Tutkimus: Kylmä kohtelu työpaikalla vaikuttaa jaksamiseen – myötätunto on mullistava voima

Työkaveri, joka kysyy, mitä kuuluu ja vielä kuuntelee vastauksen loppuun, on arvokas. Niin toisille ihmisille kuin myös yritykselle.

työelämä
Miehen käsi toisen miehen olkapäällä.
Arja Lento / Yle

Miltä tuntuisi tulla aamulla töihin tietäen, että sinusta välitetään siellä?

Niin sen kuuluisi olla, mutta sitä se ei aina suinkaan ole.

Onks meillä aamuvuoroon "Joku"?

Jokainen haluaa tulla aidosti kuulluksi ja nähdyksi työssään. Kukaan ei halua olla vain resurssi.

– Ei ihminen halua olla vaihdettavissa oleva ratas isossa koneistossa tai tuotannontekoväline, jolla ei ole ihmisenä mitään arvoa, sanoo tutkija, tietokirjailija ja filosofi Frank Martela.

Jos työntekijään suhtaudutaan kuin näkymättömään neljännen kerroksen B-siivestä tai hän on nimetön aamu- tai yövuorolainen, voi oman työn arvostaminen tuntua vaikealta.

Jos ihmistä kohdellaan työpaikalla epäkunnioittavasti, hän typistyy vain pieneksi resurssiksi.

Frank Martela

– Jos ihmistä kohdellaan työpaikalla epäkunnioittavasti, hän typistyy vain pieneksi resurssiksi. Se on lannistava kokemus. Silloin jää tunne, että hänet voidaan vaihtaa toiseen ja parempaan hetkenä minä hyvänsä.

Kylmäkiskoinen kohtelu työpaikalla tai tunne, ettei kukaan huomaa, voi vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen.

– Ei ole kiva herätä aamulla ja lähteä töihin. Työstä tulee paikka, jonne on pakko mennä palkan takia, jotta pystyy maksamaan vuokran ja ostamaan ruokaa. Silloin työntekijä ei anna parastaan eikä ainakaan halua kehittää organisaatiota.

Avokonttori.
Petteri Sopanen / Yle

Frank Martela muistuttaa, että työpaikoilla tarvitaan myötätuntoa.

Se on kyky havaita ja ymmärtää toisen tilanne ja tunnetila sekä halu toimia toisen puolesta. Se on myös konkreettisia tekoja toisen ihmisen taakan keventämiseksi.

Moi! Mitä kuuluu?

Myötätuntoa ja hyvää elämää tutkinut Frank Martela korostaa, ettei kyse ole rakettitieteestä. Toisen huomioiminen työpaikalla ei vaadi paljon.

– Kun näkee työkaverin ensimmäiseksi aamulla, niin muistaa moikata ja katsoa silmiin, kysyä, mitä kuuluu. Ja kun toinen vastaa, aidosti kuuntelee, mitä hän kertoo.

Tutkijan mukaan erityisesti esimiehiltä vaaditaan taitoa havainnoida alaisten tuntemuksia.

– Kiire tappaa helposti luovuuden ja kyvyn tuottaa uutta. Pakkotahtinen suorittaminen ei työelämässä enää riitä.

Myötätunto avain menestykseen

Frank Martela on toimittanut yhdessä Anne Birgitta Pessin ja Miia Paakkasen kanssa teoksen Myötätunnon mullistava voima. Kirjan mukaan tunnetaidoista ja psykologisesta turvallisuudesta on tulossa työpaikoilla yhä keskeisimpiä valttikortteja.

Myötätunto on tärkeää myös yrityksen menestymisen kannalta.

– Jos ihminen voi olla työpaikallaan oma itsensä, sillä on vaikutusta koko tiimin menestymiseen ja siihen, kuinka innovatiivisia tuotteita pystytään tekemään.

Myötätunnolla on vaikutusta ihmisten työmotivaatioon. Jos työyhteisö on itsessään kannustava ja antaa tukensa, se lisää motivaatiota ja jaksamista.

Työkaverit keskustelevat työpaikalla.
Petteri Sopanen / Yle

Myötätuntoiseksi voi oppia

Myötätunto tekee hyvää niin sen kohteelle kuin myötätuntoiselle ihmiselle.

– On paljon tutkimustietoa siitä, että ihmisten tehdessä hyvää toiselle ihmiselle, se vahvistaa heidän omaa hyvinvointiaan. Ihminen ei jää vain antajaksi vaan on myös saaja.

Kaikilta toisten huomioiminen, kehut tai kiitokset eivät tule helposti ja luontevasti. Martelan mukaan senkin voi oppia.

– En usko, että ihminen on pohjimmiltaan itsekäs. Olemme laumaeläimiä ja meissä asuu vahva halu huolehtia toinen toisistamme.

Entä kirjassa esiin tuotu ajatus, miltä tuntuisi tulla aamulla töihin tietäen, että sinusta välitetään siellä? Martela vastaa itse.

– Tottakai tuntuu hienolta tulla töihin ja kokea olevansa osa työyhteisöä. Silloin työtä ei tee, koska on pakko, vaan koska haluaa. Myös halu tehdä työnsä paremmin on vahva.

_Myötätunnon mullistava voima -teos julkaistaan 10.10.2017. _