1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Verkkolaitteet

Analyysi: Ranskan Macron keräsi poliittisia irtopisteitä – Nokia otti nuhteet nöyränä

Presidentti Emmanuel Macron väitti Nokian rikkoneen lupauksensa, kun se irtisanoo Ranskassa. Kyse on Ranskan sisäpolitiikasta, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä analyysissään.

Verkkolaitteet
Rajeev Suri ja Emmanuel Macron.
AOP

Ranskan presidentti Emmanuel Macron väitti Nokian rikkoneen lupauksensa, kun se suunnittelee irtisanovansa 600 työntekijää Ranskassa.

– Nokia ei kunnioita ehtoja, jotka neuvoteltiin Ranskan hallituksen kanssa, Macron totesi syyskuussa pääministeri Juha Sipilän vierailun yhteydessä.

Kansainvälisessä lehdistössä (siirryt toiseen palveluun) tätä väitettä (siirryt toiseen palveluun) siteerattiin laajasti (siirryt toiseen palveluun). Lupausten pettäminen on suomalaisyhtiölle maineriski. Nokia julkaisi tiedotteen (siirryt toiseen palveluun) ja lupasi tulla ranskalaisministerien kuultavaksi heti 2. lokakuuta.

Tuon tapaamisen jälkeen Macronin läheinen tukija, Ranskan talousministeriön valtiosihteeri Benjamin Griveaux, pyrki antamaan vaikutelman, että ranskalainen painostuskampanja on tuottanut toivotun tuloksen.

"On tehty selvä lupaus: ei leikkauksia 4 200 työntekijästä… ja tärkeää on myös, että t&k-työpaikkojen määrä on 2 500 ennen vuoden 2018 loppua", Griveaux totesi Reutersin mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Tämä on ranskalaista politikointia. Mikään ei muuttunut. Mikään ei viittaa siihen, että Nokia olisi ensinnäkään pettänyt vanhoja lupauksiaan – tai tehnyt ranskalaisille uusia. Kyseessä on sisäpoliittinen manööveri.

Poikkeuksellinen sopimus

Kaksi ja puoli vuotta sitten Ranskan energinen ja nuori talousministeri Emmanuel Macron siunasi yrityskaupan, jolla Nokia osti Alcatel-Lucentin liki 16 miljardilla eurolla. Se oli Macronin mukaan paras mahdollisuus luoda eurooppalainen teknologiajätti, joka kykenisi laittamaan kampoihin nopeasti kasvavalle kiinalaiselle Huaweille.

Financial Times piti kauppaa hyvin ei-ranskalaisena (siirryt toiseen palveluun). Lehti muistutti, että Pariisin "sosialistihallitus" oli hiljattain torpannut jo toistamiseen Dailymotion -yhtiön myynnin ulkomaille. Ranska piti tapanaan puuttua yrityskauppoihin, oli kyse sitten autovalmistajista, telakoista tai internetin videopalveluista.

Nyt kauppa meni läpi – vaikka kyseessä oli sentään Alcatel-Lucent, maan teknologinen kruununjalokivi.

Toisaalta myös Nokia toimi poikkeuksellisesti. Se teki Ranskan hallitukselle lupauksia, jollaiset eivät olisi Suomessa tulleet kuuna päivänä kyseeseen.

Toimitusjohtaja Rajeev Suri kertoi kaupan julkistamisen jälkeen, ettei yhtiö yleensä tee yrityskauppatilanteessa lupauksia työpaikkojen suhteen. Yhtiö haluaa pitää kiinni täydellisestä toimintavapaudestaan. Tällä kertaa oli kuitenkin saatava Ranskan hallituksen tuki.

Yhtäällä palkataan, toisaalla irtisanotaan

Nokia lupasi lisätä tutkimus- ja kehityshenkilöstöään, mutta toisaalta yhtiöllä olisi Surin mukaan "mahdollisuus tasapainottaa muita resursseja", kunhan henkilöstömäärä pysyisi Ranskassa "keskipitkällä aikavälillä" ennallaan.

Toisin sanoen, yhtiö palkkaisi yhtäällä ja irtisanoisi toisaalla. Ja niin se näyttää nyt tekevän. "Keskipitkä aikaväli" taas tarkoittaa tiettävästi vuoden 2018 loppua.

Nokian viestinnistä kerrotaan, että lupaukset ovat yhä voimassa.

"Nokia etenee Ranskaa koskevissa suunnitelmissaan ja on samalla toistanut kunnioittavansa Ranskan hallitukselle antamiaan sitoumuksia. Näihin kuuluivat kokonaishenkilöstömäärän säilyttäminen tietyn ajanjakson ajan noin 4 200 työntekijässä, sisältäen noin 2 500 t&k-työntekijää."

Ja vielä: "Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Ranskaan kohdistuisi toimenpiteitä osana maailmanlaajuista muutosohjelmaamme."

Luvut ovat ennallaan, Ranskassa niitä vain esitellään uusina voittoina.

Nokia oppi virheistään

Lokakuun toisena päivänä Nokian johtajat kävivät siis Pariisissa nuhdeltavana. Yhtiö antoi poliitikkojen kerätä ne irtopisteet, joita irtisanomistilanteessa on kerättävissä.

Nokia selvästi tuntee ranskalaisen kulttuurin. Tärkein syy saattaa olla se, että reilusti yli puolet Nokian viisitoistapäisestä ylimmästä johtajistosta on työskennellyt Alcatel-Lucentissa jossain vaiheessa uraansa. Kaksi pitkän linjan Nokia-johtajaa on Ranskan kansalaisia – esimerkiksi suomalaisia on nyky-Nokian ylimmässä johdossa vain talousjohtaja Kristian Pullola.

Nokia näyttää myös oppineen takavuosien virheistään. Kun Nokia lopetti tehtaansa Saksan Bochumissa kymmenen vuotta sitten, kaikki näytti menevän pieleen. Kun Nokian johto kertoi tuhansien irtisanomisista, tieto yllätti liittokansleri Angela Merkelin täysin.

Talousministeri Peer Steinbrueck syytti Nokiaa "karavaanikapitalismista", joka viis veisasi Saksasta.

Nokian tuolloinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila kritisoi tuolloista toimitusjohtajaa Olli-Pekka Kallasvuota vuonna 2013 ilmestyneessä kirjassaan Mahdoton menestys. Kallasvuo ei Ollilan mukaan nähnyt tilanteen poliittista ulottuvuutta, eikä viranomaissuhteita hoidettu huolella. Kirja kertoo, että episodi "jätti pysyvän kolhun Nokian maineeseen, markkinaosuuksiin ja Olli-Pekka Kallasvuon asemaan toimitusjohtajana."

Vaikka nyky-Nokian johtajisto, pääkonttori ja toimiala on toinen – yhtiö ei enää samaan virheeseen sorru.

Lue seuraavaksi