Merimies-Unioni tyrmää miehittämättömät laivat utopiaksi – laiva ei ole lennokki

Meriteollisuusyhtiöt ja osa alan asiantuntijoista uskoo itseohjautuvien laivojen tulevan meriliikenteeseen miehittämättömien lennokkien tavoin hyvin pian. Merimies-Unionin mukaan ajatus on mahdoton – liikenneprofessorin mielestä täysin realistinen.

laivaliikenne
Havainnekuva Rolls Roycen tulevaisuuden laivasta.
Itseohjautuvia laivoja valvotaan maissa olevista komentokeskuksista.Rolls-Royce

Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting lyttää ajatukset kauko-ohjattavista aluksista järjettömiksi ja epärealistisiksi haavekuviksi

– Kyseessä on niin valtava muutos, että sen toteuttaminen kestäisi teoriassakin kymmeniä vuosia. Merenkulun kansainväliset säännöt ovat monimutkaisia, eikä niiden muuttaminen tapahdu vuodessa eikä kahdessa, Zitting sanoo.

Simo Zitting
Simo ZittingToni Määttä / Yle

Liikenne- ja kuljetusasiantuntija, professori Jorma Mäntynen on samaa mieltä sääntöjen osalta, mutta teknisesti laivat ilman miehistöä ovat jo mahdollisia.

– Mutta ei se tarkoita sitä, että heti kaikki varustamot ottaisivat tällaisia aluksia käyttöönsä. Niitä otetaan käyttöön pikkuhiljaa, kun uusia aluksia tilataan, suunnitteluyritys WSP Finlandin johtajana toimiva Mäntynen sanoo.

– Pelisäännöt, riskien hallinta ja turvallisuus on toki hoidettava ensiksi kuntoon, Mäntynen sanoo.

WSP Finlandin johtaja Jorma Mäntynen.
WSP Finlandin johtaja Jorma Mäntynen.WSP Finland Oy

Eri liikennemuotojen ohjaukseen ja liikenteen automaatioon perehtynyt Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala pitää täysin realistisena, että miehittämättömiä tai itseohjautuvia aluksia kokeillaan liikenteessä lähivuosina.

– Tietysti kokeiluvaiheesta on vielä pitkä matka siihen, että alukset kulkevat kauppamerenkulussa. Teknologia alkaa olla kehittynyttä, mutta ratkottavaksi tulee paljon kansainvälisiä lakipykäliä ja vastuukysymyksiä. Ja ne prosessit ovat pitkiä, Tuurnala sanoo.

Lennokeista mallia

Mäntynen arvioi, että automaattilaivoja otetaan käyttöön aluksi tavaroiden konttiliikenteessä. Ensimmäisessä vaiheessa siirretään komentosilta maihin, ja aluksia ohjaillaan rannalta päin.

Havainnekuva Rolls Roycen tulevaisuuden laivasta.
Itseohjautuvia laivoja valvotaan maissa olevista komentokeskuksista.Rolls-Royce

Suomessa laiva-automatiikan kehittelyssä ovat mukana ainakin Wärtsilä ja Rolls-Royce. Tosin Wärtsilä puhuu älykkäistä aluksista, joissa automatiikka on vain yksi osa-alue. Kilpailijoita on muun muassa Norjassa ja Yhdysvalloissa.

Mäntynen vertaa miehittämättömiä laivoja miehittämättömiin sotilaslennokkeihin. Pieniä tiedustelu- tai jopa taistelukoneita voidaan ohjailla Yhdysvalloista käsin hyvinkin kaukana ulkomailla sijaitseviin kohteisiin.

Puheenjohtaja Zitting huomauttaa, että sotilaslennokit ja automaattilaivat ovat aivan eri asioita.

– Sitten kun ruvetaan ottamaan lastia tai matkustajia päälle, me olemme aivan toisenlaisessa tilanteessa. Jos jokin menee pieleen, riski on valtava, Zitting korostaa.

Mäntynen huomauttaa, että yleinen trendi on kaikilla aloilla automatisaation, robotisaation ja digitalisaation. Varustamobisnes tuskin on poikkeus.

Suomen Varustamojen toimitusjohtaja Tiina Tuurnala vahvistaa, että merenkulussa pari isoa muutostekijää edessä ylitse muiden. Ympäristöpäästöjen vähentämiseen panostetaan nyt vahvasti. Toinen kehityskohde on digitalisaatio.

Tiina Tuurnala
Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.Jyrki Ojala / Yle

Tuurnalan mukaan miehittämätön alus on vain yksi osa automatisoinnin ja digitalisaation laajaa kokonaisuutta, joka muuttaa logistisia ketjuja ja toimintamalleja merenkulussa.

Inhimilliset virheet vähenisivät

Puheenjohtaja Zitting ei kiistä, etteivätkö insinöörit pystyisi kehittämään miehittämättömiä laivoja.

– Mutta kuka niitä haluaisi ostaa? Varustamojen miehistökulutkin on painettu niin alas, ettei suuria säästöjäkään saavutettaisi. Ei siinä olisi mitään tolkkua.

Useat meriteollisuusyhtiöt ovat kertoneet olevansa jo pitkällä kehitystyössään miehittämättömien alusten käyttöön ottamiseksi. Automaattilaivojen sanotaan olevan jopa turvallisempia kuin nykyiset alukset. Inhimilliset virheet vähenevät.

Professori Mäntynen allekirjoittaa turvallisuuden lisääntymisen, mutta toisaalta teknisten häiriöiden riskit kasvavat. Digitaalinen teknologia on erityisen haavoittuvaa.

Simo Zitting korostaa, että aluksilla on aina oltava ihmisiä, jotka reagoivat uusiin tilanteisiin ja tekevät omilla aivoillaan päätöksiä. Laivan ajaminen etänä ei yksinkertaisesti onnistu.

Toimitusjohtaja Tuurnala huomauttaa, että digitalisaation myötä esimerkiksi tietoturvaan liittyvät riskit kasvavat, mutta toisaalta inhimilliset virheet vähenevät. Suurin osa onnettomuuksista merellä ja maalla johtuu inhimillisistä virheistä.

Havainnekuva Rolls Roycen konttilaivasta.
Rolls Roycen mukaan uutta tekniikkaa käytetään aluksi tavarankuljetuksissa.Rolls-Royce