1. yle.fi
  2. Uutiset

Yhdysvalloissa joukkoammuskelut ovat lähes päivittäisiä, mutta oikeus aseeseen on ikuinen

Australiassa, Iso-Britanniassa ja Suomessa joukkosurmat ovat johtaneet tiukempiin aselakeihin. Yhdysvalloissa kiristyksiä tuskin nähdään.

ampuma-aseet
Uutisvideot: Massamurhat loppuivat Australiassa
Uutisvideot: Massamurhat loppuivat Australiassa

64-vuotias eläkkeellä oleva kirjanpitäjä kirjautui Mandalay Bay -hotelliin Las Vegasissa torstaina 28. syyskuuta. Seuraavien päivien aikana hän kuljetti 23 asetta ja tuhansia ammuksia 32-kerroksessa sijaitsevaan huoneeseensa. Sunnuntai-iltana hän rikkoi hotellihuoneensa ikkunan ja alkoi ampua alapuolella juhlivaan festivaaliyleisöön. Ainakin 58 ihmistä kuoli ja yli 500 haavoittui.

Olisiko tämä voitu estää?

Yhdysvaltain lähihistorian verisin joukkomurha nostaa ensimmäisenä mieleen maan aselait. Oikeus kantaa asetta on kirjattu Yhdysvaltain perustuslakiin heti uskonnon ja sananvapauden jälkeen. Se on amerikkalaisuuden ytimessä.

Las Vegasin ampuja harjoitti tätä oikeuttaan. Hotellihuoneesta löytyneiden aseiden lisäksi ampujan kotoa ja omistamasta kiinteistöstä löytyi 24 asetta. Hän omisti yhteensä 47 ampuma-asetta, muun muassa tehokkaita kiväärejä, jotka lisälaitteen avulla toimivat kuin sarjatuliaseet. Kaikki nämä olivat laillisia.

Voisiko Yhdysvallat estää joukkoampumiset kiristämällä perustuslain takaamaa aseenkanto-oikeutta?

Australia tiukensi lakia ja sai 650 000 asetta tuhottavaksi

Huhtikuussa 1996 Australialle kuuluvalla Tasmanian saarella 28-vuotias mies käveli turistikahvilaan Port Arthurissa ja alkoi ampua puoliautomaattisella eli itselataavalla kiväärillä. Kahvilasta alkaneessa ammuskelussa kuoli 35 ihmistä ja 23 haavoittui.

Port Arthurin joukkomurhan jälkeen Australian hallitus tarttui aselakiin. Kuukaudessa hallitus laati esityksen, joka toi huomattavia rajoituksia aseenkantoa koskevaan lainsäädäntöön.

Ammuskelun uhria nostetaan ambulanssihelikopteriin.
Turistikahvilassa tapahtuneen ammuskelun uhria nostettiin ambulanssihelikopteriin Port Arthurissa, Tasmanissa 15. huhtikuuta 1996.Rex / AOP

Uusi laki tiukensi vaadittuja aseenkantolupia, loi rekisterin aseiden omistajista ja mikä merkittävintä, kielsi useita eri aseita, muun muassa itselataavat kiväärit ja haulikot.

Lainmuutoksen myötä laittomaksi muuttuneet aseet valtio pakkolunasti markkinahintaan. Lopulta noin 650 000 asetta luovutettiin valtiolle, mikä vastasi arviolta viidennestä yksityisessä omistuksessa olleista aseista.

Nyt yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin Australiassa ei ole koettu joukkoampumisia. Port Arthurin joukkomurhaa edeltävien 20 vuoden aikana niitä oli Australiassa 13.

Samalla ampuma-aseilla tehtyjen henkirikosten ja itsemurhien määrät ovat karkeasti puolittuneet.

Yksityisessä omistuksessa olevien aseiden määrä on toki jo noussut vuotta 1996 edeltävälle tasolle, mutta suhteessa väestöön aseiden määrä on yhä alhaisempi kuin vuonna 1996.

Koululaisten joukkomurha kiristi entisestään Britannian aselakia

Kuukausi ennen Australian joukkomurhaan Iso-Britanniassa koettiin oma tragedia, kun 43-vuotias mies ampui käsiaseella 16 lasta ja opettajan Dunblanen alakoulussa Skotlannissa.

Surijoita koulun edessä.
Ihmiset surivat Dunblanen alakoulussa surmattuja lapsia ja opettajaa koulun edessä Skotlannissa 14. maaliskuuta 1996.David Rose / Rex / AOP

Joukkomurhan jälkeen sadattuhannet britit allekirjoittivat vetoomuksen käsiaseiden yksityisomistuksen täyskiellon puolesta. Itselataavat aseet oli jo kielletty yhdeksän vuotta aikaisemmin, vuonna 1987, Hungerfordissa tapahtuneen ammuskelun seurauksena.

Dunblanen joukkomurhan myötä Iso-Britannia lisäsi käsiaseet kiellettyjen aseiden listalle, kovensi hallussapidosta annettavia tuomioita ja kiristi aselainsäädäntönsä yhdeksi maailman tiukimmista. Kiristykset käytännössä lopettivat pistooliammuntaharrastuksen maassa.

Tiukka linja ei ole kuitenkaan hävittänyt aseita saarivaltiosta. Alkuvuodesta Britannian poliisi takavarikoi viikkoja kestäneen erikoisoperaation yhteydessä yli 800 asetta, joiden joukossa olivat muun muassa konepistooli ja rynnäkkökivääri.

Kiristystenkin jälkeen Britanniassa on tapahtunut yksi joukkoampuminen. Kesällä 2010 Cumbriassa 52-vuotias taksinkuljettaja ampui luvallisilla aseilla 12 ihmistä. Tapaus herätti uudelleen keskustelun lainsäädännön kiristämisestä.

Viranomaiset takavarikoivat todisteita
Viranomaiset takavarikoivat todisteita joukkomurhan tekijän kotoa Cumbriassa 3. kesäkuuta 2010.Lindsey Parnaby / EPA

Suomessa koulusurmat käynnistivät keskustelun

Suomessa ampuma-aselainsäädäntö modernisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Sitä ennen voimassa oli ampuma-aseista ja ampumatarpeista annettu laki vuodelta 1933.

Aselakia kiristettiin vuosina 2007 ja 2008 tapahtuneiden koulusurmien jälkeen. Lokakuussa 2010 eduskunta hyväksyi selvin luvuin aselain muutokset, jotka tiukensivat käsiaseiden sääntelyä, nostivat ikärajoja ja antoivat poliisille paremmat mahdollisuudet saada tietoja aseluvanhakijan terveydentilasta.

Uusi laki ehti olla reilun kuukauden voimassa, kun Norjassa Utöyan saarella heinäkuussa 2011 tapahtunut joukkomurha nosti aiheen jälleen tapetille. Uusien tiukennusten puolesta puhui muun muassa presidentti Tarja Halonen.

Vuonna 2012 uusia tiukennuksia alettiin pohtia sisäministeriössä. Hyvinkäällä toukokuussa tapahtunut ammuskelu lisäsi vaatimuksia entisestään. Nyt huomiota kiinnitettiin aseiden säilyttämiseen.

Ampumisen tapahtumapaikka Hyvinkäällä.
Mauri Ratilainen / AOP

Nykyinen aselaki tuli voimaan joulukuussa 2015. Siinä merkittävimmät muutokset koskivat juuri aseiden säilytämistä ja lääkärien ilmoitusvelvollisuutta.

EU haluaa yhtenäistää aselait

Kotimaisten päätösten lisäksi Suomen aselakiin vaikuttavat EU-linjaukset, muistuttaa poliisitarkastaja Seppo Sivula sisäministeriön poliisiosastolta. Viimeisin EU:n ampuma-asedirektiivi odottaa Suomessa täytäntöönpanoa. Sen edellyttämät muutokset on pantava täytäntöön ensi vuoden loppuun mennessä.

Pariisin terrori-iskun jälkeen vauhtia saanut direktiivi tiukentaa aseiden käyttöä ja hallussapitoa koskevaa sääntelyä. Suomi on vaatinut direktiiviin poikkeuksia koskien muun muassa itselatautuvia aseita, joita käytetään reserviläistoiminnassa. Sisäministeriö onkin vakuuttanut, ettei direktiivi estä reserviläistoimintaa.

Sivula pitää hyvänä, että aselakia pidetään ajantasalla, mutta samalla hän painottaa, ettei aselain loputon kiristäminen ole ratkaisu väkivaltatekojen kitkemiseen.

– On hirveän helppo kiinnittää huomio vain siihen tekovälineeseen, mutta meidän pitäisi pohtia yleisemmin tekomotiiveja, hän toteaa.

Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa väkijoukkoon ajetut rekat osoittavat, ettei ongelma katoa kieltämällä aseet. Eivätkä laittomat aseet katoa lainsäädäntöä kiristämällä.

Suomessa viimeisin ampumavälikohtaus tapahtui viime vuoden kesäkuussa Vihdissä, kun 67-vuotias mies alkoi ammuskella kohti naapuria. Vuonna 1990 rajavartiolaitoksen leiriltä varastetulla rynnäkkökiväärillä ampunut mies surmasi poliisin ja lopulta itsensä.

Yhdysvallat tuskin muuttuu

Yhdysvalloissa joukkoampumisia tapahtuu lähes päivittäin ja yksittäisiä ammuskeluja useita päivässä. Pelkästään tämän vuoden aikana yli 11 600 amerikkalaista on saanut surmansa luodista.

kolme senaattoria ja kuva bump stock -tukista asennettuna aseeseen.
USA:n senaatin demokraatit puhuvat aselaista, ja esittelevät kuvaa bump stock -tukista.Shawn Thew / EPA

Las Vegasin tapahtumien jälkeen aselobbarijärjestö NRA ilmoitti, että se kannattaa sarjatulen mahdollistavan bump stock -tukin sääntelyä. Kynsin ja hampain aseenomistajien oikeuksista kiinnipitävän NRA:n ilmoitus on yllättävä, sillä järjestö on tähän asti systemaattisesti vastustanut kaikkia tiukennusyrityksiä.

NRA:n vastaantulon voi kuitenkin nähdä taktikointina. He suostuvat luopumaan laitteesta, joka mahdollistaa jopa 800 laukausta minuutissa, mutta siinä kulkee raja.

Maassa, jossa kaikki paitsi sarjatuliaseet ovat sallittuja, keskustelu ampuma-aselainsäädännön kiristymisestä harvoin johtaa merkittäviin muutoksiin.

Kuolleiden muistoksi pystytetty juliste koulun ulkopuolella.
Aselakien tiukantemista kannattavat aktivistit olivat ripustaneet ammuskelun uhreista muistuttavan lakanan Sandy Hookin alakoulun ulkopuolelle heinäkuussa 2017.Jom Lo Scalzo / EPA

Sen jälkeen, kun 20-vuotias mies käveli itselatautuvan kiväärin ja pistoolin kanssa Sandy Hookin alakouluun Connecticutissa ja surmasi kaksikymmentä 6–7-vuotiasta lasta ja kuusi koulun työntekijää, muutama osavaltio on tiukentanut lakejaan. Koko maan laajuisia tiukennuksia ei tullut.

Jos 20 lapsen murhaaminen ei johda aselakien kiristämiseen voi olla, ettei niitä kiristä mikään.

Lue seuraavaksi