Käytettyjä tekohampaita päätyi suositun matkailupuiston patsaisiin – kuvat karmaisevat

Maailmankuulun Parikkalan Patsaspuiston satojen patsaiden hampaat näyttävät pelottavan aidoilta. Syykin on selvinnyt.

patsaat
Patsaita Patsaspuistossa
Patsaspuistossa on 565 betonipatsasta.Kari Kosonen/Yle

Parikkalalaisen Veijo Rönkkösen (1944–2010) suuri elämäntyö oli valmistaa kotipihaansa aidonkokoisia betonipatsaita. Patsaita on kaikkiaan 565, joista osa esittää eläimiä, mutta suurin osa ihmisiä.

Ihmispatsaat ovat yllättävän aidon näköisiä. Aitoutta korostavat patsaiden hampaat. Ne ovat niin kiiltäviä, että niitä voisi luulla oikeiksi.

– Noin 200 patsaalla on hampaat, kertoo Parikkalan Patsaspuiston pehtoori Kimmo Heikkilä.

Oikeastaan ei ole mikään ihme, että hampaat näyttävät aidoilta. Ne ovat käytöstä poistettuja aitoja, suussa olleita tekohampaita.

Patsaita pastaspuistossa
Patsaiden hampaat ovat säilyneet hyvin. Kari Kosonen/Yle

Tekarit suuhun

Veijo Rönkkönen sai vanhoja tekohampaita muun muassa paikallisilta hammasteknikoilta. Yksi heistä on imatralainen erikoishammasteknikko Hannu Kilpiä, joka teki tekohampaita Imatralla yli 30 vuotta.

– Me veimme ainakin 40 käytettyä tekohammasparia Patsaspuistoon, kertoo Kilpiä.

Kilpiä kertoo, että kun asiakkaalle tehtiin uudet tekohampaat, niin usein asiakas ei halunnut entisiä mukaansa.

– Aina tarjosimme, että vanhat hampaat voi viedä mukanaan, mutta läheskään kaikki eivät niitä halunneet.

Niinpä hampaat päätyivät aluksi hammasteknikon roskikseen. Kun sitten ilmeni, että reilun 30 kilometrin päässä Veijo Rönkkönen kaipaa tekohampaita patsaisiinsa, niin ongelma ratkesi. Hammasteknikko Hannu Kilpiä alkoi lahjoittaa Rönkköselle vanhoja hampaita. Lahjoituksen hän teki yhdessä paikallisen Lions-clubin kanssa – Kilpiä kun on pitkään ollut aktiivisesti mukana paikallisessa Lions-toiminnassa.

Patsas patsaspuistossa
Rönkkönen teki valmiiseen päähän suun kohdalle ison aukon, josta hampaat saatiin pujotettua. Sen jälkeen hän viimeisteli huulet.Kari Kosonen/Yle

Iloinen vastaanotto

Eero Kilpiä muistaa hyvin, miten tyytyväinen Veijo Rönkkönen hampaista oli.

– Kyllä Rönkkönen oli äärettömän iloinen.

Kerran Kilpiä pääsi myös seuraamaan, miten hampaat päätyvät patsaan suuhun.

– Pää oli jo muuten valmis, mutta suun kohdalla oli aukko. Sinne hampaat pujotettiin ja sen jälkeen Rönkkönen muotoili patsaan suun lopulliseen muotoonsa.

Veijo Rönkkösen tapa tehdä patsaita oli monivaiheinen. Niitä ei valettu kuin talon perustuksia, vaan menetelmä oli toinen.

– Rönkkönen teki hyvin ohuita kerroksia. Antoi betonikerroksen kuivua ja teki sitten uuden kerroksen. Patsaan pään Rönkkönen teki erikseen ja istutti sen patsaaseen, kertoo patsaspuiston pehtoori Kimmo Heikkilä.

Patsas patsaspuistossa
Aidot tekohampaat ja punaiset huulet.Kari Kosonen/Yle

Hyvin säilyneet tekohampaat

Erikoishammasteknikko Hannu Kilpiä kertoo, että vanhat tekohampaat säilyvät patsaiden suussa kauan. Ne ovat erikoismuovia, joka on tehty kestämään vuosikausia ja rankkaakin purentaa.

Kilpiän lisäksi Rönkkönen sai tekohampaita tavallisilta kansalaisilta, jotka alkoivat jättää tekohampaita Rönkkösen postilaatikkoon. Niitä on edelleen jäljellä sangollinen. Puistossa oleva keihäänheittäjäpatsas on saanut suuhunsa Rönkkösen isän tekohampaat.

Parikkalan Kuutostien varrella sijaitsevassa Patsaspuistossa käy vuosittain noin 40 000 ihmistä. Puisto sai kansainvälistä kuuluisuutta, kun Amerikkalainen Condé Nast Traveler -lehti nosti verkkosivuillaan Patsaspuiston maailman pelottavimpien matkailukohteiden joukkoon. Jutun kirjoittanut suomalainen toimittaja kuvaili Rönkkösen teoksia "karmiviksi" ja varoitti niiden mahdollisista vaikutuksista yöuniin.

Kolme vuotta ennen kuolemaansa Veijo Rönkkönen sai elämäntyöstään kulttuuriministeriön myöntämän taiteen Suomi-palkinnon.

Patsaita Patsaspuistossa
Parikkalan Patsaspuisto on auki aina. Pääsymaksu on vapaaehtoinen. Kari Kosonen/Yle