1. yle.fi
  2. Uutiset

Kehitysvammainen Markus Lehtonen, 25, sai palkkatyön – vielä ei tosin tiedetä, mistä palkkarahat revitään

Työikäisiä kehitysvammaisia suomalaisia on noin 25 000. Heistä palkkatyössä on noin 500.

kehitysvammaisuus
Markus Lehtonen Ihme ja kumman keittiössä.
Markus Lehtonen Ihme ja kumman keittiössä.Carolus Manninen / Yle

Salossa toimivassa Ihme ja kumma -kahvilassa nosteltiin tiistaina juhlamaljoja. Kolmella nuorella aikuisella alkoi lokakuun alussa palkkatyö kehitysvammaisten ja muiden erityisnuorten elämää tukevassa keskuksessa.

Työpajatoiminnassa vuoden verran mukana ollut Markus Lehtonen on yksi kolmesta onnekkaasta. Hän työskentelee kahvilan keittiössä.

– Kun tulee asiakkaita, niin teen ruokaa. Työaikani on kuutisen tuntia päivässä. Pomo-Jorma on kertonut, että minä olen sellainen pääkokki, Lehtonen kertoo.

Pomo-Jorma on paikan vetäjä, Ihme ja Kumma tuki ry:n puheenjohtaja Jorma Nurminen. Miehestä loistaa ylpeys paikan nuorista, kun hän esittelee heidät yksitellen.

– Juha on työmyyrä, jolla on työpaikka Citymarketin hedelmä- ja vihannesosastolla. Sitten on meidän Joni, joka rokkaa aamusta iltaan sekä Anais, joka tekee joka päivä omaa radiolähetystä, Nurminen kertoilee yhteisen aamupalapöydän äärellä.

Heillä on työ, josta he saavat palkkaa. Ainoa ongelma on se, että meidän pitäisi nyt saada jostain ne palkkarahat.

Jorma Nurminen

Ihme ja kumma on tuonut yhteen hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, mutta kaikesta huomaa, että porukka on hitsautunut yhteen.

– Muista sitten, että pomon puheista vain 20 prosenttia on totta, vitsailee Anais Lehdonvalo saaden Nurmisen nauramaan äänekkäästi.

Myös Lehdonvalo on vasta aloittanut palkkatyössä.

Karu todellisuus kohdataan hinnalla millä hyvänsä

Räväkkää naljailua, vitsailua ja naurua kuuluu Ihme ja kumma -kahvilassa sieltä täältä. Huumorilla saa pehmennettyä sitä kovaa todellisuutta, että jokapäiväistä toimintaa varjostaa alituinen epävarmuus sen jatkumisesta.

– Meillä on nyt todellakin kolme nuorta palkkatyössä. Heillä on työ, josta he saavat palkkaa. Ainoa ongelma on se, että meidän pitäisi nyt saada jostain ne palkkarahat. Se on se murhe tässä, Jorma Nurminen sanoo.

Me ollaan oltu persaukisia koko aika. On mulla hiukan vielä rahaa tilillä.

Jorma Nurminen

Yhdistyksen taloustilanne vetää välillä nauravaisenkin miehen vakavaksi.

– Lokakuu pärjätään, sen tiedän. Marraskuusta ei sitten enää tiedäkään, Nurminen sanoo.

Toiminta on siis vaakalaudalla, mutta ei ensimmäistä kertaa. Nurminen sanoo tietävänsä, mitä tekee, jos rahat loppuvat.

– Tähän on totuttu. Me ollaan oltu persaukisia koko aika. On mulla hiukan vielä rahaa tilillä. Raha on kyllä tiukassa, hän sanoo – ja nauraa päälle.

Useammin työtoimintaa kuin palkkatyötä

Monet kehitysvammaiset ihmiset tekevät Suomessa työtä, mutta harva heistä saa työstään palkkaa. Kehitysvammaliiton arvion mukaan koko maassa palkkatöissä on vain 500 kehitysvammaista.

– Kehitysvammaisten palkkatyöllistyminen menee Suomessa pikku hiljaa eteenpäin, sanoo Kehitysvammaisten tukiliiton työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää.

Kehitysvammainen tarvitsee työllistyäkseen toisten tukea. Työhönvalmentajia ei ole saatavilla kaikkialla, mutta siellä missä heitä on, on tapahtunut myös työllistymisiä.

– Avotyötoiminnan asema Suomessa on vahva. Meillä kehitysvammaiset ihmiset tekevät tavallisia töitä tavallisilla työpaikoilla työtoimintana. Se ei perustu työsopimukseen vaan on kunnan tuottamaa työtoimintapalvelua, Vuorenpää kertoo.

Jopa 3 000 työkykyistä ja -haluista

Kehitysvammaliiton arvioiden mukaan ainakin 3 000 koulutetulla kehitysvammaisella ihmisellä olisi työkykyä ja tahtoa tehdä palkkatyötä. Kari Vuorenpään mielestä ratkaisevaa olisi saada kuntiin lisää työhönvalmentajia, jotka tukisivat työkykyisiä kehitysvammaisia työnhaun polulla.

Kehitysvammaisten palkkatyöllistyminen menee Suomessa pikku hiljaa eteenpäin.

Kari Vuorenpää

Useimmilla kehitysvammaisilla ihmisillä on Kansaneläkelaitoksen myöntämä työkyvyttömyyseläke. Myös tällöin henkilö voi tehdä työtä palkallisessa työsuhteessa. Eläkkeen lisäksi voi palkkatuloa ansaita noin 700 euroa kuukaudessa. Palkkatyöhön siirtyminen saattaa kuitenkin tuoda ongelmia.

– Suurin osa tekee osa-aikaisesti palkkatyötä eläkkeellä. Eläkkeen voi myös jättää lepäämään, jolloin voi palkkatuloina ansaita mitä vaan. Pieni joukko on väliinputoajia, joille osa-aikaisuus ei riitä, mutta kokopäivätyötkään eivät onnistu, Vuorenpää sanoo.

Kohtaamisten ja oppimisen paikka kaikille

Salon Ihme ja kumma -keskuksessa kolmella nuorella on nyt työehtosopimusten mukainen työsopimus. Toiminnan rahat voivat olla loppu, mutta ideat eivät. Alkuperäinen tavoite eli kehitysvammaisten nuorten tukeminen on edelleen tärkeintä.

Tingitään sitten muusta. Näille nuorille kuuluu paikka elämässä.

Jorma Nurminen

– Periaatteessa tilanne on huonompi kuin koskaan ennen: meillä on nuoria töissä, mutta ei ole rahaa! Mutta kyllä me jotenkin taas edetään. Tingitään sitten muusta. Näille nuorille kuuluu paikka elämässä, sanoo Jorma Nurminen.

Anais Lehdonvalo tyhjentää astianpesukonetta kohtaamispaikan keittiössä. Ehtiväinen nuori nainen tekee pian lähtöä nurkan taakse, sillä oma radiolähetys on alkamassa. Työtehtävät ovat moninaiset, eikä niistä kaikkein mukavinta ole helppo valita.

– Se on vähän kuin kysyisi monen lapsen äidiltä, että kuka on sinun lempilapsesi, Lehdonvalo vertaa.

Touhua sivummalta seuraava Hanna Ranta – Ihme ja kumman palkkatyöläinen nyt hänkin – haluaa jutella. Toimittajalla on oppimisen paikka.

– En tykkää kun sanotaan vammaiseksi, hän huomauttaa.

Tässä toisenlaisessa osaamiskeskuksessa asiat sanotaan niin kuin ne ovat.

Lue seuraavaksi