Helsingin vaarallisimmassa kolmiossa kävelijät ja pyöräilijät taiteilevat 35 000 auton seassa

Onnettomuuksia sattuu eniten Mannerheimintien, Nordenskiöldinkadun ja Reijolankadun muodostamassa kolmiossa Taka-Töölössä.

onnettomuudet
nordenskiöldinkatu mannerheimintie risteys
Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun risteyksestä alkaa Helsingin vaarallisin kolmio.Kimmo Hiltunen / Yle

Kuka on onnettomuusalttein Helsingin liikenteessä kulkeva? Kaupungin liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä tutkii tilastoja – ja tässä on vastaus.

– Suhteutettuna asukasmäärään hän on iältään 15–24-vuotias. Hän on käyttänyt henkilöautoa, ollut siinä joko kuljettajana taikka matkustajana. Moottoriajoneuvo on melkein kaikissa henkilövahinkoon johtaneessa onnettomuudessa mukana, ainakin toisena osapuolena, kertoo Yli-Seppälä.

Helsingissä kuoli viime vuonna yksi ihminen moottoriajoneuvo-onnettomuudessa, 278 loukkaantui.

Yle tutki Helsingin risteyksissä sattuneita onnettomuuksia vuosien 2007–2016 välillä. Rinnalla kulkee viranomaisilta kerätty vuoden 2016 tieto siitä, kuinka moni jalankulkija, pyöräilijä tai moottoriajoneuvolla kulkeva loukkaantui tai kuoli liikenteessä ylipäätään.

Helsingin vaarallisin risteys

Mannerheimintie on yksi vilkkaimmista sisääntuloväylistä Helsinkiin. Sekä Turun- että Hämeenlinnanväylät syöttävät aamuruuhkan aikaan liikennettä Mannerheimintielle, jota pitkin kulkee paitsi henkiilöautoja myös linja-autoja, raitiovaunuja ja tavaraliikenteen raskaita ajoneuvoja. Tämä toimii tietysti toisinpäin iltapäiväruuhkassa, kun työmatkalaiset pyrkivät pois Helsingistä pitkin Mannerheimintietä.

Kaiken tämän seassa, kerrostalomuurien reunustamaa väylää pitkin, seikkailevat myös jalankulkijat ja pyöräilijät.

Vaarallisin yksittäinen paikka on Töölössä, Mannerheimintien ja Reijolankadun risteyksessä. Kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia on sattunut kyseisessä risteyksessä noin kymmenen vuoden tarkastelun aikana 19 kappaletta.

– Tuossa kohdassa Mannerheimintiellä ja Nordenskiöldinkadulla kulkee noin 35 000 autoa vuorokaudessa. Liikennemäärät ovat valtavat ja paikka on ahdas. Siinä risteävät käytännössä kaikki mahdolliset eri kulkumuodot. Tämä paikka korostuu erityisesti jalankulkijoiden onnettomuuksissa, kertoo liikenneinsinööri Yli-Seppälä.

Reijolankatu yhtyy Mannerheimintietä halkovaan Nordenskiöldinkatuun Helsingin jäähallin kohdalla. Juuri Mannerheimintie ja Nordenskiöldinkatu ovat vilkkaimpien pääkatujen joukossa Helsingissä.

Muut kolme risteystä, joissa sattuu eniten henkilövahinko-onnettomuuksia, ovat Vihdintien ja Konalantien risteyksessä (18 onnettomuutta), Mannerheimintien ja Kaivokadun risteys (17 onnettomuutta) sekä Sörnäisten rantatien ja Vilhonvuorenkadun risteys (17 onnettomuutta).

Kartta

Polkupyöräilijä

Liikenteessä loukkaantui viime vuonna 97 pyöräilijää. Yksikään pyöräilijä ei kuollut liikenteessä viime vuoden aikana.

Kymmenen vuoden ajanjaksolla tarkasteltaessa pahin paikka pyöräilijälle on Sturenkadun ja Satamaradankadun risteys Vallilassa. Kyseisenä ajanjaksona tässä paikassa on osunut 11 kertaa pyöräilijään. Paikka on tuttu helsinkiläisille aromeistaan. Risteyksen tuntumassa ovat nimittäin kahvi- ja mausteyhtiö Meiran tehtaat.

– Suurin osa tässä paikassa tapahtuneista onnettomuuksista on sattunut niin, että auto tulee Satamaradankadulta ja pyöräilijä puolestaan oikealta pitkin Sturenkatua. Autoilija tulee risteykseen kolmion takaa ja on kääntymässä oikealle, mutta katse onkin kohdistunut vasemmalta tuleviin autoilijoihin. Se on luonnollista, koska oikealle kääntyvän pitää väistää vasemmalta tulijoita. Tässä tilanteessa pyöräilijä usein unohtuu, arvioi Yli-Seppälä.

Vaikeuskerrointa lisää se, että Satamaradankadulta tulijoilla on edessä tiukka kurvi ja näkymät ovat erittäin huonot.

– Autoilija näkee pyöräilijän vasta kun tämä on ihan risteyksessä. Varmaankin moni joutuu ajamaan autonsa aivan suojatien päälle nähdäkseen mitään. Pyöräilijän kannalta silloin on jo myöhäistä, pohtii Yli-Seppälä.

Mies ylittää polkupyörällä ajotietä.
Yle

Samantyyppinen on risteys Kullervonkadun ja Käpyläntien kohtaamispisteessä, jossa on osunut kahdeksan kertaa kymmenen vuoden kuluessa.

– Suojatien kohdalla tässäkin on sattunut onnettomuuksia, eniten oikealta pitkin Käpyläntietä tuleville pyöräilijöille. Autoilijoille on kolmio Kullervonkadulla ennen suojatietä Käpyläntiellä. Näkisin, että onnettomuudet johtuvat pyörätien melkein 90 asteen mutkasta ennen suojatietä. Autoilija voi luulla, että pyöräilijä kääntyy Kullervonkadulle, mutta näin ei olekaan.

Myös Ruoholahdessa Itämerenkadun ja Selkämerenkadun risteyksessä sekä Sörnäisissä Sörnäistenkadun ja Lautatarhankadun risteyksessä on sattunut kumpaisessakin kahdeksan pyöräilijäonnettomuutta vuodesta 2007 lukien.

Jalankulkija

Onnettomuudet kasaantuvat paikkoihin, joissa on paljon jalankulkijoita. Tilastojen mukaan viime vuonna Helsingissä loukkaantui liikenteessä kaikkiaan 92 jalankulkijaa. Liikenteen seassa kuoli kaksi jalankulkijaa.

Simonkadun ja Yrjönkadun risteyksessä suojatiellä on sattunut kymmenen vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna 13 onnettomuutta.

– Siinä on jalankulkijoilla ollut useampikin törmäys raitiovaunun kanssa, mutta myös muiden kulkuneuvojen kanssa. En ole syitä tutkinut tarkemmin, mutta tämä on todella käytetty suojatie. Jalankulkijoita menee Simonkadulla noin 11 000 päivässä ja liikennettä on paljon. Osassa onnettomuuksista on todennäköisesti kävelty päin punaisia valoja, miettii kaupungin liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä.

Jalankulkijoille näyttää sattuneen onnettomuuksia Helsingin keskustan alueella muutoinkin. Toiseksi vaarallisin risteys jalkapatikassa olevalle on Mannerheimintien ja Kaivokadun risteys. Siellä on tapahtunut onnettomuus 12 kertaa vuosina 2007–2016. Mikonkadun ja Kaisaniemenkadun risteyksessä on tullut vahinko 10 kertaa ja ylipäätään Rautatieaseman edustalla niinikään 10 kertaa.

rautatieasema, helsinki, katu, keskusta, vr, juna, kännykkä, nuoret
Ella Mikkola/ Yle

Lisää liikennettä, vähemmän onnettomuuksia

Vaikka liikennemäärät Helsingissä ovat kasvaneet, eivät onnettomuuksien määrät kuitenkaan ole lisääntyneet. On käynyt suorastaan päin vastoin. Poliisin tietoon tulleita henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtui Helsingissä vuonna 2015 lähes 400 kappaletta. Tähän on laskettu sekä kuolleet että loukkaantuneet. Kymmenessä vuodessa määrä on liki puolittunut.

– On tehty paljon liikenteen selkeyttämiseksi. Esimerkiksi liikenneympyröiden määrää on lisätty, rakennettu parempia pyöräteitä, parannettu suojateiden turvallisuutta, laskettu nopeusrajoituksia. Ei ole mitään yksittäistä tekijää, jonka voisi katsoa vähentäneen onnettomuuksien määrää, pohtii liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä.

Helsinki tavoittelee ajonopeuksien alentamista keskusta-alueella. Kaupungin päättävät elimet käsittelevät asiaa syksyllä ja jos esitys nopeusrajoitusten alentamisesta sisääntuloväylillä ja keskustan alueella hyväksytään, aletaan rajoitusmuutoksia toteuttaa ensi vuoden alussa.

Kulunutta asfalttia ja liike-epäteräviä autoja.
Mårten Lampén / Yle

Kuinka suora vaikutus nopeusrajoitusten alentamisella oikein on onnettomuuksiin?

– Tutkimusten mukaan onnettomuudet vähenevät. Alhaisemmat ajonopeudet parantavat kuljettajan mahdollisuuksia havainnoida ympäristöään ja reagoida erilaisiin tilanteisiin, kuten välttää törmäyksiä. Mitä suuremmalla nopeudella autoilija törmää jalankulkijaan, sitä vakavammat ovat seuraukset. Matalampi törmäysnopeus myös lieventää vahinkojen seurauksia, sanoo Yli-Seppälä.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston mukaan kaikissa Helsingissä sattuneista liikenneonnettomuuksista koitui vuonna 2015 yhteensä noin 88 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnalle. Helsingin maksettavaksi tästä tuli noin 13–18 miljoonan euron potti. Kustannusarvio perustuu liikenteen turvallisuusviraston Trafin ja Liikenneviraston tutkimukseen.

Korjattu klo 8.10: Reijolankatu yhtyy Mannerheimintietä halkovaan Nordenskiöldinkatuun Helsingin jäähallin kohdalla, ei Kisahallin kohdalla.