Koe uusi yle.fi

Paperittoman osa on onneton ja epätoivoinen – "He oikein anelevat meitä auttamaan heitä"

Itä-Helsingissä kulkee kaksikko, joka etsii avun tarpeessa olevia paperittomia ihmisiä. Ylen toimittaja seurasi heidän työpäiväänsä.

paperittomat
Puhoksen ostoskeskus
Yle / Kari Ahotupa

Tunnistan heidät jo kaukaa, mutta en nosta kättä tervehtiäkseni.

Olen tehnyt Helsingin Diakonissalaitoksen yhteisötyöntekijä Suldaan Said Ahmedin ja Hayder Al-Jouranjin kanssa sopimuksen; saavun perjantaina puoliltapäivin Itäkeskuksen kyljessä olevaan Puhoksen ostoskeskukseen. Etsin katutasossa olevasta kahvilasta pöydän ja olen kuin en olisikaan. Olemme sopineet, että seuraan heidän työtään etäältä, mutten näyttäydy heidän seurassaan.

Somalialaistaustainen Said Ahmed ja irakilainen Al-Jouranj työskentelevät Helsingin Diakonissalaitoksen paperittomille suunnatussa Turvattomat-hankkeessa (siirryt toiseen palveluun).

Iso osa kaksikon työtä on paperittomien, eli vailla laillista oleskeluoikeutta Suomessa elävien ihmisten löytäminen. Pääasiassa etsivä työ tapahtuu internetin keskustelupalstoilla ja Facebook-ryhmissä, missä he levittävät tietoa hankkeesta ja osallistuvat keskusteluun. Perjantaisin he jalkautuvat kaupungille avuntarvitsijoiden pariin.

Kun sovimme aiemmin juttukeikasta, Said Ahmed selitti minulle, että suurin osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista on pettynyt niin pahasti prosessiin että suhtautuu epäluuloisesti kaltaisiini. He eivät ehkä uskaltaisi tilanteestaan puhua, jos liikkuisin mukana.

Katson ympärilleni ja totean hänen olevan oikeassa. Puhoksen monikulttuurisessa ostoskeskuksessa olen marginaalissa sekä sukupuoleni että kansalaisuuteni takia. Jään siis taustalle, enkä tunge samaan seurueeseen.

Kaivan muistiinpanovälineet laukustani. Somalialainen tee maistuu joululta: kanelia, kaardemummaa ja neilikkaa.

Puhoksen ostoskeskus
Yle / Kari Ahotupa

Paperittoman asema on samaan aikaan altis ja hauras

Pakolaiskriisi toi Suomeen toissavuonna ennätysmäärän turvapaikanhakijoita, yhteensä 32 476 henkilöä. Enemmistöllä ei vuonna 2015 ollut Maahanmuuttoviraston tulkinnan mukaan perustetta saada turvapaikkaa Suomesta. Vuoden 2016 aikana tehdyistä turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli vain joka neljäs.

Osa palasi kotimaahansa vapaaehtoisesti, osa vasta pakotettuna.

Moni jäi tänne kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta. Ehkä siksi, koska paperittomana eläminen Suomessa nähtiin huonoista vaihtoehdoista vähiten huonona. Heinäkuussa alkaneen Turvattomat-hankkeen tarkoituksena on auttaa nimenomaan heitä.

Epätoivoisessa tilanteessa myös radikalisoitumisen ja erilaisen ongelmakäyttäytymisen riski kasvaa.

Pakkopalautuksen pelko on niin suuri, että paperittomat eivät uskalla olla suoraan yhteydessä viranomaisiin edes hädän hetkellä. Siksi toimintatapana on nimenomaan etsivä työ. Yhteisötyöntekijät menevät paikkoihin, jossa paperittomia todennäköisesti on. He tarjoavat tukea, neuvontaa, ohjausta palveluihin ja tietoa vapaaehtoisesta paluusta.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n ja Maahanmuuttovirasto Migrin kanssa toteutettavan hankkeen tavoitteena on se, ettei Suomeen synny ilman maassaolo-oikeutta oleskelevien ihmisten joukkoa, joka ei saa oikeaa tietoa eikä palveluita.

Paperittomuus ajaa ihmisen haavoittuvaan asemaan yhteiskunnan laidalle. Ilman laillista oleskelulupaa mahdollisuudet tehdä työtä ja saada asunto ovat huonot. Paperiton on myös erityisen altis hyväksikäytölle ja huonolle kohtelulle.

On todettu, että epätoivoisessa tilanteessa myös radikalisoitumisen ja erilaisen ongelmakäyttäytymisen riski kasvaa.

Verkosto, joka pitää huolta toisistaan

Mitä nopeammin paperiton saadaan avun piiriin, sen parempi. Siksi Said Ahmed ja Al-Jouranj ovat tänäkin perjantaina täällä Puhoksen ostoskeskuksessa.

Rapistuneesta ostarista on 2000-luvun aikana tullut pääkaupungin monikulttuurisen yhteisön vireä kohtaamispaikka, jonka tulevaisuus tosin on vaakalaudalla. Perinpohjaisen remontin tarpeessa olevan ostoskeskuksen purkamisesta on puhuttu jo pitkään.

Todennäköisesti täällä liikkuu myös tänään ihmisiä, joilla ei ole papereita takataskussaan. On kysyttävä ja kuulosteltava, sillä paperiton ei pidä itsestään ääntä.

Tästä syystä Said Ahmed ja Al-Jouranj ovat kertoneet myös ostoskeskuksen yrittäjille Turvattomat-hankkeesta ja usein vinkki avuntarpeessa olevasta tuleekin paikallisen yrittäjän kautta. Alueelle on syntynyt verkosto, joka pitää huolta toisistaan.

Yhteisötyöntekijät tunnetaan ostarilla hyvin, silllä heitä tervehditään hyväntuulisesti.

"Salaam aleikum!"

Yhden aikaan ostari rauhoittuu. Said Ahmedilta tulee tekstiviesti, että he siirtyvät muiden mukana moskeijaan. Rapistuneen ostoskeskuksen toisessa kerroksessa sijaitsee tilapäinen moskeija, jonne minulla ei ole asiaa.

Seuraan kauempaa kun kymmenet miehet asettautuvat rukoilemaan moskeijan viereen aidatulle alueelle betonilaatoituksen päälle. Joillakin on mukanaan pieni matto.

Lähetän Said Ahmedille viestin, että menen päivärukouksen ajaksi lounaalle irakilaista ruokaa tarjoilevaan ravintola Arbailoon.

Puhoksen ostoskeskus
Yle / Kari Ahotupa

Kaikki lähtee luottamuksesta

Ilmeisesti lounaspaikassani ei ole potentiaalisia avuntarvitsijoita, sillä Said Ahmed ja Al-Jouranj astelevat päivärukouksen jälkeen luokseni.

Al-Jouranj kertoo löytäneensä jo kaksi negatiivisen turvapaikkapäätöksen saanutta irakilaista miestä. Said Ahmed puolestaan kuuli falafel-paikan pitäjältä paperittomasta pariskunnasta.

Nämä ihmiset ovat stressaantuneita ja toivottomia.

Suldaan Said Ahmed, yhteisötyöntekijä, Helsingin Diakonissalaitos

Ja sitten on vielä monta sellaista vanhempaa tapausta kuten Al-Jouranjille epätoivoisia tekstiviestejä lähetellyt kolmannen kielteisen päätöksen saanut mies, jolle yritetään lakiteitse järjestää lisää oleskeluaikaa. Todennäköisesti turhaan.

– Nämä ihmiset ovat stressaantuneita ja toivottomia, Said Ahmed sanoo ja vastaa sitten somaliksi puhelimeensa.

– He oikein anelevat meitä auttamaan heitä, Al-Jouranj lisää.

Ainoa keino vastata toivottomuuteen, on pysähtyä kuuntelemaan, auttaa ja rakentaa sitä kautta luottamusta. Vasta kun luottamus on ansaittu, on mahdollista keskustella ja käydä läpi, mitä Suomeen jääminen ilman oleskelulupaa tarkoittaa ja millaisia seurauksia sillä voi olla.

Vapaaehtoisesti palaavat saavat lähtiessään rahallista avustusta ja hyödyketukea uudelleen kotiutumisen tueksi.Jotta paluu onnistuisi, palaajalla täytyy myös olla oikeaa tietoa ja tunne oman elämänsä hallinnasta.

Varsinkin tähän paperittomat tarvitsevat Said Ahmedin ja Al-Jouranjin apua.

Kohtaaminen käynnistää avun

Ennen kuin Said Ahmed lopettelee työpäiväänsä, hän laskee, että he löysivät tänä perjantaina seitsemän paperitonta. Irakilaisia, marokkolaisia, afgaaneja, algerialaisia ja somalialaisia. Monen kanssa vaihdettiin puhelinnumeroita ja sovittiin tapaaminen heti maanantaille päiväkeskukseen.

Rauhallisessa ympäristössä on mahdollista miettiä rauhassa, millä tavalla kunkin avun tarvitsijan elämäntilannetta olisi mahdollista helpottaa: onko tarvetta oikeusapuun, terveydenhoitoon tai hätämajoitukseen?

Joskus paras ensiapu on se, että saa nukkua turvallisessa paikassa päiväunet.

Suomeen pakolaisena teini-ikäisenä tullut Said Ahmed toimii myös Helsingin Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettuna.

– Tämä työ on henkisesti raskasta, mutta palkitsevaa kun saa puolustaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien perusoikeuksia ja taistella toivottomuutta vastaan, hän sanoo.

Said Ahmed huikkaa heipat, mutta Al-Jouranjilla ei ole kiire minnekään. Hän ehdottaa, että poikkeaisimme samassa rakennuksessa sijaitsevaan päiväkeskus Hirundoon. Siellä on mahdollista puhua rauhassa.

Puhoksen ostari
Yle / Kari Ahotupa

Epätoivo pakottaa liikkeelle

Liikkuvalle väestölle tarkoitetun, myöskin HDL:n ylläpitämän päiväkeskuksen Hirundon (siirryt toiseen palveluun) ovet ovat auki paperittomillekin, mutta heitä ei siellä juuri näy. Palveluita hyödyntävät lähinnä Itä-Euroopasta Romaniasta ja Bulgariasta Suomeen tulleet ihmiset, joiden tarkoituksenakaan ei ole oleskella maassa muutamia kuukausia pidempään.

Itä-Euroopan kiertävän väestön tuo Suomeen köyhyys ja kulttuuri, jossa on totuttu olemaan pitkiäkin aikoja tien päällä.

Viime vuosien aikana Suomeen muodostuneen uuspaperittomien ryhmän liikkeellelähdön taustalla kytee sodasta, vainosta ja turvattomuudesta johtuva epätoivo.

– Kukaan ei lähde kotoaan, jos on muita vaihtoehtoja, Al-Jouranj sanoo.

Hän havahtuu tajutessaan, että päivälleen kaksi vuotta sitten hän ylitti turvapaikanhakijana Suomen rajan Torniossa. Sitä ennen hän oli pelännyt henkensä edestä Irakissa, jättänyt kaiken taakseen ja matkannut läpi Euroopan.

Hän sai turvapaikan ja töitä. Uuden elämän.

– Kun auttaa muita, ei ehdi ajatella omaa elämäänsä, Al-Jouranj sanoo vakavana.

Turvattomat-hanke on tavoittanut jo kahdeksankymmentä apua tarvitsevaa paperitonta. Kukaan ei tiedä, kuinka monta pitää vielä löytää.

Helsingin Diakonissalaitoksen vuodenpituinen Turvattomat-hanke on jatkoa Suojattomat-hankkeelle, jossa kartoitettiin paperittomien tilannetta ja avun tarvetta syksyn 2016 ja kevään 2017 välisenä aikana.

Suojattomat-hankkeen raportti 2017 (siirryt toiseen palveluun)

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hissit

Suomalainenhan ei hississä kenellekään juttele – 360-video näyttää, kuinka selviämme ruuhkaisessa hississä

Onnettomuustutkinta

Miksi kaatuneen luotsiveneen pohjaan ei leikattu aukkoa? 5 kysymystä kuolonurheja vaatineesta onnettomuudesta

Kalastusluvat

Kalastusmaksut nousevat ensi vuonna – maksujen kertymä romahti parilla miljoonalla

Mestarien liiga

Nähdäänkö Mestarien liigassa kaikkien aikojen kallein ottelu?Petri Pasanen: "Aika paljon on mennyt rahaa noihin jalkoihin"