Matkailujäänmurtajan yhtiöittäminen takkuaa Kemissä – huolta henkilöstön kohtalosta

Kemin kaupunginhallitus haluaa yhtiöjärjestykseen tarkennuksia. Huolta on syntynyt myös mahdollisista henkilöstöä ja huoltoa koskevista muutoksista.

matkailu
Jäänmurtaja Sampo
Jäänmurtaja Sampoa huolletaan parhaillaan seuraavaa risteilykautta varten.Jarno Tiihonen / Yle

KemiJäänmurtaja Sampon yhtiöittäminen on jäänyt jo kahdesti pöydälle kaupunginhallituksen kokouksessa, 4.9. ja 2.10.

– Viime vuoden marraskuussa kaupunginhallituksessa sovittiin, että kaikki asiakirjat ovat päätöksenteossa mukana. Näin ei kuitenkaan ollut, minkä vuoksi asia jäi pöydälle ensimmäisen kerran. Maanantain kokouksessa hallitus halusi tarkennuksia yhtiöjärjestykseen sekä tarkistaa vielä, pitääkö yhtiöittäminen käyttää valtuustossa, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Moisanen vasemmistoliitosta.

Lisäksi päättäjiä huolettaa henkilöstön kohtalo.

– Halutaan ratkaista, minkä yhtiön palvelukseen henkilöstö siirtyy, Moisanen sanoo.

Tällä hetkellä Sampon henkilöstö on Kemin sataman palveluksessa. Kaupunginjohtaja Tero Nissisen mukaan henkilöstö siirtyy joko Kemin Matkailu Oy:n tai Sampon toiminnasta vastuun ottavan uuden Kemin Matkailun tytäryhtiön palvelukseen.

– Olennaista on, että kaupoissa on kaiken aikaa puhuttu liikkeenluovutuksesta. Siinä mielessä henkilöstön asema sinällään on turvattu. Olisi ehkä synergisempää, jos Sampon työntekijät siirtyisivät Kemin Matkailuun. Tässä on selvästi ollut tietynlaista henkilöstöpoliittista huolta ilmassa ja se ehkä näkyy keskusteluissa, Nissinen sanoo.

Huolta myös huollon ulkoistuksesta

Sampon risteilykausi kestää neljä kuukautta. Tästä on syntynyt huoli työntekijöiden mahdollisesta osa-aikaistamisesta. Nissisen mukaan mitään sellaista ei kuitenkaan ole suunnitteilla.

– Meidän tavoitteenamme on saada merellistä toimintaa laajennettua, jotta voisimme käyttää sitä osaamista ympärivuotisemmin. Yksi kysymys on, että kun Sampo risteilee neljä kuukautta ja sitä huolletaan yli puoli vuotta, niin onko se tehokas tapa toimia. Mutta mitään sellaista notulia ei ole, jossa olisi päätetty jotain henkilöstön käytöstä.

Nissinen korostaa, että päättäjät ovat mukana uudessakin yhtiössä.

– On se henkilöstö Kemin Matkailun tai tytäryhtiön palveluksessa, niin kaupungin päättäjiä on uudenkin yhtiön hallituksessa. Tämä ei karkaa kaupungilta mihinkään, vaikka yhtiöittämisasiaa on suunniteltu.

Myös Sampon huollon ulkoistamisesta on oltu huolissaan. Vuonna 1960 valmistuneen murtajan huolto vaatii erityisosaamista, jota voi olla hankala löytää ulkopuolelta.

– Kun päästäisiin yhtiövaiheeseen, niin uusi yhtiö voisi pohtia, mikä on kustannusten, osaamisen ja turvallisuuden kannalta hyvä kombinaatio. Osa näistä huoltotoimista on kuitenkin tapahtunut kuumimpana sesonkina, jolloin ei pystytä myymään risteilyä niin paljon ulos. Toinen tapa olisi, että otetaan huoltoon mukaan enemmän ulkopuolista väkeä, jolloin huoltoja voidaan tehdä vaikka öisin.

Ruotsista risteilyt aloittanut murtaja herätti

Jäänmurtaja Sampo ei ole enää ainoa jäänmurtaja Perämerellä. Ruotsissa aloittanut murtaja on herättänyt myös kemiläiset toimijat kilpailun kiristymiseen.

– Se on ehkä ollut ihan terveellinen heräte. Me olemme ehkä kuvitelleet, että meillä on joku monopoli tähän talviseen jäänmurron matkailubisnekseen. Näin ei ole, vaikka meillä on 30-vuotinen historia. Oikeastaan voi ihmetellä, että kukaan ei ole tullut aikaisemmin.

Viime talvena Ruotsissa aloitettu bisnes on jo näkynyt Kemissä hieman

– Siinä on tuote, joka myydään puolella hinnalla, vaikka se ei meidän mielestämme yllä laadullisesti samaan. Mutta aasialainen kuluttaja ei välttämättä osaa tehdä sitä eroa. Ja jonkin verran asiakaskuntaa sinne on jo siirtynytkin. Voi olla, että kilpailu jopa kiristyy tulevaisuudessa, Nissinen miettii.

Tavoitteena synergia ja kasvu

Jäänmurtajatoiminnan yhtiöittämiseen on ryhdytty useammasta syystä. Ensinnäkin se ei ole satamayhtiön ydinliiketoimintaa, mutta matkailuyhtiölle se on sitä.

– Kun Sampo on ollut sataman sisällä, niin meillä ei ole selkeää laskelmaa siitä, paljonko se tuottaa ja kuluttaa. Sampo on ollut sataman liikevaihdosta jopa 15 prosenttia ja sellainen erä ei voi olla vaan siellä sataman sisällä. Sitten jos tulisi huono jäätalvi, niin käytännössä Kemin Satama kantaa matkailullista riskiä, Nissinen kertoo.

Yhtiöittämisellä haetaan myös vauhtia matkailun kasvuun.

– Meillä on kovia ja kunnianhimoisia tavoitteita saada merellistä matkailua kasvamaan ja kapasiteettia tulevaisuudessa lisää. Jos syntyy lisäinvestointeja tai uusia kumppanuuksia, niin olisi selkeää, että tämä toiminto olisi omassa yhtiössä.

Yhtiöittämisen toteuttamisesta on päätetty jo viime vuoden marraskuussa. Silloin ajateltiin, että uuden yhtiön omistaisivat Kemin Matkailu ja Kemin Satama. Nyt tarkoitus on perustaa suoraan tytäryhtiö Kemin Matkailulle. Seuraavan kerran kunnanhallituksen on tarkoitus käsitellä yhtiöittämistä maanantaina 9. lokakuuta.