Joutomaasta kohosi kummallinen luontokeidas – Helsingin "Himalajalla" on nähty jopa ilves

Huoliteltujen puistojen sijaan kaupunkeihin halutaan nyt myös hoitamattomampia viheralueita. Ylijäämämaasta syntynyt Vuosaaren huippu on täysin keinotekoinen kukkula, mutta omaa häikaisevät luontoarvot.

luonto
Jukka Toivonen istuu kiviröykkiöllä Vuosaaren täyttömäellä
Ylijäämämaasta rakennettu Vuosaaren huippu on ollut luontopuutarhuri Jukka Toivosen projekti jo kahdenkymmenen vuoden ajana. Mårten Lampén / Yle

Raskaan nousun jälkeen vastassa on hiljaisuus. Villi heinikko heiluu tuulessa ja sen takana siintää syksyinen metsämaisema. Ihan heti ei arvaisi, että seisoo vanhan kaatopaikan kyljessä vain kivenheiton päässä Helsingin keskustasta. Vuosaaren huippu on saanutkin lempinimekseen Helsingin Himalaja.

Täyttömäkeä on rakentanut yli kaksi vuosikymmentä Helsingin kaupungin luontopuutarhuri Jukka Toivonen. Hänen mukaan mäki on esimerkki siitä, että kaupunkiluonto on matkalla luonnonmukaisempaan suuntaan.

– Se on jo ihan tätä päivää, että rakennustyömailta löytyviä kasveja tai maata ei hävitetä, vaan hyödynnetään uudestaan toisaalla. Maan mukana saadaan talteen luonnon oma siemenpankki, joka voi jatkaa villiä kasvuaan jossain muualla, sanoo Toivonen.

Vuosaareen on tuotu vuosien myötä maata ympäri Helsinkiä ja pelastettu kasveja muun muassa Vuosaaren sataman ja Helsinki Areenan alta. Tasaiselta maalta noin 60 metrin korkeuteen rakennettu mäki on houkutellut rinteilleen jo myös kettuja, käärmeitä ja jopa ilveksiä.

– Vaikka olen tehnyt paljon myös puistoja, niin jotenkin sitä silmä kuitenkin lepää enemmän tällaisessa rosoisessa luontomaisemassa, Toivonen huokaa katsellessaan vuosien työn tulosta.

Viereisen kaatopaikan maisemointi on vielä kesken ja Toivonen arvioi, että kokonaisuudessaan huipun virkistysalue valmistuu seuraavan viiden vuoden sisällä.

Palkittu luontokuvaajakin hämmästyi

Vuosaaren täyttömäki nousee esille myös luontodokumentaristi Petteri Saarion uudessa tv-sarjassa. Luonnossa ikänsä viettänyt dokumentaristi ei aluksi innostunut, kun häntä pyydettiin kuvaamaan luontosarjaa betonikaupungeista. Projekti oli lopulta kuitenkin positiivinen yllätys.

Luontodokumentaristi Petteri Saario
Petteri Saarion mukaan ihmiset eivät välttämättä kovin hyvin tunne luontokohteita, vaikka ne sijaitsisivat ihan lähellä kotia.Antti Kolppo / Yle

– Kaupunkiluonnon monipuolisuus yllätti. Esimerkiksi kaupunkimetsät ovat useimmiten luonnonarvoltaan parempia kuin kaupunkien ulkopuoliset talousmetsät. Oli ilo myös huomata, että ihan kaupunkien ydinkeskustoista pääsee vain muutamassa minuutissa viheralueelle jopa Helsingissä.

Saarion mukaan aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna ihmiset liikkuvat nykyään hyvin pienellä alueella, mikä korostaa lähiluontokohteiden merkitystä.

– Mitä lähempänä luontokohteet ovat, sitä enemmän niitä käytetään. Ihmiset eivät välttämättä huomaa, että jo taloyhtiön piha voi olla hyvinkin mielenkiintoinen luontoalue, jos se jätetään hallitusti hoitamatta. Silloin se houkuttelee luokseen myös monipuolista luontoa, sanoo Saario.

Kaupunkien viheralueisiin keskittyvä sarja Asvalttiviidakot alkaa tänään tiistaina Yle TV1:ssä.

Onko betonin keskellä luontoa myös tulevaisuudessa?

Luontopuutarhuri Jukka Toivonen uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua Vuosaaren huippu on yksi Helsingin hienoimmista viherpaikoista ja 30 vuoden kuluttua ei ihmisen kädenjälkeä huomaa enää lainkaan.

– Kaupunkiluonnon tulevaisuus vaikuttaa hyvältä. Näyttää siltä, että tällaista villiä luontoa halutaan säilyttää ja löytää ihan pienistäkin paikoista, sanoo Toivonen.

kanto, jonka takana seisoo ihmisiä
Vuosaaren täyttömäekeä tullan tutkimaan eri puolilta Suomea ja jopa muualta Euroopasta saakka. Saija Nironen / Yle

Myös Saario uskoo luonnon säilyvän vahvasti osana kaupunkeja tulevaisuudessakin. Hänen mukaan Vuosaaren kaltaisia ihmisen muokkaamia villejä luontokeitaita voisi tehdä muuallekin.

– Kun on vain rohkeutta ja luovuutta toteuttaa niitä. Ei vain läjitetä maata johonkin, vaan lähdetään miettimään, miten hukkamaasta saataisiin mahdollisimman arvokas luonnon näkökulmasta. Täyttömäki on inspiroiva esimerkki, sanoo Saario.

Kaavoittamiseen on kovat paineet kasvukeskuksissa, mutta Saarion mukaan luontokohteiden uhraaminen betonille olisi karhunpalvelus myös kaupungille.

– Useat tutkimukset kertovat, että ihmiset jotka elävät luonnon lähellä ja ulkoilevat luonnossa, voivat paremmin ja ovat onnellisempia. Tässä pitäisi pitää pää kylmänä ja ymmärtää, että kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta on ehdottoman tärkeätä, että luontokohteita säilytetään, sanoo Saario.