Kevitsa ei kestäisi kaivosveroa – vihreiden esittämä 40 sentin tonnivero olisi liikaa

Suomen suurin kaivos Kevitsa Sodankylässä painii alhaisten metallinhintojen ja nousevien kustannusten kanssa. Kaivoksen johtajan mukaan kaivosvero kaataisi matalapitoista malmiota rikastavan Kevitsan.

kaivosteollisuus
Boliden Kevitsan kaivos Sodankylässä 2.10.2017
Boliden Kevitsan kaivos Sodankylässä 2.10.2017 Jarmo Honkanen / Yle

SodankyläKevitsan kaivos Sodankylässä on toiminut viitisen vuotta. Ruotsalainen Boliden osti Kevitsan mm. Afrikassa kaivostoimintaa harjoittavalta FQM – nimiseltä yhtiöltä runsas vuosi sitten. Kaivos tuottaa pääosin nikkeliä ja kuparia.

– Kevitsalla menee juuri nyt hyvin ja tuotantomäärät ovat hieman suunniteltua suuremmat, sanoo pari kuukautta sitten kaivoksen johtajana aloittanut Peter Bergman.

Boliden Kevitsan kaivoksen johtaja Peter Bergman 2.10.2017. Sodankylä.
Boliden Kevitsan kaivoksen johtaja Peter Bergman 2.10.2017. Sodankylä.Jarmo Honkanen / Yle

Ennen Kevitsaa Bergman työskenteli Pohjois-Ruotsissa Bolidenin Aitikin kuparikaivoksella Jällivaarassa.

Pohjoismaisena kaivoksena Kevitsan valtteja ovat korkea ja kehittyvä teknologian taso, henkilökunnan ammattitaito, vakaa ja turvallinen toimintaympäristö ja Suomen hyvä infrastruktuuri.

Metallien suhdanteet ja kustannukset

Myös jatkuvia haasteita riittää.

Kevitsa on Suomen oloissa tyypillinen matalapitoinen perusmetallikaivos. Nikkelin ja kuparin saamiseksi joudutaan louhimaan paljon sivukiveä. Mitä enemmän sivukiveä louhitaan sitä enemmän kustannuksia.

Haasteena ovat myös perusmetallien matalat hinnat viime vuosina. Kaivosjohtajan mukaan hintoihin on tyytyminen.

– Nyt teemme vähän voittoa mutta ehdottomasti odotamme hintojen nousua tulevaisuudessa, sanoo Peter Bergman.

Bergmanin mukaan metallien kriittinen hintataso Kevitsalle riippuu kustannuksista, mutta kovin paljoa nykytasosta hinnat eivät saa tippua.

Kaivos on louhintamääriltään Suomen suurin. Tukesin tilaston mukaan vuonna 2016 Kevitsan kaivos louhi kaikkiaan 39 578 998 tonnia eli 39,6 miljardia kiloa. Siitä malmia tai hyötykiveä oli 7,6 miljardia kiloa. Se on kilo per maapallon asukas.

Kevitsan kaivoksen avolouhos on nyt noin 160 metriä syvä. Louhinnan myötä syvyys on lopulta 500 metriä. Sodankylä 2.10.2017
Jarmo Honkanen / Yle

Malmista saadaan Kevitsan lopputuotteita eli nikkeli- ja kuparirikastetta yhteensä noin 200 000 tonnia vuodessa eli 200 miljoonaa kiloa. Rikasteet viedään Harjavaltaan Bolidenin sulattoon jatkojalostettavaksi. Lopputulos on 10 000 tonnia nikkeliä ja 20 00 tonnia kuparia vuodessa.

Vero söisi kannattavuuden

Suomessa on puhuttu vuosien varrella kaivosverosta. Viimeksi vihreät esittivät varjobudjetissaan 40 sentin veroa per louhittu maa-ainestonni. Verotulojen lisäksi tavoite on ehkäistä kaivosten perustamista köyhille malmiesiintymille.

Kevitsalle moinen vero olisi kaivosjohtajan mukaan kohtalokas.

– Meille olisi tuhoisaa, jos näin matalapitoiselle kaivokselle pantaisiin sellainen vero, sanoo Peter Bergman.

Boliden Kevitsan kaivoksen rikastamossa vaahdotetaan metalleja malmista 2.10.2017
Boliden Kevitsan kaivoksen rikastamossa vaahdotetaan metalleja malmista 2.10.2017Jarmo Honkanen / Yle

Bolidenin tavoite on nostaa Kevitsan tuotantoa nykyisestä seitsemästä miljoonasta yhdeksään miljoonaan tonniin lähivuosina. Kaivoksella on nyt 450 työntekijää suoraan Bolidenin palkkaamina ja alihankkijoiden listoilla kolme ja puolisataa.

Bolidenin nykyarvion mukaan Kevitsa jatkaa ainakin vuoteen 2033. Uusia malmivarantoja tutkitaan kaiken aikaa ja tulokset voivat muuttaa kaivoksen elinkaarta.