkeen.

Samalla kun rakentajat karsastivat radan vartta hankalana ja kalliina rakennuspaikkana, kiinnostus suuntautui viereiseen Heinäpään alueeseen.

Sitä luonnehdittiin aikanaan merkittäväksi puutaloalueeksikin. 1960-luvun kaavalla siitä tehtiin kuitenkin selvää. Nykyinen Heinäpää on kerrostalolähiö, josta löytyy enää vain pari–kolme puutaloa.

Vanhan kaavat ideat heräämässä henkiin

Pasi Kovalaisen mukaan rakennustavoissa alkaa kuitenkin nykyisin pilkottaa myös jotakin vanhaa: alun perin erillisiin taloihin perustunut kaava alkaa täydennysrakentamisen ansiosta lähestyä vanhaa ruutukaava-alueen ideaa, jossa talot sijoittuvat katujen varsiin ja syntyy myös umpipihoja.

– Ehkä se on sittenkin havaittu oikeammaksi tavaksi rakentaa kaupunkia, Pasi Kovalainen pohtii.

– Nykyisin monien kaupunkien kasvu perustuu täydennysrakentamiseen, jolloin kortteleita pyritään rakentamaan täyteen. Jos pohjalla on ruutukaava, niin silloin sen ideaa haetaankin niin, että muodostuu umpikortteleita, sanoo Leena Rossi.

Hän muistuttaa kuitenkin, että edelleen rakennetaan myös muiden periaatteiden mukaan.

– Tehdään pistetaloja ja rakennusryhmiä, eli kyllä täydennysrakentaminen lähtee usein siitä, mitä siinä ympärillä on.