"Joinakin aikoina olisin vain halunnut nukkua tän ohi" – Vaikea ylikuormitustila vei 17-vuotiaan Nooran haaveet urheilijan urasta

Motivoitunut ja tunnollinen urheilija saattaa ajaa itsensä ylikuormitustilaan. Silloin keho ei palaudu enää harjoituksista normaalisti ja suorituskyky laskee. Jääkiekkoilija Noora Mylläri on kokenut sen.

ylikunto
Noora Mylläri on joukkueen mukana avustavan valmentajan tehtävissä.
Noora Mylläri on joukkueen mukana avustavan valmentajan tehtävissä.Terhi Varjonen/Yle

17-vuotias Noora Mylläri on pitänyt joukkuelajeista aina. Pienenä tyttönä hän pelasi aluksi jalkapalloa ja salibandya poikien kanssa. Tutut pojat pelasivat myös jääkiekkoa ja Noora halusi koittaa sitäkin.

– Aluksi olin pari kuukautta tyttökiekkokoulussa ja sen jälkeen siirryin pelaamaan poikien kanssa, muistelee Noora.

Noora pärjäsi lajissa hyvin ja innostus jääkiekkoon vaan kasvoi. Hän siirtyi 13-vuotiaana Vaasan Sportin naisten joukkueen vahvuuteen ja harjoittelu muuttui aina vaan päämäärätietoisemmaksi.

Väsymys tuli ylivoimaiseksi

Harjoitusmäärät lisääntyivät ja viime vaiheessa Nooralla oli kolme kertaa viikossa iltaisin omat eli naisten joukkueen harjoitukset ja lisäksi kolmena aamuna aamujääharjoitukset poikien kanssa. Näiden lisäksi olivat vielä viikonloppuisin pelattavat sarjapelit.

Iltaharjoitusten jälkeen kotiin pääsi noin kymmeneltä ja aamulla piti olla taas hallilla seitsemän aikoihin, että ehti aamujäille mukaan. Sitten alkoi väsyttää.

– Viime vuonna loka-marraskuussa tuntui, ettei kaikki ole hyvin. Olin hirveän väsynyt ja luulin, että syksyllä aloitettu lukio vaikutti sillä tavalla, kertoo Noora.

Väsymyksen lisäksi tuli muitakin oireita. Muun muassa vatsa ja suolisto temppuilivat paljon ja suorituskyky laski selvästi. Ruokahalu hävisi ja Nooran paino putosi kuukaudessa kuusi kiloa. Raajasärkyäkin tuli ja väsymys oli välillä ylivoimaista. Noora nukkui pääosin riittävästi, mutta se ei auttanut.

– Joinakin aikoina olisin vain halunnut nukkua tän ohi ja herätä, kun on taas normaali olo, kertoo Noora.

Luistimien teräsuojat
Terhi Varjonen/Yle

Diagnoosi alkuvuonna

Tyttö kävi verikokeissa ja monissa tutkimuksissa, esimerkiksi vatsan tähystyksessä, kun koitettiin selvittää mikä oireita aiheuttaa. Tämä vaihe oli koko perheelle raskas, kertoo Nooran äiti Taru Mylläri.

– Se tietämättömyys oli kuluttavinta. On ollut rankkaa. On menty päivä kerrallaan, kertoo Taru.

Vihdoin tammikuussa urheilulääkäri Petri Lehtonen teki diagnoosin, mistä Nooran tilassa oli kyse. Hän totesi heti, ettei Noora laita luistimia jalkaan hetkeen.

– Aivojen ylikuormitustila. Keho meni ylikuormitustilaan eikä pystynyt palautumaan normaaliin ja, kun sitä jatkuu liian kauan, kroppa ei enää toimi ja alkaa tulla erilaisia oireita, selvittää Noora.

Puhekielessä tilasta käytetään ylikunto-sanaa, mutta lääketieteessä puhutaan mieluummin ylikuormituksesta ja siitä johtuvasta alipalautumisesta.

Noora toivoo, että hän pääsisi vielä tällä kaudella pelaamaan.
Noora toivoo, että hän pääsisi vielä tällä kaudella pelaamaan. Terhi Varjonen/Yle

Syke nousi Nooralla pienistäkin ponnistuksista nopeasti korkeaksi ja palautui hyvin hitaasti. Leposyke oli sadassa ja syke saattoi kohota vain siitä, että tyttö nousi aamulla sängystä ylös.

– Hengästyin tosi nopeasti ja tuntui, että sydän puskee rinnasta läpi, kertoo Noora.

Ylikuormitusta urheilijoiden parissa tutkinut liikuntalääketieteen erikoislääkäri, dosentti Arja Uusitalo sanoo, että ylikuormituksen diagnosointi ei aina ole helppoa.

– Meidän pitää haarukoida kaikki muut syyt väsymykseen ja oireisiin ensin. Pitää poissulkea muut asiat, jotka voivat olla väsymyksen takana. Tyypillisimpiä on esimerkiksi anemia ja myös alkavaa astmaa on löytynyt sekä mykoplasmaa, kertoo Uusitalo.

Treenaamiselle totaalinen stoppi

Viimeinen pelattu ottelu Nooralla oli viime joulukuussa. Suorituskyky ei ollut lähelläkään sitä, mitä se olisi normaalisti ollut.

– Se viimeinen peli meni tosi huonosti. Tuntui, että meni vain laitoja pitkin, enkä jaksanut ollenkaan, muistelee Noora.

Sen jälkeen ei Noora ole ollut pelaamassa. Treenikielto astui voimaan käytännössä heti, kun diagnoosi tammikuussa tuli. Oli pitkiä aikoja, kun Noora ei voinut edes tehdä kävelylenkkejä, koska hän hengästyi nopeasti ja muutkin oireet löivät päälle heti.

Vaikeiden ruoansulatus- ja vatsaongelmien vuoksi Nooralla aloitettiin lääkitys, jota hän edelleenkin käyttää. Takapakkeja tuli aika paljonkin, kun lääkitys välillä lopetettiin koska luultiin, että hän pärjäisi ilman sitä. Ei pärjännyt.

Jääkiekko on ollut iso osa Nooran elämää. Jos Nooralla itsellään on ollut pohtimista asiassa, niin on ollut myös joukkueella. Kaikille ei ole ollut selvää, minkälaisesta asiasta ylikuormituksessa on kyse.

Joukkue ei ole Nooraa hylännyt vaikka hän ei voi treenata muiden joukossa. Joukkueen valmennusjohto pyysi Nooraa mukaan apuvalmentajaksi ja siinä roolissa hän on joukkueen mukana edelleenkin.

Vaasan Sportin naisten joukkue harjoittelemassa.
Vaasan Sportin naisten joukkue harjoittelemassa.Terhi Varjonen/Yle

Hoito voi kestää pitkäänkin

Koska ylikuormitusta on monenlaisia eri asteita, on myös hoidossa ja toipumisessa monenlaisia eri vaihtoehtoja. Pääasia on kuitenkin levätä.

Huippu-urheilijat varsinkin pelkää levätä.

Arja Uusitalo

– Huippu-urheilijat varsinkin pelkää levätä. Pelätään sitä, että kunto laskee, vaikka käytännössä, jos on ollut jo pitkään ylikuormittuneessa tilassa, se on jo valmiiksi laskenut, sanoo Arja Uusitalo.

Uusitalon mukaan treeni ja käsillä oleva kilpailukausi kannattaa ylikuormitustilassa unohtaa. Palautumiseen menee hieman helpommassakin ylikuormitustilassa useita viikkoja ja, kun puhutaan ylikuormituksen hankalammasta asteesta, toipuminen voi kestää muutaman vuodenkin.

Noora Mylläri
Noora Myllärillä on nykyään taas hymy herkässä.Terhi Varjonen/yle

Noora on ollut kohta vuoden poissa jääkiekkotreeneistä eikä osaa vielä sanoa, koska paluu jäälle tapahtuu. Mutta se tapahtuu.

– Askel askeleelta edetään, kävelystä juoksuun ja maksimikestävyyteen ja siitä paluu entiselle tasolle ja yli! Tavoitteena on päästä tällä kaudella vielä pelikentälle, kertoo Noora.

Matalan sykkeen juoksulenkkejä hän on voinut tehdä nyt vajaan kuukauden verran. Jäällä on käyty kevyesti luistelemassa muutaman kerran ja se on tuntunut hyvältä. Olennaista on se, että hän on kiinnittänyt ruokavalioon huomiota ja myös siihen, että unen laatu on hyvää.

Olotila on nyt paljon myönteisempi ja maailma näyttää taas valoisammalta.

Ylikuormitus ei synny pelkästään liiasta harjoittelusta

Noora Myllärin mukaan hänen kohdallaan ylikuormitustilaan ei ole yhtä syytä.

– Se on monen asia summa. Lukio alkoi ja se toi omanlaisensa stressin, sillä pidän itseäni tunnollisena oppilaana ja koulu meni jääkiekon edelle. Jääkiekon harjoitusmäärä lisääntyi. Enkä osannut kiinnittää huomiota tarpeeksi ravintoon, tankkaukseen ja palautumiseen, listaa Noora.

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri, dosentti Arja Uusitalo vahvistaa, että ylikuormituksen syynä ovat monet seikat.

– Kokemuksella voin sanoa, että yksistään fyysinen harjoittelu ei tätä aiheuta vaan se vaatii usein muun muassa ravitsemuksellisia ongelmia, esimerkiksi liian vähäistä ravintoa tai väärää ravintoa ja liian vähän unta, kertoo Uusitalo.

Tämä on motivoituneiden urheilijoiden ongelma

Arja Uusitalo

Uusitalon mukaan harjoituskauden aikana 10-20 prosenttia urheilijoista kärsii ylikuormitustilasta. Ja kun puhutaan siitä, kuinka monella on ollut ylipäänsä urheilu-uran aikana ylikuormitustila, määrä nouseekin jo selvästi.

– Noin 60-70 prosenttia urheilijoista sanoo kärsineensä tästä. Enemmän ylikuormitusta tutkimusten mukaan esiintyy yksilölajeissa. Joissakin raporteissa aikuisurheilijoista miehillä esiintyy enemmän ylikuormitustilaa ja nuorten urheilijoiden kohdalla naisilla, kertoo Uusitalo.

Se mikä heitä kaikkia yhdistää on motivoituneisuus ja halu tehdä asiat kunnolla. Mielellään kaikki asiat.

– Tämä on motivoituneiden urheilijoiden ongelma, tiivistä Uusitalo.

"Ensimmäinen nainen NHL:ssä"

Nooran haaveet liittyivät ennen ylikuormitustilaa urheilijan ammattiin.

– Ei ole enää sellaisia suunnitelmia. Nuorempana tuli haaveiltua, että olisi joskus jääkiekkoilija ja ensimmäinen nainen NHL:ssä, hymähtää Noora.

Ammattihaaveet liittyvät kuitenkin urheiluun ja liikuntaan. Valmennus tai muu urheilijaa tukeva ammatti kiinnostaa.

Noora on joutunut miettimään paljon omaa tulevaisuuttaan ja hän sanookin, että nyt kun fyysiset oireet on saatu hallintaan, on henkisen puolen taistelu noussut esiin.

Noora vilkuttaa tutuille
Noora vilkuttaa tutuilleTerhi Varjonen/yle

Hän kertoo ymmärtäneensä, ettei kerrallaan pysty panostamaan jokaiseen asiaan täysillä. Nyt pitää miettiä, mihin panostaa ja tällä hetkellä ykköspaikalla on koulunkäynti. Keväällä on koulussa vuorossa Wanhojen tanssit mutta mieli vie välillä jo abiturienttiaikaan. Ylioppilaskirjoitukset siintävät reilun vuoden päässä ja niihin hänellä on selkeä suunnitelma.

– Pitää miettiä kuinka paljon silloin treenaa eli suunnitella tällaiset etukäteen ja koittaa minimoida ylimääräiset stressitekijät, kertoo Noora.