Koe uusi yle.fi

Katalonia julistautunee itsenäiseksi – Mitä se merkitsee?

Ei paljon mitään, sanovat asiantuntijat. Madridille itsenäisyysjulistus on silti punainen vaate.

Katalonia
Itsenäisyyden kannattajia Barcelonassa Katalonian kansallipäivänä 11.syyskuuta.
Itsenäisyyden kannattajia Barcelonassa Katalonian kansallipäivänä 11. syyskuuta.Marta Perez / EPA

Katalonian itsenäisyysjulistusta odotetaan lähipäivinä.

Alueen pääministeri Carles Puigdemont on sanonut Katalonian julistautuvan itsenäiseksi, mikäli enemmistö kansanäänestyksessä sitä haluaa. Sunnuntaina noin 90 prosenttia 2,3 miljoonasta äänestäneestä kannatti itsenäistymistä.

Mitä tuleva itsenäisyysjulistus sitten merkitsee? Ei ainakaan itsenäisyyttä, arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat.

– Itsenäisyyden julistaminen on ainoastaan yksi pieni askel kohti itsenäisyyttä, mutta ei se millään tavalla riitä, sanoo kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta.

Samaa mieltä on separatismia tutkinut aluetieteen professori Pauliina Raento Tampereen yliopistosta.

– Valtion perustaminen ja sille kansainvälisen tunnustuksen saaminen on hyvin pitkä prosessi. Ei siihen vielä yksi julistus riitä, Raento arvioi.

Mikä itsenäisyys?

Kansainvälisessä oikeudessa itsenäinen valtio on määritelty Montevideon sopimuksessa vuonna 1933. Sopimus tehtiin alun perin Yhdysvaltojen ja 13 Etelä-Amerikan valtion välillä, mutta siitä on sittemmin muodostunut yleinen normi.

Montevideo-sopimus määrittelee valtion alueeksi, jolla on pysyvä väestö, tehokas hallinto ja kyky solmia kansainvälisiä sopimuksia. Myös valtion rajat täytyy olla kansainvälisesti tunnustettu.

Korhonen pitää selvänä, että Katalonian on vaikea täyttää monia Montevideon sopimuksessa määriteltyjä itsenäisen valtion ehtoja.

– Tullakseen itsenäiseksi Katalonian pitäisi saada EU-maat tunnustamaan nykyiset maakuntarajat valtiorajoiksi. Tämä on vaikeaa, sillä EU:ssa rajoja pikemminkin puretaan kuin pystytetään, Korhonen sanoo.

Montevideon sopimus asettaa yleiset raamit itsenäisen valtion määrittelyyn, mutta mikään siinä lueteltu ominaisuus ei ole ehdoton. Esimerkiksi rajojen yli liikkuvat pakolaiset tai sisällissota eivät automaattisesti lakkauta valtiota.

Pysyvä asutus ja siihen kytkeytyvä kansalaisuuden käsite aiheuttavat kuitenkin päänvaivaa myös Kataloniassa. Itsenäisen valtion kun on määriteltävä, ketkä ovat oikeutettuja sen kansalaisuuteen. Toistaiseksi on epäselvää, ketkä voisivat saada Katalonian passin.

– Katalaaneja asuu Ranskan puolella kuten myös muualla Espanjassa. Samaan aikaan Barcelona on monikulttuurinen keskus, missä väki vaihtuu tiuhaan, Raento kuvailee.

Juliste, jossa teksti 1. lokakuuta.
Itsenäistymisäänestystä mainostava juliste Barcelonassa 27. syyskuuta.Jim Hollander / EPA

Oikein Afrikassa, väärin Euroopassa

Vaikka Katalonia ei tällä hetkellä täytä Montevideon sopimuksen määrittelemiä ehtoja, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että itsenäisyys olisi tulevaisuudessa täysin poissuljettu mahdollisuus.

Korhonen huomauttaa, että kansainvälisessä oikeudessa myös kansojen itsemääräämisoikeus on erittäin vahva normi. Yhteinen kieli, kulttuuri ja historia nähdään monesti oikeutuksena omalle valtiolle. – Ainakin, jos kyseessä on entinen siirtomaa.

– Kulttuurillista itsemääräämisoikeutta on yleensä käytetty itsenäisyyden perusteluna lähinnä siirtomaavallan purkamisen yhteydessä, ei niinkään Euroopassa, Korhonen sanoo.

Länsimaiden omalla tontilla valtiovalta on suhtautunut nihkeämmin rajojen uudelleenpiirtämiseen. Madridissa kuten monissa muissakin Euroopan pääkaupungeissa vallitsee pitkälle menevä yksimielisyys siitä, että jos rajoja muutetaan, sen on tapahduttava perustuslain puitteissa. Valtaväestöstä eroava kieli tai uskonto eivät tällöin vielä oikeuta omaa valtiota.

Vertaistukea Palestiinasta

Montevideon sopimus ja siitä syntynyt tapaoikeus muodostavat juridisen pohjan Katalonian itsenäisyydestä käytävälle keskustelulle. Itsenäiselle valtiolle ei ole kuitenkaan olemassa mitään kiveen hakattua, kansainvälisesti hyväksyttyä määritelmää.

Jäsenyys Yhdistyneissä kansakunnissa on yksi yleisesti käytetty mittari. Tästä ollaan kuitenkin Kataloniassa kaukana, sillä täysvaltainen YK-jäsenyys vaatisi, että itsenäisyys tunnustettaisiin laajasti.

Professori Raento ei pidä tätä todennäköisenä.

– Jos Katalonian itsenäisyys tunnustettaisiin, silloin sallittaisiin periaatteessa vastaavanlaiset äänestykset omalla maalla. Katalonian itsenäisyys voidaan toki tunnustaa esimerkiksi Palestiinan, Skotlannin tai Baskimaan suunnalta. Nämä kansat ovat samanlaisessa tilanteessa, Raento kommentoi.

Joskus haluttomuus tunnustaa uusia valtioita voi kostautua. Katalonian ja Baskimaan vuoksi Espanja ei ole vieläkään tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä. Epäselvää on, tuleeko Kosovo nyt mahdollisesti tunnustamaan Katalonian itsenäisyyden.

– Näitä on hyvin vaikea jossitella. Tunnustuksia kuitenkin seurataan hyvin tarkkaan ja maiden välillä vallitsee näissä suhteessa omanlaisensa tasapaino, Raento sanoo.

Katalonian aluehallinnon johtaja Carles Puigdemont (oik.) allekirjoittamassa asetusta itsenäisyyskansanäänestyksestä. Vieressä istuu aluehallinnon varajohtaja Oriol Junqueras.
Katalonian aluehallinnon johtaja Carles Puigdemont (oik.) allekirjoittamassa asetusta itsenäisyyskansanäänestyksestä. Vieressä istuu aluehallinnon varajohtaja Oriol Junqueras.Alejandro Garcia / EPA

Miten Madrid reagoi?

Sunnuntaisen kansanäänestyksen tulosta tullaan lähipäivinä käsittelemään Katalonian alueparlamentissa. Separatisteilla on siellä enemmistö, joten itsenäisyysjulistuksen antamista pidetään erittäin todennäköisenä.

Madridin keskushallinto ei tule tätä julistusta hyväksymään, mutta miten se tulee siihen reagoimaan, on toistaiseksi avoin kysymys.

Jos itsenäistymisjulistus tulkitaan avoimeksi kapinaksi keskushallintoa vastaan, Katalonian johtajat voidaan pidättää ja erottaa viroistaan aluehallinnossa.

Espanjan perustuslaki antaa myös mahdollisuuden kovempiin keinoihin. Maan oikeusministeri Rafael Catalá muistutti pian kiistanalaisen äänestyksen jälkeen, että Katalonian autonomiaa on myös mahdollista supistaa nykyisestään.

Sekä Korhonen että Raento katsovat, että Espanja ja Katalonia ovat ajautuneet vaikeaan poliittiseen kriisiin.

– Itse näkisin, että suuri osa Madridin ja Katalonian välejä hiertävistä kysymyksistä olisi periaatteessa ratkaistavissa neuvottelemalla. Esimerkiksi talouteen liittyvät erimielisyydet olisi mahdollista sopia ilman, että Katalonian on itsenäistyttävä, Korhonen arvioi.

Raennon mukaan aika neuvotteluille on kuitenkin vaikea.

– Kummankin osapuolen on nyt vaikea perääntyä. Barcelona on pitkään ollut omanlaisensa haastaja Madridille niin kulttuurillisesti kuin älyllisestikin. Nyt tämä eripura on kasvanut avoimeksi riidaksi, Raento arvioi.

Katso myös video: Miksi Katalonia haluaa itsenäistyä?

Mielenosoittajia kadulla.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Politiikka

Analyysi: Vastaehdokkaat haastoivat Niinistöä Ylen tentissä – samalla he pelasivat kärkiehdokkaan pussiin

Kotimaan uutiset

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Alankomaat

Hollannin Maastrichtissa kaksi kuollut, useita haavoittunut puukotuksissa